1 Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.

2 Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.

3 Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.

4 Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.

5 Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.

6 Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.

7 Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.

8 Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.

9 Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.

10 Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.

11 Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.

12 Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.

13 Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.

14 Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.

15 Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.

16 Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.

17 Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.

18 Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.

19 Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.

20 Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.

21 Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.

22 Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.

23 Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.

24 Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.

25 Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.

26 Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.

27 Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.

28 Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.

1 Quem ama a correção, ama o conhecimento; Mas aquele que aborrece a repreensão, é estúpido.

2 O homem de bem alcançará de Jeová o favor, Mas o homem de desígnios perversos será condenado por ele.

3 O homem não se estabelecerá pela perversidade, Mas a raiz dos justos jamais será abalada.

4 A mulher virtuosa é a coroa de seu marido; Mas a que causa vergonha, é como apodrecimento nos seus ossos.

5 Os pensamentos dos retos são justos, Mas os conselhos dos perversos são engano.

6 As palavras dos perversos são emboscadas para derramar sangue, Mas a boca dos retos é um livramento.

7 Os perversos são derrubados e deixam de existir, Mas a casa dos justos permanecerá.

8 Segundo a sua inteligência será louvado o homem; Mas aquele que é de coração perverso, será desprezado.

9 Melhor é aquele que é estimado em pouco e tem servo, Do que quem se engrandece a si mesmo, e tem falta de pão.

10 O justo atende pela vida dos seus animais, Mas as entranhas dos perversos são cruéis.

11 Aquele que lavra a sua terra, será farto de pão; Mas o que se entrega ao ócio, é falto de entendimento.

12 O perverso deseja a rede dos maus, Mas a raiz dos justos dá fruto.

13 Pela transgressão dos lábios se enlaça o mau, Mas o justo escapará da angústia.

14 Pelo fruto da sua boca o homem se fartará de bem; E o que fazem as suas mãos, isso se lhes retribuirá.

15 O caminho do insensato é direito aos seus olhos; Mas quem é sábio, ouve conselhos.

16 A vexação do insensato, logo se revela; Mas o homem prudente encobre a afronta.

17 Quem profere a verdade manifesta a justiça, Mas a testemunha falsa, o engano.

18 Quem fala levianamente fere como espada, Mas a língua dos sábios produz a cura.

19 O lábio de verdade permanece para sempre, Mas o lábio de mentira, só um momento.

20 Engano há no coração dos que maquinam o mal, Mas há gozo para os que aconselham a paz.

21 Nenhuma desgraça acontecerá ao justo, Mas os perversos estarão cheios de males.

22 Os lábios mentirosos são abominação a Jeová; Mas os que falam a verdade são seu prazer.

23 O homem prudente encobre o conhecimento, Mas o coração dos tolos proclama a estultícia.

24 A mão dos diligentes dominará; Mas a que é remissa será sujeita a trabalhos forçados.

25 A ansiedade no coração do homem o abate, Mas uma boa palavra o alegra.

26 O justo serve de guia para o seu vizinho, Mas o caminho dos perversos os faz errar.

27 O preguiçoso não assa a sua caça, Mas a fazenda preciosa dos homens é para o diligente.

28 A vida está na vereda da justiça, E no seu caminho não há morte.