1 MI ALIENTO está corrompido, acórtanse mis días, Y me está aparejado el sepulcro. 2 No hay conmigo sino escarnecedores, En cuya acrimonia se detienen mis ojos. 3 Pon ahora, dame fianza para litigar contigo: ¿Quién tocará ahora mi mano? 4 Porque á éstos has tú escondido su corazón de inteligencia: Por tanto, no los ensalzarás. 5 El que denuncia lisonjas á sus prójimos, Los ojos de sus hijos desfallezcan. 6 El me ha puesto por parábola de pueblos, Y delante de ellos he sido como tamboril. 7 Y mis ojos se oscurecieron de desabrimiento, Y mis pensamientos todos son como sombra. 8 Los rectos se maravillarán de esto, Y el inocente se levantará contra el hipócrita. 9 No obstante, proseguirá el justo su camino, Y el limpio de manos aumentará la fuerza. 10 Mas volved todos vosotros, y venid ahora, Que no hallaré entre vosotros sabio.

11 Pasáronse mis días, fueron arrancados mis pensamientos, Los designios de mi corazón.

12 Pusieron la noche por día, Y la luz se acorta delante de las tinieblas.

13 Si yo espero, el sepulcro es mi casa: Haré mi cama en las tinieblas.

14 A la huesa tengo dicho: Mi padre eres tú; A los gusanos: Mi madre y mi hermana.

15 ¿Dónde pues estará ahora mi esperanza? Y mi esperanza ¿quién la verá?

16 A los rincones de la huesa descenderán, Y juntamente descansarán en el polvo.

1 "Minun henkeni on rikki raastettu,

minun päiväni sammuvat,

kalmisto on minun osani.

2 Totisesti, pilkka piirittää minua

ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.

3 *Sananl. 6:1Aseta puolestani pantti talteesi;

kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?

4 Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä

heidän sydämensä;

sentähden sinä et päästä heitä voitolle.

5 Ystäviä kutsutaan osajaolle,

mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.

6 *Job 30:9; Ps. 44:15; Valit. 3:14Minut on pantu kansoille sananlaskuksi;

silmille syljettäväksi minä olen tullut.

7 Minun silmäni on hämärtynyt surusta,

ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.

8 Tästä oikeamieliset hämmästyvät,

ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.

9 Mutta hurskas pysyy tiellänsä,

ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.

10 Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne;

en löydä minä viisasta joukostanne.

11 Päiväni ovat menneet,

rauenneet ovat aivoitukseni,

mitä sydämeni ikävöitsi.

12 Yön he tekevät päiväksi;

valo muka lähenee pimeydestä.

13 Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni;

minä levitän vuoteeni pimeyteen,

14 *Job 25:6minä sanon haudalle: 'Sinä olet isäni',

ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.

15 Missä on silloin minun toivoni,

ja kuka saa minun toivoani katsella?

16 Ne astuvat alas tuonelan salpojen taa,

kun yhdessä lepäämme tomussa."