1 Dievas mums yra prieglauda ir stiprybė, užtikrinta pagalba bėdoje.
2 Todėl nebijosime, nors žemė drebėtų, kalnai griūtų į jūros gelmę.
3 Teūžia, teputoja jų vandenys, tedreba kalnai, joms šėlstant.
4 Upės srovės linksmina Dievo miestą, šventą Aukščiausiojo buveinę.
5 Dievas yra jo viduje, jam nėra ko bijoti; rytui auštant ateis Dievas jam padėti.
6 Siautė pagonys, maištavo karalystės; Jis prabilo, ir sustingo žemė.
7 Kareivijų Viešpats yra su mumis, tvirtovė mums yra Jokūbo Dievas.
8 Ateikite, pažvelkite į Viešpaties darbus, kokių baisių dalykų Jis padarė žemėje!
9 Jis sustabdo karus ligi pat žemės krašto, sulaužo lankus ir sutrupina ietis, sudegina ugnimi karo vežimus.
10 "Liaukitės ir žinokite, jog Aš esu Dievas! Aš būsiu išaukštintas tarp pagonių, išaukštintas žemėje!"
11 Kareivijų Viešpats yra su mumis, tvirtovė mums yra Jokūbo Dievas.
1 Laulunjohtajalle. Korahilaisten laulu. Korkea ääniala. (H46:2)Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä.
2 (H46:3)Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.
3 (H46:4)Meret pauhaavat ja kuohuvat, vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä. (sela)
4 (H46:5)Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia, Korkeimman pyhiä asuinsijoja.
5 (H46:6)Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky. Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee.
6 (H46:7)Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat, maa järkkyy hänen äänestään.
7 (H46:8)Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)
8 (H46:9)Tulkaa ja katsokaa Herran tekoja, hänen voimansa herättää pelkoa kaikkialla.
9 (H46:10)Koko maailmasta hän hävittää sodat, hän särkee jousen ja taittaa keihään, hän tuhoaa kilvet tulessa.
11 (H46:12)Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)