1 Abias, filho de Jeroboão, ficou por esse tempo muito doente.

2 O rei disse assim para a sua mulher: Disfarça-te de forma a que ninguém te possa reconhecer como sendo a rainha e vai ter com Aías, o profeta que está em Silo - o homem que me anunciou que eu me tornaria rei.

3 Leva-lhe um presente de dez pães, uma botija de mel e pergunta-lhe se o rapaz se restabelecerá.

4 A sua mulher assim fez e foi até à casa de Aías em Silo. Este estava agora um homem muito idoso e já não podia ver bem. Mas o Senhor avisou-o de que a rainha viria ali, pretendendo fazer-se passar por outra pessoa, e perguntando-lhe acerca da saúde do filho que estava muito doente. E o Senhor comunicou-lhe o que devia dizer-lhe.

6 Assim quando Aías a ouviu chegar à porta, gritou de dentro: Podes entrar, mulher de Jeroboão! Porque pretendes tu disfarçar-te de outra pessoa? Depois disse-lhe: Tenho más notícias para te dar. Leva ao teu marido esta mensagem da parte do Senhor Deus de Israel: 'Fiz-te ascender de entre o povo comum até ao lugar de rei de Israel. Arranquei o reino à família de David e dei-to a ti; contudo não obedeceste aos meus mandamentos, como fez David meu servo. Os desejos do coração deste foram sempre de me obedecer e cumprir a minha vontade. Mas tu, sozinho, fizeste mais mal do que todos os outros reis antes de ti; arranjaste ídolos e acendeste a minha ira com os teus bezerros de ouro. Sendo pois que recusaste aceitar-me, trarei a consternação sobre o teu lar e sobre todos em Israel . Varrerei a tua família como se varre o esterco. Garanto-te que aqueles da tua família que morrerem na cidade serão comidos pelos cães; os que morrerem no campo serão comidos pelas aves.'

12 Depois Aías disse à mulher de Jeroboão: Vai para casa, e quando entrares na cidade a criança morrerá. Todo o Israel o chorará e o enterrará; mas ele será o único membro da tua família que terá um fim sossegado. Porque esta criança é a única coisa boa que o Senhor Deus de Israel vê em toda a família de Jeroboão. O Senhor sacudirá Israel tal como uma cana à beira duma torrente é abanada pela força das águas; arrancará o povo de Israel da boa terra dos seus pais e os espalhará para além do rio Eufrates, pois que suscitaram a ira do Senhor adorando ídolos. Ele abandonará Israel porque Jeroboão pecou e fez pecar todo o Israel com ele.

17 A mulher de Jeroboão regressou a Tirza, e a criança faleceu no momento em que ela entrava na sua residência. Houve lamentações em toda a terra, tal como o Senhor predissera através de Aías.

19 O resto dos feitos de Jeroboão - as guerras que fez e outros acontecimentos do seu reino - estão relatados nas Crónicas dos Reis de Israel. Jeroboão reinou vinte e dois anos. Quando morreu, o seu filho Nadabe ocupou o trono.

21 Entretanto Reboão, o filho de Salomão, continuava sendo rei de Judá. Tinha quarenta e um anos de idade quando começou a reinar e esteve sobre o trono dezassete anos em Jerusalém, a cidade que, entre todas as cidades de Israel, o Senhor tinha escolhido para estar. (A mãe de Reboão chamava-se Naamá, uma mulher amonita.) Durante o seu reinado o povo de Judá, à semelhança de Israel, fez o que era mal e acendeu a ira do Senhor por causa do seu pecado, pois que foi pior do que o dos seus antepassados. Construíram nichos e obeliscos, assim como estátuas e ídolos sobre todas as colinas e debaixo de cada árvore verde. Espalhou-se a prostituição masculina pela terra e o povo de Judá tornou-se tão depravado como as nações pagãs que o Senhor tinha expulso da terra para dar lugar ao seu povo.

25 No quinto ano do reinado de Reboão, o rei Sisaque do Egipto atacou e conquistou Jerusalém. Pilhou o templo e o palácio real, levando tudo o que podia, incluindo os escudos de ouro que Salomão mandara fazer. Reboão, após isso, mandou fazer uns escudos de bronze para substituir os outros, e os guardas do palácio passaram a usar esses. Sempre que o rei ia ao templo, os guardas formavam em parada perante ele com os escudos e depois punham-nos novamente na casa da guarda.

29 Os outros acontecimentos respeitantes ao reinado de Reboão estão escritos nas Crónicas dos Reis de Judá. Houve constantemente guerra entre Reboão e Jeroboão. Quando aquele morreu (a sua mãe chamava-se Naamá, e era amonita) foi enterrado juntamente com os seus antepassados em Jerusalém. O seu filho Abião tomou lugar no trono.

1 Siihen aikaan sairastui Abia, Jerobeamin poika.

4 Jerobeamin vaimo teki niin: hän nousi ja meni Siiloon ja tuli Ahian taloon. Ja Ahia ei voinut nähdä, sillä hänellä oli vanhuuttaan kaihi silmissä.

