Ezequiel 11

Emblème de la chaudière.

1 Puis l’Esprit m’éleva, et me mena à la porte Orientale de la maison de l’Eternel qui regarde vers l’Orient ; et voici vingt-cinq hommes à l’entrée de la porte ; et je vis au milieu d’eux Jaazanja fils de Hazur, et Pélatja fils de Bénaja, les principaux du peuple. 2 Et il me dit : fils d’homme, ceux-ci sont les hommes qui ont des pensées d’iniquité, et qui donnent un mauvais conseil dans cette ville ; 3 En disant : ce n’est pas une chose prête ; qu’on bâtisse des maisons ; elle est la chaudière, et nous sommes la chair. 4 C’est pourquoi prophétise contre eux, prophétise, fils d’homme. 5 L’Esprit donc de l’Eternel tomba sur moi, et me dit : parle. Ainsi a dit l’Eternel : vous parlez ainsi, maison d’Israël, et je connais toutes les pensées de votre esprit. 6 Vous avez multiplié vos gens tués dans cette ville ; et vous avez rempli ses rues de gens que vous avez mis à mort. 7 C’est pourquoi, ainsi a dit le Seigneur l’Eternel : les gens que vous avez fait mourir, et que vous avez mis au milieu d’elle, sont la chair, et elle est la chaudière, mais je vous tirerai hors du milieu d’elle. 8 Vous avez eu peur de l’épée, mais je ferai venir l’épée sur vous, dit le Seigneur l’Etemel. 9 Et je vous tirerai hors de la ville, je vous livrerai entre les mains des étrangers, et j’exécuterai mes jugements contre vous. 10 Vous tomberez par l’épée ; je vous jugerai dans le pays d’Israël ; et vous saurez que je suis l’Eternel. 11 Elle ne vous sera point une chaudière, et vous ne serez point au dedans d’elle comme la chair ; je vous jugerai dans le pays d’Israël. 12 Et vous saurez que je suis l’Eternel ; car vous n’avez point marché dans mes statuts, et vous n’avez point suivi mes ordonnances ; mais vous avez agi selon les ordonnances des nations qui sont autour de vous. 13 Or il arriva comme je prophétisais, que Pélatja fils de Bénaja mourut ; alors je me prosternai sur mon visage, et je criai à haute voix, et dis : ah ! ah ! Seigneur Eternel ! t’en vas-tu consumer entièrement le reste d’Israël ? 14 Et la parole de l’Eternel me fut adressée, en disant : 15 Fils d’homme, tes frères, tes frères, les hommes de ta parenté, et tous ceux de la maison d’Israël entièrement sont ceux auxquels les habitants de Jérusalem ont dit : éloignez-vous de l’Eternel, la terre nous a été donnée en héritage. 16 C’est pourquoi dis-leur : ainsi a dit le Seigneur l’Eternel : quoique je les aie éloignés entre les nations, et que je les aie dispersés par les pays, je leur ai pourtant été comme un petit Sanctuaire dans les pays auxquels ils sont venus. 17 C’est pourquoi dis-leur : ainsi a dit le Seigneur l’Eternel : aussi je vous recueillerai d’entre les peuples, et je vous rassemblerai des pays auxquels vous avez été dispersés, et je vous donnerai la terre d’Israël. 18 Et ils y entreront, et ôteront hors d’elle toutes ses infamies, et toutes ses abominations. 19 Et je ferai qu’ils n’auront qu’un coeur, et je mettrai au dedans d’eux un esprit nouveau ; j’ôterai le coeur de pierre hors de leur chair, et je leur donnerai un coeur de chair. 20 Afin qu’ils marchent dans mes statuts ; qu’ils gardent mes ordonnances, et qu’ils les fassent ; et ils seront mon peuple, et je serai leur Dieu. 21 Mais quant à ceux dont le coeur va après le désir de leurs infamies et de leurs abominations, quant à ceux-là, je ferai tomber sur leur tête les peines que mérite leur conduite, dit le Seigneur l’Eternel. 22 Puis les Chérubins élevèrent leurs ailes, et les roues qui étaient vis-à-vis d’eux s’élevèrent aussi, et la gloire aussi du Dieu d’Israël qui était sur eux par dessus. 23 Et la gloire de l’Eternel s’éleva du milieu de la ville, et s’arrêta sur la montagne qui est à l’Orient de la ville. 24 Puis l’Esprit m’enleva, et me transporta en Caldée, vers ceux qui avaient été emmenés captifs, le tout en vision par l’Esprit de Dieu. Et la vision que j’avais vue disparut de devant moi. 25 Alors je dis à ceux qui avaient été emmenés captifs toutes les choses que l’Eternel m’avait fait voir.

Näky jatkuu: Jerusalemia kohtaa tuomio; pakkosiirtolaiset palaavat maahansa ja saavat uuden hengen; Herran kirkkaus poistuu Jerusalemista.

