1 Y AÑADIO Eliú, y dijo: 2 Espérame un poco, y enseñarte he; Porque todavía tengo razones en orden á Dios. 3 Tomaré mi noticia de lejos, Y atribuiré justicia á mi Hacedor. 4 Porque de cierto no son mentira mis palabras; Contigo está el que es íntegro en sus conceptos. 5 He aquí que Dios es grande, mas no desestima á nadie; Es poderoso en fuerza de sabiduría.

6 No otorgará vida al impío, Y á los afligidos dará su derecho.

7 No quitará sus ojos del justo; Antes bien con los reyes los pondrá en solio para siempre, Y serán ensalzados.

8 Y si estuvieren prendidos en grillos, Y aprisionados en las cuerdas de aflicción,

9 El les dará á conocer la obra de ellos, Y que prevalecieron sus rebeliones.

10 Despierta además el oído de ellos para la corrección, Y díce les que se conviertan de la iniquidad.

11 Si oyeren, y le sirvieren, Acabarán sus días en bien, y sus años en deleites.

12 Mas si no oyeren, serán pasados á cuchillo, Y perecerán sin sabiduría.

13 Empero los hipócritas de corazón lo irritarán más, Y no clamarán cuando él los atare.

14 Fallecerá el alma de ellos en su mocedad, Y su vida entre los sodomitas.

15 Al pobre librará de su pobreza, Y en la aflicción despertará su oído.

16 Asimismo te apartaría de la boca de la angustia A lugar espacioso, libre de todo apuro; Y te asentará mesa llena de grosura.

17 Mas tú has llenado el juicio del impío, En vez de sustentar el juicio y la justicia.

18 Por lo cual teme que en su ira no te quite con golpe, El cual no puedas apartar de ti con gran rescate.

19 ¿Hará él estima de tus riquezas, ni del oro, Ni de todas las fuerzas del poder?

20 No anheles la noche, En que desaparecen los pueblos de su lugar.

21 Guárdate, no tornes á la iniquidad; Pues ésta escogiste más bien que la aflicción.

22 He aquí que Dios es excelso con su potencia; ¿Qué enseñador semejante á él?

23 ¿Quién le ha prescrito su camino? ¿Y quién le dirá: Iniquidad has hecho?

24 Acuérdate de engrandecer su obra, La cual contemplan los hombres.

25 Los hombres todos la ven; Mírala el hombre de lejos.

26 He aquí, Dios es grande, y nosotros no le conocemos; Ni se puede rastrear el número de sus años.

27 El reduce las gotas de las aguas, Al derramarse la lluvia según el vapor;

28 Las cuales destilan las nubes, Goteando en abundancia sobre los hombres.

29 ¿Quién podrá tampoco comprender la extensión de las nubes, Y el sonido estrepitoso de su pabellón?

30 He aquí que sobre él extiende su luz, Y cobija con ella las raíces de la mar.

31 Bien que por esos medios castiga á los pueblos, A la multitud da comida.

32 Con las nubes encubre la luz, Y mándale no brillar, interponiendo aquéllas.

33 Tocante á ella anunciará el trueno, su compañero, Que hay acumulación de ira sobre el que se eleva.

1 Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:

2 "Maltahan vähän, niin julistan sinulle,

sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.

3 Minä noudan tietoni kaukaa

ja osoitan Luojani oikeuden;

4 sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta —

mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.

5 Katso, Jumala on voimallinen,

mutta ei halveksu ketään;

väkevä on hänen ymmärryksensä voima.

6 Hän ei pidä jumalatonta elossa,

vaan hankkii kurjille oikeuden.

7 *Ps. 33:18; Ps. 34:16; Ps. 113:7Hän ei käännä silmiänsä pois

hurskaista,

vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa

valtaistuimella ikuisesti;

he kohoavat korkealle.

8 Ja jos niinkin käy,

että heidät kytketään kahleisiin,

sidotaan kurjuuden köysillä,

9 niin hän sillä ilmaisee heille,

mitä he ovat tehneet

ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,

10 *Job 33:16avaa heidän korvansa nuhtelulle

ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.

11 *5. Moos. 30:19Jos he kuulevat ja alistuvat,

niin saavat viettää päivänsä onnessa

ja ikävuotensa ihanasti.

12 Mutta jos eivät kuule,

niin he syöksyvät surman peitsiin

ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.

13 Mutta jumalattomat pitävät vihaa,

he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.

14 Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa,

heidän elämänsä loppuu

niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.

15 Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta

ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.

16 *Ps. 23:5Sinutkin houkutteli ahdingosta pois

avara tila, jossa ei ahtautta ollut,

ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.

17 Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin

jumalattoman tuomio;

tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.

18 Älköön kärsimyksen polte

houkutelko sinua pilkkaamaan,

älköönkä lunastusmaksun suuruus

viekö sinua harhaan.

19 Voiko huutosi auttaa ahdingosta

tahi kaikki voimasi ponnistukset?

20 *Job 34:20Älä halaja yötä,

joka siirtää kansat sijoiltansa.

21 Varo, ettet käänny vääryyteen,

sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.

22 Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa;

kuka on hänen kaltaisensa opettaja?

23 *5. Moos. 32:4; 2. Aik. 19:7; Job 8:3; Job 34:10Kuka määrää hänen tiensä,

ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?

24 Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä,

joiden kiitosta ihmiset veisaavat;

25 *Job 26:14kaikki ihmiset ihailevat niitä,

kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.

26 *Ps. 92:9; Ps. 93:2; Ps. 102:13; Jes. 63:16; Valit. 5:19; Dan. 6:26; Hebr. 1:12Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä,

hänen vuottensa luku on ilman määrää.

27 *Job 38:25Hän kokoaa vedenpisarat;

ne vihmovat virtanaan sadetta,

28 jota pilvet vuodattavat,

valuttavat ihmisjoukkojen päälle.

29 Kuka ymmärtää pilvien leviämiset,

kuka hänen majansa jyrinän?

30 Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa

ja peittää meren pohjat.

31 Sillä niin hän tuomitsee kansat,

niin hän antaa runsaan ravinnon.

32 Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla

ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.

33 Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä,

jopa karjakin hänen tulonsa."