7 Mene ja sano Jerobeamille: 'Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä olen korottanut sinut kansan seasta ja asettanut sinut kansani Israelin ruhtinaaksi

8 ja reväissyt valtakunnan Daavidin suvulta ja antanut sen sinulle. Mutta sinä et ole ollut niinkuin minun palvelijani Daavid, joka noudatti minun käskyjäni ja seurasi minua kaikesta sydämestänsä, niin että hän teki ainoastaan sitä, mikä oli oikeata minun silmissäni.

9 Vaan sinä olet tehnyt enemmän pahaa kuin kaikki sinun edeltäjäsi: sinä olet mennyt ja tehnyt itsellesi muita jumalia, valettuja kuvia, ja olet vihoittanut minut ja heittänyt minut selkäsi taakse.

10 Katso, sentähden minä annan onnettomuuden kohdata Jerobeamin sukua ja hävitän Israelista Jerobeamin miespuoliset jälkeläiset, kaikki tyynni, ja minä lakaisen pois Jerobeamin suvun, niinkuin saasta lakaistaan, kunnes siitä on tullut loppu.

11 Joka Jerobeamin jälkeläisistä kuolee kaupungissa, sen koirat syövät, ja joka kuolee kedolle, sen syövät taivaan linnut. Sillä Herra on puhunut.'

12 Niin nouse nyt ja mene kotiisi. Kun sinun jalkasi astuu kaupunkiin, kuolee lapsi.

13 Ja koko Israel on pitävä valittajaiset hänelle, ja hänet haudataan. Sillä Jerobeamin jälkeläisistä on hän yksin tuleva hautaan, koska Jerobeamin suvussa on vain hänessä havaittu jotakin Herralle, Israelin Jumalalle, otollista.

14 Mutta Herra on herättävä itsellensä Israeliin kuninkaan, joka hävittää Jerobeamin suvun. Se on se päivä; ja mitä sitten?

15 Herra on lyövä Israelia, niin että se tulee ruovon kaltaiseksi, joka häilyy vedessä. Ja hän kiskaisee Israelin irti tästä hyvästä maasta, jonka hän on antanut heidän isillensä, ja hajottaa heidät tuolle puolelle Eufrat-virran, koska he ovat tehneet itsellensä asera-karsikkoja ja siten vihoittaneet Herran.

17 Niin Jerobeamin vaimo nousi, meni matkaansa ja tuli Tirsaan. Juuri kun hän tuli huoneen kynnykselle, kuoli poika.

18 Ja hänet haudattiin, ja koko Israel piti valittajaiset hänelle, sen sanan mukaan, jonka Herra oli puhunut palvelijansa, profeetta Ahian, kautta.

19 Mitä muuta on kerrottavaa Jerobeamista, kuinka hän soti ja kuinka hän hallitsi, katso, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

20 Ja aika, minkä Jerobeam hallitsi, oli kaksikymmentä kaksi vuotta. Sitten hän meni lepoon isiensä tykö. Ja hänen poikansa Naadab tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

21 Mutta Rehabeam, Salomon poika, tuli Juudan kuninkaaksi. Neljänkymmenen yhden vuoden vanha oli Rehabeam tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka Herra oli valinnut kaikista Israelin sukukunnista, asettaakseen nimensä siihen. Hänen äitinsä oli nimeltään Naema, ammonilainen.

22 Ja Juuda teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. Synneillänsä, joita he tekivät, he vihoittivat Herraa paljon enemmän, kuin heidän isänsä olivat tehneet.

23 Hekin tekivät itsellensä uhrikukkuloita, patsaita ja asera-karsikkoja kaikille korkeille kukkuloille ja jokaisen viheriän puun alle.

24 Ja maassa oli myöskin haureellisia pyhäkköpoikia. He jäljittelivät niiden kansojen kaikkia kauhistavia tekoja, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä.

25 Mutta kuningas Rehabeamin viidentenä hallitusvuotena hyökkäsi Suusak, Egyptin kuningas, Jerusalemin kimppuun.

26 Ja hän otti Herran temppelin aarteet ja kuninkaan palatsin aarteet; otti kaikki tyynni. Hän otti myös kaikki ne kultakilvet, jotka Salomo oli teettänyt.

27 Kuningas Rehabeam teetti niiden sijaan vaskikilvet ja jätti ne henkivartijain päälliköiden haltuun, jotka vartioivat kuninkaan linnan ovella.

28 Ja niin usein kuin kuningas meni Herran temppeliin, kantoivat henkivartijat niitä ja veivät ne sitten takaisin henkivartijain huoneeseen.

29 Mitä muuta on kerrottavaa Rehabeamista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.

30 Mutta Rehabeam ja Jerobeam olivat kaiken aikaa sodassa keskenään.

31 Sitten Rehabeam meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen äitinsä oli nimeltään Naema, ammonilainen. Ja hänen poikansa Abiam tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.