Jeremias 2

1 A palavra do Senhor foi-me dirigida nestes termos:

2 "Vai e clama aos ouvidos de Jerusalém estas palavras – oráculo do Senhor: Lembro-me de tua afeição quando eras jovem, de teu amor de noivado, no tempo em que me seguias ao deserto, à terra sem sementeiras.

3 Era, então, Israel, propriedade sagrada do Senhor. As primícias de sua colheita, todos quantos dela comiam, carregavam-lhe a culpa, e o mal lhes advinha – oráculo do Senhor.

4 Escutai a palavra do Senhor, casa de Jacó, e vós, famílias todas que sois da casa de Israel –

5 oráculo do Senhor: Que injustiça em mim encontraram vossos pais para que de mim se afastassem correndo após o que é nada, e tornando-se a si mesmos vãos,

6 por haverem cessado de dizer: ‘Onde está o Senhor que nos fez sair do Egito, guiando-nos através do deserto, terra de desolação e de abismos, terra de aridez e de trevas, terra por onde nenhum homem atravessa, onde homem algum habita?’.

7 Encaminhei-vos a uma terra de vergéis, para lhe comerdes os frutos e saborear-lhe os bens; tão logo chegastes, maculastes-me a terra; e transformastes minha herança em lugar que me causa horror.

8 Não haviam dito os sacerdotes: ‘Onde está o Senhor?’. Os depositários da lei não me conheceram; revoltaram-se contra mim os pastores, e os profetas proferiram oráculos em nome de Baal. Puseram-se a seguir aqueles deuses que nenhum socorro lhes dão.

9 Por isso – oráculo do Senhor –, entro agora em juízo contra vós e contra os filhos de vossos filhos.

10 Passai, portanto, às ilhas de Cetim e olhai: enviai homens a Cedar e observai bem, vede se lá existe algo semelhante.

11 Troca uma nação seus deuses? Os quais nem são deuses! Meu povo, contudo, trocou aquele que é sua glória por aquele que nada é.

12 Ó céus, pasmai, tremei de espanto e horror – oráculo do Senhor.

13 Porque meu povo cometeu uma dupla perversidade: abandonou-me, a mim, fonte de água viva, para cavar cisternas, cisternas fendidas que não retêm a água.

14 Israel é servo, porventura? É escravo nascido na própria casa? Por que foi entregue à pilhagem?

15 Rugiram contra ele os leões enfurecidos; transformando a região em deserto, as cidades foram entregues às chamas, e já não possuem habitantes.

16 Até os homens de Mênfis e de Táfnis te raparam a cabeça.

17 Não te aconteceu tudo isso por haveres abandonado o Senhor, teu Deus, quando te guiava pelo caminho?

18 E agora, por que tomas a rota do Egito para ir beber a água do Nilo? Para que tomas o caminho da Assíria, a fim de beber a água do Eufrates?

19 Valeu-te este castigo tua malícia, e tuas infidelidades atraíram sobre ti a punição. Sabe, portanto, e vê quanto te foi funesto e amargo abandonar o Senhor, teu Deus, e não ter tido mais temor algum de mim – oráculo do Senhor JAVÉ dos exércitos.

20 Há muito rompeste o jugo e quebraste os laços; disseste, então: ‘Não quero mais ser dominado’. Sobre todas as colinas elevadas, debaixo de todas as árvores verdejantes, qual cortesã te reclinavas.

21 E eu que te havia plantado de vides escolhidas, todas de boa cepa; como te transformaste em sarmentos bastardos de uma videira estranha?

22 Ainda que te lavasses com potassa, e usasses muito sabão, continuaria teu pecado a macular-te a meus olhos – oráculo do Senhor JAVÉ.

23 Como podes dizer: ‘Não me profanei nem andei atrás dos Baal?’. Olha para os sinais de teus passos no vale, vê tudo o que fizeste. Dromedária leviana, a correr sem rumo,

24 jumenta selvagem habituada ao deserto, aspirando o vento no calor da paixão, quem a deterá em seus ardores? Aqueles que a procuram não se afadigarão, pois que a encontrarão no mês do seu cio.

25 Toma cuidado que teu pé se não descalce e tua garganta não se resseque: ‘Não vale a pena’ – dizes –. ‘Não! Amo os estrangeiros e quero segui-los’.

26 Assim como se embaraça o ladrão ao ser pego em flagrante, assim também serão confundidos os homens da casa de Israel, eles, seus reis e seus chefes, seus sacerdotes e profetas

27 que dizem à madeira: ‘Tu és meu pai’, e à pedra: ‘Foste tu que me geraste’. Voltam-me as costas, e não o semblante. E depois exclamam, no dia da calamidade: ‘Salvai-nos, Senhor’.

