1 Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi, laulu. (H68:2)Jumala lähtee liikkeelle, ja hänen vihollisensa hajaantuvat, hänen vastustajansa pakenevat hänen tieltään.

2 (H68:3)He haihtuvat ilmaan kuin savu. Niin kuin vaha sulaa tulen hohteessa, niin tuhoutuvat väärämieliset Jumalan edessä.

3 (H68:4)Mutta vanhurskaat iloitsevat, iloitsevat ja riemuitsevat Jumalan edessä.

4 (H68:5)Laulakaa Jumalalle, soittakaa hänen nimensä kunniaksi, ylistäkää häntä, joka kiitää pilvivaunuillaan. Herra on hänen nimensä, iloitkaa hänen edessään!

5 (H68:6)Hän on orpojen isä ja leskien puoltaja, Jumala pyhässä asunnossaan.

6 (H68:7)Hän antaa yksinäiselle kodin, hän päästää vangitut vapauteen, mutta hänen vastustajansa saavat asua paljaaksi paahtuneessa maassa.

7 (H68:8)Jumala, kun sinä johdit kansaasi, kun kuljit autiomaassa, (sela)

8 (H68:9)niin maa järisi ja taivas vihmoi vettä Jumalan, Siinain Herran, Jumalan, Israelin Jumalan edessä.

9 (H68:10)Sinä, Jumala, annat runsaat sateet, nääntyneen maasi sinä saat jälleen kukoistamaan.

10 (H68:11)Sinun väkesi elää siellä, hyvyydessäsi sinä huolehdit köyhistä, Jumala.

11 (H68:12)Herra on sanonut sanansa, suurin joukoin naiset tuovat voitonsanoman.

12 (H68:13)Kuninkaat ja sotajoukot pakenevat, pakenevat, ja telttojen vaiheilla jaetaan saalista.

13 (H68:14)Jäättekö makailemaan kuormasatuloitten ääreen? Kyyhkysen siivet on silattu hopealla ja sulat kelmeällä kullalla.

14 (H68:5)Kun Kaikkivaltias ajoi kuninkaat hajalle, satoi lunta Salmonin mustilla vuorilla.

15 (H68:16)Basanin vuoret ovat mahtavat, Basanin vuoret ovat korkeat.

16 (H68:17)Miksi te, korkeat vuoret, katsotte karsaasti sitä vuorta, jonka Jumala on halunnut asuinpaikakseen, ikuiseksi asunnokseen?

17 (H68:18)Jumalalla on kymmenettuhannet loistavat vaunut, tuhat kertaa tuhannet, kun hän tulee Siinailta pyhäkköönsä.

18 (H68:19)Sinä, Herra, nousit korkeuteen, otit vankeja, otit lahjaksi ihmisiä, otit nekin, jotka kapinoivat vastaan. Sinä asut korkealla, Herra, Jumala.

19 (H68:20)Ylistetty olkoon Herra päivästä päivään. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. (sela)

20 (H68:21)Jumala on meille pelastuksen Jumala. Herra, Herra pelastaa kuolemasta.

21 (H68:22)Jumala murskaa vihollisiltaan pään, karvaisen pään niiltä, jotka rikoksissa vaeltavat.

24 (H68:25)Jumala, minun kuninkaani, kansa näkee pyhäkössä sinun juhlakulkueesi.

25 (H68:26)Laulajat kulkevat edellä, jäljessä soittajat, keskellä kulkevat neidot rumpua lyöden.

26 (H68:27)Ylistäkää juhlissanne Jumalaa, ylistäkää Herraa Israelin lähteiden äärellä!

27 (H68:28)Tuolla on Benjamin, nuorin mutta hallitsija, tuolla ovat Juudan päälliköt miehineen, tuolla ovat Sebulonin ja Naftalin päälliköt.

28 (H68:29)Osoita mahtisi, Jumala, pidä voimassa se, mitä olet tehnyt hyväksemme.

29 (H68:30)Temppelisi kohoaa Jerusalemin yllä, kuninkaat tuovat sinulle lahjoja.

30 (H68:31)Ärjäise kaislikon pedolle, kurita kansoja, härkien laumaa, sonnivasikoita! Polje maahan ne, jotka himoitsevat meidän hopeaamme. Hajota kansat, jotka tahtovat sotaa!

31 (H68:32)Tuokoot muukalaiset lahjaksi Egyptin vaskea, Nubia kohottakoon kätensä Jumalan puoleen.

32 (H68:33)Laulakaa Jumalalle, maan valtakunnat, ylistäkää Herraa! (sela)

33 (H68:34)Hän ajaa vaunuillaan taivaassa, ikiaikojen taivaassa. Kuulkaa, hän antaa äänensä kaikua, mahtavan äänen.

34 (H68:35)Tunnustakaa Jumalan voima! Hänen kirkkautensa lepää Israelin yllä, hänen valtansa ulottuu yli pilvien.

