1 Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.
2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.
3 Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.
4 Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.
5 Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.
6 Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.
7 Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.
8 Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.
9 Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.
10 Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.
11 Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.
12 Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.
13 Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.
14 Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.
15 Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.
16 Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.
17 Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.
18 Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.
19 Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.
20 Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!
21 Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.
22 Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.
23 Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.
24 Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.
25 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
26 Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.
27 Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.
28 Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.
29 Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.
30 Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.
31 Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.
32 Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.
33 Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.
1 Ao homem pertencem os planos do coração, Mas de Jeová vem a resposta da língua.
2 Todos os caminhos do homem são limpos aos seus olhos, Mas Jeová pesa os espíritos.
3 Entrega a Jeová as tuas obras, E serão estabelecidos os teus desígnios.
4 Jeová fez tudo para um fim, Até os perversos para o dia mau.
5 Todo aquele que é soberbo de coração é abominação a Jeová; Certamente não ficará impune.
6 Pela misericórdia e pela verdade expia-se a iniqüidade, E pelo temor de Jeová os homens desviam-se do mal.
7 Quando os caminhos do homem agradam a Jeová, Faz que tenham paz com ele até os seus inimigos.
8 Melhor é o pouco com justiça, Do que grandes rendas com injustiça.
9 O coração do homem propõe o seu caminho, Mas Jeová lhe dirige os passos.
10 Nos lábios do rei acham-se oráculos, No juízo não transgredirá a sua boca.
11 Peso e balança justos são de Jeová, Obra sua são todos os pesos da bolsa.
12 O cometer a maldade é abominação aos reis, Porque o trono se estabelece pela justiça.
13 Os lábios justos são o prazer dos reis, E é amado aquele que fala coisas retas.
14 O furor do rei é como correios da morte, Mas o homem sábio o aplacará.
15 Na luz do rosto do rei está a vida, E o seu furor é como a chuva serôdia.
16 Quanto melhor é adquirir sabedoria do que o ouro! Adquirir o entendimento é mais para se escolher do que a prata.
17 A estrada dos retos é desviar-se do mal; Quem guarda o seu caminho conserva a sua alma.
18 A soberba precede a destruição, E o espírito altivo, a queda.
19 Melhor é ser humilde de espírito com os pobres, Do que repartir os despojos com os soberbos.
20 Quem atende à palavra, achará prosperidade; E aquele que confia em Jeová, esse é feliz.
21 O sábio de coração será chamado prudente, E a doçura dos lábios aumenta o saber.
22 O entendimento é fonte da vida para aquele que o possui, Mas a estultícia é a punição dos insensatos.
23 O coração do sábio instrui a sua boca, E põe o saber nos seus lábios.
24 Palavras agradáveis são como favos de mel, Doces para a alma, e saúde para os ossos.
25 Há um caminho que ao homem parece direito, Mas no fim guia para a morte.
26 O apetite do trabalhador trabalha por ele, Porque a sua boca o incita a isso.
27 O homem vil cava o mal, E nos seus lábios há como que fogo ardente.
28 O homem perverso espalha contendas, E o murmurador separa amigos íntimos.
29 O homem violento alicia ao seu vizinho, E o conduz por um caminho que não é bom.
30 Quem fecha os olhos, fá-lo para maquinar coisas perversas; Quem morde os beiços, efetua o mal.
31 Coroa de glória são as cãs, A qual se achará no caminho da justiça.
32 Quem é tardio em se irar vale mais do que o valente; E quem domina a sua alma do que quem toma uma cidade.
33 As sortes deitam-se no regaço, Mas de Jeová procede toda a sua disposição.