28 Onde estão os deuses que havias feito? Que se levantem, se podem salvar-te no dia da desgraça. Pois que tens tantos deuses quantas cidades, ó Judá.

29 Por que discutis comigo? Vós todos me fostes infiéis – oráculo do Senhor.

30 Em vão castiguei vossos filhos, nem deram atenção à reprimenda. A espada dizimou vossos profetas qual leão devastador.

31 Que raça que sois! Considerai o que diz o Senhor: ‘Tenho eu sido para Israel um deserto, ou terra envolta em trevas?’. Por que clama o meu povo: ‘Eis que somos nossos senhores, e não voltaremos mais para vós?’.

32 Esquece a jovem seus ornatos, ou a noiva seu cinto? Meu povo, porém, esqueceu-me, desde dias sem conta.

33 Bem sabes encontrar o caminho, a fim de procurar o que amas! Assim foi que ensinaste a teus pés o caminho do crime.

34 Até na orla de tua veste vê-se o sangue dos pobres inocentes, que, entretanto, não havias surpreendido em falta.

35 E ainda dizes: ‘Sou inocente; por isso afastou-se de mim a sua cólera’. Eis, porém, que te vou processar, já que dizes: ‘Não pequei!’.

36 Com que pressa mudas de caminho! Serás desiludida pelo Egito, como o foste pela Assíria.

37 De lá sairás também com a cabeça entre as mãos, porquanto o Senhor repele aqueles em quem confias, e seu apoio não te trará bom êxito".

Juudan uskottomuus.

1 Ja minulle tuli tämä Herran sana: 2 *Hes. 16:8"Mene ja julista Jerusalemin kuullen ja sano: Näin sanoo Herra:

Minä muistan sinun nuoruutesi armauden,

morsiusaikasi rakkauden,

kuinka sinä seurasit minua erämaassa,

maassa, jossa ei kylvöä tehdä.

3 *Jaak. 1:18Herralle pyhitetty oli Israel,

hänen satonsa esikoinen.

Kaikki, jotka sitä söivät,

joutuivat syynalaisiksi;

onnettomuus kohtasi heitä,

sanoo Herra.

4 Kuulkaa Herran sana, Jaakobin heimo

ja kaikki Israelin heimon sukukunnat.

5 *2. Kun. 17:15; Miika 6:3; Room. 1:21Näin sanoo Herra:

Mitä vääryyttä teidän isänne minusta löysivät,

koska he erkanivat kauas minusta

ja lähtivät seuraamaan turhia jumalia

ja turhanpäiväisiksi tulivat.

6 *5. Moos. 8:15He eivät kysyneet: 'Missä on Herra,

joka toi meidät pois Egyptin maasta,

joka johdatti meitä erämaassa,

arojen ja kuilujen maassa,

kuivuuden ja synkeyden maassa,

maassa, jossa ei kukaan kulje

eikä yksikään ihminen asu?'

7 *Jer. 16:18Minä toin teidät hedelmätarhojen maahan

syömään sen hedelmää ja hyvyyttä,

mutta sinne tultuanne te saastutitte minun maani

ja teitte minun perintöosani kauhistukseksi.

8 *1. Sam. 2:12; 1. Sam. 12:21Papit eivät kysyneet: 'Missä on Herra?'

Lainkäyttäjät eivät minua tunteneet,

ja paimenet luopuivat minusta;

profeetat ennustivat Baalin nimessä

ja seurasivat niitä, joista ei apua ole.

9 Sentähden minä vielä käyn oikeutta

teidän kanssanne, sanoo Herra,

ja teidän lastenne lasten kanssa minä käyn oikeutta.

10 Menkää kittiläisten saarille katsomaan

ja lähettäkää Keedariin panemaan tarkoin merkille

ja katsomaan, onko senkaltaista tapahtunut.

11 *Ps. 106:20Onko mikään pakanakansa vaihtanut jumalia,

vaikka ne eivät olekaan jumalia?

Mutta minun kansani on vaihtanut kunniansa

siihen, josta ei apua ole.

12 *5. Moos. 32:1; Jes. 1:2Hämmästykää tästä, te taivaat,

kauhistukaa, peräti tyrmistykää, sanoo Herra.

13 *Ps. 36:10; Jer. 17:13; Joh. 4:13Sillä minun kansani on tehnyt

kaksinkertaisen synnin:

minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet,

ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä,

särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.

14 Onko Israel ostettu orja tai kotona syntynyt?

Minkätähden hän on joutunut saaliiksi?

15 *Jes. 5:29; Jer. 4:7Häntä vastaan kiljuivat nuoret leijonat,

antoivat äänensä kuulua;

ne tekivät hänen maansa autioksi,

hänen kaupunkinsa hävitettiin asujattomiksi.

16 *Jes. 19:13Myöskin noofilaiset ja tahpanheelaiset

pitivät sinun päälakeasi laitumenansa.