35 (H68:36)Pelottava on Jumala, Israelin Jumala, joka asuu pyhäkössään. Hän antaa voiman ja väkevyyden kansalleen. Ylistetty olkoon Jumala!

1 Al Capo de’ musici. Di Davide. Salmo. Canto.} Lèvisi Iddio, e i suoi nemici saranno dispersi, e quelli che l’odiano uggiranno dinanzi a lui.

2 Tu li dissiperai come si dissipa il fumo; come la cera si strugge dinanzi al fuoco, così periranno gli empi dinanzi a Dio.

3 Ma i giusti si rallegreranno, esulteranno nel cospetto di Dio, e gioiranno con letizia.

4 Cantate a Dio, salmeggiate al suo nome, preparate la via a colui che cavalca attraverso i deserti; il suo nome è: l’Eterno, ed esultate dinanzi a lui.

5 Padre degli orfani e difensore delle vedove è Iddio nella dimora della sua santità;

6 Iddio dona al solitario una famiglia, trae fuori i prigionieri e dà loro prosperità; solo i ribelli dimorano in terra arida.

7 O Dio, quando tu uscisti davanti al tuo popolo, quando ti avanzasti attraverso il deserto, Sela.

8 la terra tremò; anche i cieli si strussero in pioggia per la presenza di Dio; lo stesso Sinai tremò alla presenza di Dio, dell’Iddio d’Israele.

9 O Dio, tu spandesti una pioggia di benefizi sulla tua eredità; quand’essa era sfinita, tu la ristorasti.

10 La tua greggia prese dimora nel paese, che tu avevi, o Dio, preparato nella tua bontà pei miseri.

11 Il Signore dà un ordine: le messaggere di buone novelle sono una grande schiera.

12 I re degli eserciti fuggono, fuggono, e la rimasta a casa divide le spoglie.

13 Quando vi siete riposati tra gli ovili, le ali della colomba si son coperte d’argento, e le sue penne hanno preso il giallo dell’oro.

14 Quando l’Onnipotente disperse i re nel paese, lo Tsalmon si coperse di neve.

15 O monte di Dio, o monte di Basan, o monte dalle molte cime, o monte di Basan,

16 perché, o monti dalle molte cime, guardate con invidia al monte che Dio s’è scelto per sua dimora? Sì, l’Eterno vi abiterà in perpetuo.

17 I carri di Dio si contano a miriadi e miriadi, a migliaia di migliaia; il Signore viene dal Sinai nel santuario.

18 Tu sei salito in alto, hai menato in cattività dei prigioni, hai preso doni dagli uomini, anche dai ribelli, per far quivi la tua dimora, o Eterno Iddio.

19 Sia benedetto il Signore! Giorno per giorno porta per noi il nostro peso; egli ch’è l’Iddio della nostra salvezza. Sela.

20 Iddio è per noi l’Iddio delle liberazioni; e all’Eterno, al Signore, appartiene il preservar dalla morte.

21 Ma Dio schiaccerà il capo de’ suoi nemici, la testa chiomata di colui che cammina nelle sue colpe.

22 Il Signore ha detto: Io ti ritrarrò da Basan, ti ritrarrò dalle profondità del mare,

23 affinché tu affondi il tuo piè nel sangue, e la lingua de’ tuoi cani abbia la sua parte de’ tuoi nemici.

24 Essi han veduto la tua entrata, o Dio, l’entrata del mio Dio, del mio Re, nel santuario.

25 Precedevano i cantori, dietro venivano i sonatori, in mezzo alle fanciulle, che battevano i tamburi.

26 Benedite Iddio nelle raunanze, benedite il Signore, voi che siete della fonte d’Israele!

27 Ecco il piccolo Beniamino, che domina gli altri; i principi di Giuda e la loro schiera, i principi di abulon, i principi di Neftali.

28 Il tuo Dio ha ordinato la tua forza; rafferma, o Dio, ciò che hai operato per noi!

29 Nel tuo tempio, ch’è sopra Gerusalemme, i re ti recheranno doni.

30 Minaccia la bestia de’ canneti, la moltitudine de’ tori coi giovenchi de’ popoli, che si prostrano recando verghe d’argento. Dissipa i popoli che si dilettano in guerre.

31 Gran signori verranno dall’Egitto, l’Etiopia s’affretterà a tender le mani verso Dio.

32 O regni della terra, cantate a Dio, salmeggiate al Signore, Sela.

33 a colui che cavalca sui cieli dei cieli eterni! Ecco, egli fa risonar la sua voce, la sua voce potente.

34 Riconoscete la potenza di Dio; la sua maestà è sopra Israele, e la sua potenza è ne’ cieli.

35 O Dio, tu sei tremendo dai tuoi santuari! L’Iddio d’Israele è quel che dà forza e potenza al suo popolo. Benedetto sia Iddio!