1 Então apareceu no céu algo extremamente espectacular: era uma mulher vestida com o Sol, com os pés poisados sobre a Lua e com uma coroa formada por doze estrelas na cabeça.

2 Estava grávida, e já com as dores de parto, e gritava na ânsia de dar à luz.

3 E apareceu uma outra visão em que um dragão vermelho se apresentava com sete cabeças e dez chifres; e em cada cabeça tinha uma coroa.

4 Com a cauda arrastou para trás de si um terço das estrelas do céu, lançando-as sobre a Terra. E colocou-se na frente da mulher que ia dar à luz, pronto para devorar a criança logo que nascesse.

5 Ela com efeito teve um filho, o qual mais tarde haveria de ser aquele que governaria todas as nações com uma forte autoridade. E o menino foi logo arrebatado para Deus, para junto do seu trono.

6 E quanto à mulher, fugiu para o deserto, onde Deus lhe preparou um lugar, cuidando dela durante 1.260 dias.

7 E deu-se uma guerra no céu; Miguel e os anjos sob a sua responsabilidade lutaram contra o dragão e contra o seu exército de anjos. h

8 O dragão perdeu a batalha e foi expulso do céu

9 Ele é a antiga serpente, conhecida sob o nome de Diabo, ou Satanás, aquele que engana o mundo inteiro; e foi assim lançado para a Terra, mais os seus demónios.

10 Ouvi depois uma voz clamando através do céu: Aconteceu enfim! A salvação final, o poder e o governo de Deus, assim como a autoridade de Cristo se manifestaram. O acusador dos nossos irmãos foi jogado do céu à Terra, esse que os acusava dia e noite.

11 Mas eles o venceram pelo sangue do Cordeiro, e com o poder do testemunho que deram a Deus; pois que souberam pôr de lado o amor às suas próprias vidas a ponto de morrerem por Deus.

12 Alegrem-se pois os habitantes do céu! Contudo são bem de lamentar os que vivem no mundo, porque o Diabo desceu para o vosso meio com grande ira, com muito ódio, e sabe que já não dispõe de muito tempo.

13 Quando o dragão se viu então expulso para a Terra, perseguiu a mulher que tinha dado à luz o menino.

14 Mas deram à mulher duas asas semelhantes às de uma grande águia, a fim de que pudesse voar para o deserto, onde lhe tinha sido preparado o lugar para se proteger do dragão, durante três anos e meio.

15 E o dragão lançou da sua boca um rio com um grande caudal de água, com a intenção de fazer com que ela fosse arrastada por essa grande torrente e assim se perdesse

16 mas a terra ajudou a mulher, porque abriu fendas que absorveram as águas que o dragão tinha lançado da boca.

17 Este então, furioso, desfechou um ataque contra o resto dos filhos da mulher, os que obedecem à palavra de Deus e confessam e provam que pertencem a Jesus Cristo.

18 Então, ele pôs-se à beira do mar.

1 Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.

2 Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.

3 Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;

4 ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.

5 Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.

6 Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.

7 Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,

8 mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.

9 Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.

11 Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti.

13 Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän takaa sitä vaimoa, joka oli poikalapsen synnyttänyt.

14 Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä.

15 Ja käärme syöksi kidastansa vaimon jälkeen vettä niinkuin virran, saattaakseen hänet virran vietäväksi.

16 Mutta maa auttoi vaimoa: maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastansa.

17 Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.