Jó 36

Exhortations d’Elihu à Job sur les desseins et les merveilles de Dieu.

1 Elihu continua de parler, et dit : 2 Attends-moi un peu, et je te montrerai qu’il y a encore d’autres raisons pour la cause de Dieu. 3 Je tirerai de loin mes raisons, et je défendrai la justice de celui qui m’a fait. 4 Car certainement il n’y aura rien de faux en tout ce que je dirai, et celui qui est avec toi, est infaillible dans ses raisons. 5 Voilà, Dieu est plein de force, mais il ne dédaigne personne, encore qu’il soit puissant de force de coeur. 6 Il ne laisse point vivre le méchant, et il fait justice aux affligés. 7 Il ne retire point ses yeux de dessus le juste, même il place les justes sur le trône avec les Rois, et les y fait asseoir pour toujours, et ils sont élevés. 8 Que s’ils sont liés de chaînes, et s’ils sont prisonniers dans les liens de l’affliction, 9 Il leur montre ce qu’ils ont fait, et il leur fait connaître que leurs péchés se sont augmentés. 10 Alors il leur ouvre l’oreille pour les rendre sages ; et il leur dit, qu’ils se détournent de l’iniquité. 11 S’ils l’écoutent, et le servent, ils achèveront heureusement leurs jours, et leurs années dans les plaisirs ; 12 Mais s’ils n’écoutent point, ils passeront par le fil de l’épée, et ils expireront pour n’avoir pas été sages. 13 Et ceux qui sont hypocrites en leur coeur, attirent sur eux la colère ; ils ne crieront point quand il les aura liés. 14 Leur personne mourra étant encore dans sa vigueur ; et leur vie finira parmi ceux qui se prostituent à la paillardise. 15 Mais il tire l’affligé hors de son affliction, et il lui ouvre l’oreille dans l’oppression. 16 C’est pourquoi il t’eût tiré hors de l’angoisse, pour te mettre au large, il n’y eût eu rien qui t’eût serré, et ta table eût été toute couverte de viandes grasses. 17 Or tu as rempli le jugement du méchant, mais le jugement et le droit subsisteront. 18 Certainement Dieu est irrité ; prends garde qu’il ne te plonge dans l’affliction, car il n’y aura point alors de rançon si grande, qu’elle puisse te délivrer. 19 Ferait-il quelque cas de tes richesses ? il ne ferait aucun cas ni de ton or, ni de toute ta grande puissance. 20 Ne soupire point après la nuit en laquelle les peuples s’évanouissent de leur place ; 21 Et garde-toi de retourner à l’iniquité ; car tu en as fait le choix, pour t’être affligé comme tu as fait. 22 Voici, le Dieu Fort élève les hommes par sa puissance ; et qui est-ce qui enseignerait comme lui ? 23 Qui est-ce qui lui a prescrit le chemin qu’il devait tenir ? et qui lui a dit : Tu as fait une injustice ? 24 Souviens-toi de célébrer son ouvrage, que les hommes voient. 25 Tout homme le voit, chacun l’aperçoit de loin. 26 Voici, le Dieu Fort est grand, et nous ne le connaissons point ; et quant au nombre de ses années, on ne le peut sonder. 27 Parce qu’il met les eaux en petites gouttes, elles répandent la pluie selon la vapeur qui la contient. 28 Et les nuées la font distiller et dégoutter sur les hommes en abondance. 29 Et qui pourrait comprendre la grande étendue de la nuée, et le son éclatant de son tabernacle ? 30 Voilà, il étend sa lumière sur elle, et il couvre le fond de la mer. 31 Or c’est par ces choses-là qu’il juge les peuples, et qu’il donne des vivres en abondance. 32 Il tient caché dans les paumes de ses mains le feu étincelant, et il lui donne ses ordres à l’égard de ce qui se présente à sa rencontre. 33 Son bruit en porte les nouvelles, et il y a de la fureur contre celle qui monte à qui gagnera la place.

Elihun neljäs puhe: Jumala ei ketään halveksu, vaan valvoo hurskasten parasta, kärsimys on hänellä varoitus- ja kasvatuskeinona; ihmisen ei sovi mestaroida Jumalaa, jonka viisaus ja voima käy yli kaiken ymmärryksen.

1 Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:

2 "Maltahan vähän, niin julistan sinulle,

sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.

3 Minä noudan tietoni kaukaa

ja osoitan Luojani oikeuden;

4 sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta —

mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.

5 Katso, Jumala on voimallinen,

mutta ei halveksu ketään;

väkevä on hänen ymmärryksensä voima.

6 Hän ei pidä jumalatonta elossa,

vaan hankkii kurjille oikeuden.

7 *Ps. 33:18; Ps. 34:16; Ps. 113:7Hän ei käännä silmiänsä pois

hurskaista,

vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa

valtaistuimella ikuisesti;

he kohoavat korkealle.

8 Ja jos niinkin käy,

että heidät kytketään kahleisiin,

sidotaan kurjuuden köysillä,

9 niin hän sillä ilmaisee heille,

mitä he ovat tehneet

ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,

10 *Job 33:16avaa heidän korvansa nuhtelulle

ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.

11 *5. Moos. 30:19Jos he kuulevat ja alistuvat,

niin saavat viettää päivänsä onnessa

ja ikävuotensa ihanasti.

12 Mutta jos eivät kuule,

niin he syöksyvät surman peitsiin

ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.

13 Mutta jumalattomat pitävät vihaa,

he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.

14 Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa,

heidän elämänsä loppuu

niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.

15 Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta

ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.

16 *Ps. 23:5Sinutkin houkutteli ahdingosta pois

avara tila, jossa ei ahtautta ollut,

ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.

17 Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin

jumalattoman tuomio;

tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.

18 Älköön kärsimyksen polte

houkutelko sinua pilkkaamaan,

älköönkä lunastusmaksun suuruus

viekö sinua harhaan.

19 Voiko huutosi auttaa ahdingosta

tahi kaikki voimasi ponnistukset?

20 *Job 34:20Älä halaja yötä,

joka siirtää kansat sijoiltansa.

21 Varo, ettet käänny vääryyteen,

sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.

22 Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa;

kuka on hänen kaltaisensa opettaja?

23 *5. Moos. 32:4; 2. Aik. 19:7; Job 8:3; Job 34:10Kuka määrää hänen tiensä,

ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?

24 Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä,

joiden kiitosta ihmiset veisaavat;

25 *Job 26:14kaikki ihmiset ihailevat niitä,

kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.

26 *Ps. 92:9; Ps. 93:2; Ps. 102:13; Jes. 63:16; Valit. 5:19; Dan. 6:26; Hebr. 1:12Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä,

hänen vuottensa luku on ilman määrää.

27 *Job 38:25Hän kokoaa vedenpisarat;

ne vihmovat virtanaan sadetta,

28 jota pilvet vuodattavat,

valuttavat ihmisjoukkojen päälle.

29 Kuka ymmärtää pilvien leviämiset,

kuka hänen majansa jyrinän?

30 Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa

ja peittää meren pohjat.

31 Sillä niin hän tuomitsee kansat,

niin hän antaa runsaan ravinnon.

32 Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla

ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.

33 Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä,

jopa karjakin hänen tulonsa."