2 (H80:3)Efraimin, Benjaminin ja Manassen heimoille. Osoita voimasi, tule avuksemme.3 (H80:4)Jumala, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.4 (H80:5)Jumala, Herra Sebaot, kuinka kauan olet vihoissasi, etkö jo kuule kansasi rukousta?5 (H80:6)Olet antanut syödäksemme kyynelleipää, juottanut meille maljoittain kyyneleitä.6 (H80:7)Olet jättänyt meidät naapureittemme riepoteltaviksi, kaikki vihollisemme pilkkaavat meitä.7 (H80:8)Jumala, Sebaot, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.8 (H80:9)Sinä otit viiniköynnöksen Egyptin maasta, karkotit kansat sen tieltä ja istutit sen.9 (H80:10)Sinä raivasit sille sijan, ja se juurtui paikalleen ja täytti maan.10 (H80:11)Se levitti varjonsa vuorten yli, se peitti oksillaan setrit, Jumalan puut,11 (H80:12)ja sen versot ulottuivat mereen asti, sen vesat aina Eufratin rannoille.12 (H80:13)Miksi hajotit muurin sen ympäriltä, jätit rypäleet kulkijoiden riivittäviksi?13 (H80:14)Villisika kaluaa sen runkoa, kaikki metsän eläimet syövät sitä.14 (H80:15)Jumala, Sebaot, katso jälleen meihin taivaastasi, katso meitä! Ota hoitoosi tämä viiniköynnös,15 (H80:16)taimi, jonka oikealla kädelläsi olet istuttanut itseäsi varten, lapsi, jolle sinä olet antanut voiman.16 (H80:17)Menehtykööt uhkaavan katseesi alla ne, jotka ovat sen polttaneet ja pirstoneet!17 (H80:18)Mutta suojatkoon sinun kätesi palvelijaasi, joka on oikealla puolellasi, ihmislasta, jolle sinä olet antanut voiman.18 (H80:19)Me emme käänny sinun luotasi pois. Anna meidän elää, me huudamme sinun nimeäsi.19 (H80:20)Jumala, Herra Sebaot, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.

1 Per il Capo de’ musici. Sopra "i gigli della testimonianza". Salmo di Asaf. Porgi orecchio, o Pastore d’Israele, che guidi Giuseppe come un gregge; o tu che siedi sopra i cherubini, fa’ risplender la tua gloria!2 Dinanzi ad Efraim, a Beniamino ed a Manasse, risveglia la tua potenza, e vieni a salvarci!3 O Dio, ristabiliscici, fa’ risplendere il tuo volto, e saremo salvati.4 O Eterno, Dio degli eserciti, fino a quando sarai tu irritato contro la preghiera del tuo popolo?5 Tu li hai cibati di pan di pianto, e li hai abbeverati di lagrime in larga misura.6 Tu fai di noi un oggetto di contesa per i nostri vicini, e i nostri nemici ridon di noi fra loro.7 O Dio degli eserciti, ristabiliscici, fa’ risplendere il tuo volto, e saremo salvati.8 Tu trasportasti dall’Egitto una vite; cacciasti le nazioni e la piantasti;9 tu sgombrasti il terreno dinanzi a lei, ed essa mise radici, ed empì la terra.10 I monti furon coperti della sua ombra, e i suoi tralci furon come cedri di Dio.11 Stese i suoi rami fino al mare, e i suoi rampolli fino al fiume.12 Perché hai tu rotto i suoi ripari, sì che tutti i passanti la spogliano?13 Il cinghiale del bosco la devasta, e le bestie della campagna ne fanno il loro pascolo.14 O Dio degli eserciti, deh, ritorna; riguarda dal cielo, e vedi, e visita questa vigna;15 proteggi quel che la tua destra ha piantato, e il rampollo che hai fatto crescer forte per te.16 Essa è arsa dal fuoco, è recisa; il popolo perisce alla minaccia del tuo volto.17 Sia la tua mano sull’uomo della tua destra, sul figliuol dell’uomo che hai reso forte per te,18 e noi non ci ritrarremo da te. Facci rivivere, e noi invocheremo il tuo nome.19 O Eterno, Iddio degli eserciti, ristabiliscici, fa’ risplendere il tuo volto, e saremo salvati.