1 *Hes. 8:3Sitten Henki nosti minut ja vei minut Herran huoneen itäportille, joka on itään päin. Ja katso: portin ovella oli kaksikymmentä viisi miestä, ja minä näin niitten keskellä Jaasanjan, Assurin pojan, ja Pelatjan, Benajan pojan, kansan päämiehet. 2 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, nämä ovat ne miehet, jotka miettivät turmiota ja pitävät pahaa neuvoa tätä kaupunkia vastaan, 3 *Hes. 12:22,27; Hes. 24:3jotka sanovat: 'Ei ole nyt kohta rakennettava taloja: se on pata, me olemme liha'. 4 Sentähden ennusta heitä vastaan, ennusta, ihmislapsi." 5 Niin Herran Henki laskeutui minun päälleni ja sanoi minulle: "Sano: Näin sanoo Herra: Näin te, Israelin heimo, sanotte, ja minä tunnen, mitä teidän hengestänne nousee. 6 *Hes. 7:23Paljon on teidän surmaamianne tässä kaupungissa, ja sen kadut te olette surmatuilla täyttäneet. 7 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Surmattunne, jotka te olette heittäneet sen keskelle, ne ovat liha, ja tämä kaupunki on pata, mutta teidät minä sen keskeltä vien pois. 8 Miekkaa te pelkäätte, mutta miekan minä annan tulla teidän päällenne, sanoo Herra, Herra. 9 Pois minä vien teidät sen keskeltä ja annan teidät muukalaisten käsiin ja teen teidän seassanne tuomiot. 10 Te kaadutte miekkaan, Israelin rajalla minä teidät tuomitsen; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra. 11 Ei tämä tule teille padaksi ettekä te siihen lihaksi: Israelin rajalla minä teidät tuomitsen. 12 Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra — te, jotka ette ole vaeltaneet minun käskyjeni mukaan ettekä ole tehneet minun oikeuksieni mukaan, vaan olette tehneet niiden pakanain oikeuksien mukaan, jotka ovat teidän ympärillänne."

13 *Jes. 10:20; Hes. 9:8Kun minä ennustin, niin Pelatja, Benajan poika, kuoli. Niin minä lankesin kasvoilleni, huusin kovalla äänellä ja sanoin: "Voi Herra, Herra! Aivanko sinä teet lopun Israelin jäännöksestä?"

14 Sitten tuli minulle tämä Herran sana: 15 "Ihmislapsi, sinun veljesi, sinun veljesi, sukulaisesi ja koko Israelin heimo, kaikki, joille Jerusalemin asukkaat sanovat: 'Olkaa te vain kaukana Herrasta, meille on tämä maa annettu perinnöksi!' 16 *Jer. 24:5Sano sentähden: Näin sanoo Herra, Herra: Koska minä olen vienyt heidät kauas pakanain sekaan ja hajottanut heidät muihin maihin, olen minä ollut heille pyhäkkönä vähän aikaa niissä maissa, joihin he ovat joutuneet. 17 *Jer. 23:3Sano sentähden: Näin sanoo Herra, Herra: Minä kokoan teidät kansojen seasta ja kerään teidät maista, joihin teidät on hajotettu, ja annan teille Israelin maan. 18 Ja he tulevat sinne ja poistavat siitä kaikki sen iljetykset ja kaikki sen kauhistukset. 19 *Ps. 51:12; Jer. 32:39; Hes. 36:26; Sef. 3:9; Ap. t. 4:32Ja minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne, ja minä poistan kivisydämen heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen, 20 *2. Moos. 6:7; 5. Moos. 30:9; Jer. 7:23; Jer. 24:7; Jer. 30:22; Jer. 31:1,33; Jer. 32:38niin että he vaeltavat minun käskyjeni mukaan ja noudattavat minun oikeuksiani ja pitävät ne; ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa. 21 *Hes. 9:10Mutta joitten sydän vaeltaa heidän iljetystensä ja kauhistustensa mieltä myöten, niitten vaelluksen minä annan tulla heidän oman päänsä päälle, sanoo Herra, Herra."

22 Sitten kerubit nostivat siipensä ja pyörät samalla kuin ne, ja Israelin Jumalan kirkkaus oli heidän yläpuolellansa; 23 *Hes. 10:19; Sak. 14:4ja Herran kirkkaus kohosi ylös, pois kaupungin keskeltä, ja asettui vuorelle, joka on itään päin kaupungista. 24 Mutta Henki nosti ja vei minut Kaldeaan pakkosiirtolaisten tykö, näyssä, Jumalan Hengen voimalla; ja näky, jonka olin nähnyt, katosi minulta. 25 Ja minä puhuin pakkosiirtolaisille kaikki Herran sanat, jotka hän oli minulle näyttänyt.