Hiob 11

1 Da antwortete Zophar, der Naamatiter, und sprach: 2 Soll die Menge der Worte unbeantwortet bleiben und der beredte Mann recht behalten? 3 Darfst du mit deinem Geschwätz andern das Maul stopfen und spotten, ohne daß man es dir verweist? 4 Und darfst du sagen: Meine Lehre ist lauter, und ich bin vor Deinen Augen rein? 5 O daß doch Gott reden möchte und seinen Mund auftäte gegen dich! 6 Und daß er dir kundtäte die verborgene Weisheit (denn es gibt noch doppelt soviel, als du weißt), so würdest du sehen, daß Gott dir noch nachläßt von deiner Schuld. 7 Kannst du das Geheimnis Gottes ergründen oder zur Vollkommenheit des Allmächtigen gelangen? 8 Sie ist himmelhoch, (was willst du tun? tiefer als der Scheol), was kannst du wissen? 9 Ihre Ausdehnung ist größer als die Erde und breiter als das Meer. 10 Wenn er einherfährt, verhaftet und vor Gericht stellt, wer will es ihm wehren? 11 Denn er kennt die eitlen Menschen und sieht auch die Schuld, deren man sich nicht bewußt ist; 12 ein Hohlkopf bekommt Verstand, so daß selbst ein junger Wildesel zum Menschen umgeboren wird. 13 Wenn du nun dein Herz bereitest und deine Hände ausstreckst nach Ihm, 14 wenn du das Unrecht entfernst, das an deinen Händen klebt, und in deinen Zelten nichts Böses duldest; 15 dann darfst du ohne Scheu dein Angesicht erheben und fest auftreten ohne Furcht; 16 dann wirst du deiner Mühsal vergessen wie des Wassers, das vorübergeflossen ist; 17 heller als der Mittag wird die Zukunft dir erstehn, das Dunkel wird wie der Morgen sein; 18 dann wirst du getrost sein, weil du Hoffnung hast, und wirst sehen, daß du überall ruhig schlafen kannst. 19 Du legst dich nieder, und niemand schreckt dich auf, nein, viele schmeicheln dir alsdann. 20 Aber die Augen der Gottlosen verschmachten, ihre Zuflucht geht ihnen verloren, und ihre Hoffnung ist das Aushauchen der Seele.

Soofarin ensimmäinen puhe: Jumala, jonka viisaus on tutkimaton, näkee sen, mikä ihmiseltä on salattu; jos hän puhuisi, niin hän osoittautuisi sekä oikeamieliseksi että lempeäksi tuomariksi. Job rukoilkoon häntä; silloin koittaa hänelle jälleen onnen päivä.

1 Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:

2 "Jäisikö suulas puhe vastausta vaille,

ja saisiko suupaltti olla oikeassa?

3 Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan,

niin että saisit pilkata,

kenenkään sinua häpeään häätämättä?

4 Sanoithan: 'Minun opetukseni on selkeä,

ja minä olen puhdas sinun silmissäsi'.

5 Mutta jospa Jumala puhuisi

ja avaisi huulensa sinua vastaan

6 ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet,

että hänellä on ymmärrystä monin verroin!

Silloin huomaisit, että Jumala on painanut unhoon

montakin pahaa tekoasi.

7 *Jes. 40:13; Room. 11:33Sinäkö käsittäisit Jumalan tutkimattomuuden

tahi pääsisit Kaikkivaltiaan täydellisyydestä perille?

8 *Jer. 23:23; Ef. 3:18Se on korkea kuin taivas — mitä voit tehdä,

syvempi kuin tuonela — mitä voit ymmärtää?

9 Se on pitempi kuin maa

ja laveampi kuin meri.

10 *Job 12:14Jos hän liitää paikalle ja vangitsee

ja kutsuu oikeuden kokoon,

niin kuka voi häntä estää?

11 Sillä hän tuntee valheen miehet,

vääryyden hän näkee tarkkaamattakin.

12 Onttopäinen mies voi viisastua

ja villiaasin varsa ihmistyä.

13 Jos sinäkin valmistat sydämesi

ja ojennat kätesi hänen puoleensa —

14 mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas

äläkä anna petoksen asua majoissasi —

15 silloin saat kohottaa kasvosi

ilman häpeän tahraa,

olet kuin vaskesta valettu etkä mitään pelkää.

16 Silloin unhotat onnettomuutesi,

muistelet sitä kuin vettä, joka on virrannut pois.

17 *Ps. 37:6; Jes. 58:10Elämäsi selkenee kirkkaammaksi keskipäivää,

pimeänkin aika on niinkuin aamunkoitto.

18 Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo;

tähystelet — käyt turvallisesti levolle,

19 *3. Moos. 26:6asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä,

ja monet etsivät sinun suosiotasi.

20 *Job 8:13; Ps. 112:10; Sananl. 11:23Mutta jumalattomain silmät raukeavat;

turvapaikka on heiltä mennyt,

ja heidän toivonsa on huokaus."