1 Kun Israel lähti Egyptistä, kun Jaakobin suku jätti vieraan maan,2 Herra teki Juudasta pyhäkkönsä, Israelista oman valtakuntansa.3 Meri näki tämän ja pakeni, Jordanin vedet kääntyivät takaisin.4 Vuoret hyppivät kuin karitsat, kukkulat kuin säikyt lampaat.5 Mikä sinun on, meri? Miksi pakenet? Miksi käännyt takaisin, Jordan?6 Vuoret, miksi hypitte kuin karitsat? Miksi, kukkulat, säikytte kuin lampaat?7 Vapise, maa, Herran edessä, Jaakobin Jumalan edessä!8 Hän muuttaa kallion kosteikoksi, avaa kivipaadesta vesilähteen.

1 QUANDO Israele uscì di Egitto, E la casa di Giacobbe d’infra il popolo barbaro;2 Giuda fu consacrato al Signore, Israele divenne suo dominio.3 Il mare lo vide, e fuggì; Il Giordano si rivolse a ritroso.4 I monti saltarono come montoni, I colli come agnelli.5 Che avesti, o mare, che tu fuggisti? E tu, Giordano, che ti rivolgesti a ritroso?6 E voi, monti, che saltaste come montoni; E voi, colli, come agnelli?7 Trema, o terra, per la presenza del Signore; Per la presenza dell’Iddio di Giacobbe;8 Il quale mutò la roccia in guazzo d’acqua, Il macigno in fonte d’acqua