17 *Jer. 4:18Eikö tee tätä sinulle se,

että sinä hylkäät Herran, sinun Jumalasi,

silloin kun hän tahtoo sinua tiellä kuljettaa?

18 *Jes. 31:1Ja nyt, mitä menemistä sinulla on Egyptiin

juomaan Siihorin vettä?

Ja mitä menemistä sinulla on Assuriin

juomaan Eufrat-virran vettä?

19 *Jes. 3:9; Hoos. 5:5Sinun pahuutesi tuottaa sinulle kurituksen,

ja luopumuksesi saattaa sinut rangaistukseen;

niin tiedä ja näe, kuinka onnetonta ja katkeraa se on,

että sinä hylkäät Herran, sinun Jumalasi,

etkä minua pelkää, sanoo Herra, Herra Sebaot.

20 *Jes. 57:5; Jer. 3:6Sillä jo ammoisista ajoista

sinä olet särkenyt ikeesi,

katkaissut siteesi ja sanonut:

'En tahdo palvella'.

Sillä kaikilla korkeilla kukkuloilla

ja kaikkien viheriäin puitten alla

sinä porttona viruit.

21 *2. Moos. 15:17; Ps. 44:3; Ps. 80:9; Jes. 5:1; Matt. 21:33; Mark. 12:1; Luuk. 20:9Minä olin istuttanut sinut

jaloksi viiniköynnökseksi,

puhtaimmasta siemenestä;

kuinka olet muuttunut minulle

vieraan viinipuun villiköynnöksiksi?

22 Vaikka pesisit itsesi saippualla

ja käyttäisit paljon lipeätä,

saastaiseksi jää sittenkin sinun syntisi minun edessäni,

sanoo Herra, Herra.

23 Kuinka saatat sanoa:

'En ole saastuttanut itseäni,

en ole baaleja seurannut'!

Katso menoasi laaksossa,

huomaa, mitä olet tehnyt,

sinä nopea, nuori naaraskameli,

joka juokset sinne ja tänne;

24 sinä villiaasi,

erämaahan tottunut,

joka himossasi ilmaa ahmit!

Kuka hillitsee sen kiiman?

Joka sitä etsii, sen ei tarvitse väsyttää itseään;

sen löytää, kun tulee sen kuukausi.

25 *Jer. 18:11Varo, ettet juokse jalkaasi anturattomaksi

ja kurkkuasi janoiseksi.

Mutta sinä sanot: 'Se on turhaa! Ei!

Sillä minä rakastan vieraita

ja niitä minä seuraan.'

26 Niinkuin teosta tavattu varas on häpeissänsä,

niin joutuu Israelin heimo häpeään,

se ja sen kuninkaat, ruhtinaat, papit ja profeetat,

27 *Jer. 32:33he, jotka sanovat puulle: 'Sinä olet minun isäni'

ja kivelle: 'Sinä olet minut synnyttänyt'.

Sillä he ovat kääntäneet minulle selkänsä

eivätkä kasvojansa;

mutta onnettomuutensa aikana he sanovat:

'Nouse ja pelasta meidät'.

28 *5. Moos. 32:37; Tuom. 10:14; Jer. 11:13Mutta missä ovat sinun jumalasi,

jotka olet itsellesi tehnyt?

Nouskoot ne, jos voivat pelastaa sinut

onnettomuutesi aikana.

Sillä yhtä monta, kuin sinulla on kaupunkeja,

on sinulla jumalia, Juuda.

29 Miksi riitelette minua vastaan?

Olettehan te kaikki luopuneet minusta,

sanoo Herra.

30 *1. Kun. 19:10; Jes. 1:5; Jer. 5:3; Jer. 17:23; Matt. 23:34Turhaan minä olen lyönyt teidän lapsianne;

he eivät ole ottaneet kuritusta varteen.

Teidän miekkanne on syönyt teidän profeettojanne,

niinkuin hävittävä leijona.

31 Voi sukukuntaa — teitä!

Katsokaa Herran sanaa: olenko

minä ollut Israelille erämaa, pimeyden maa?

Miksi sanoo minun kansani:

'Me juoksemme valtoimina,

emme tule enää sinun tykösi'.

32 *Jer. 3:21Unhottaako neitsyt koristeensa,

morsian koruvyönsä?

Mutta minun kansani on unhottanut minut

epälukuisina päivinä.

33 Kuinka ovelasti sinä kuljet lempeä etsiessäsi!

Niinpä oletkin perehtynyt pahuuden teihin.

34 Vaatteesi liepeetkin

ovat köyhien, viatonten veressä.

Et tavannut heitä murtautumasta sisälle,

mutta yhtäkaikki —!

35 Ja kuitenkin sinä sanot: 'Minä olen syytön;

hänen vihansa on kaiketi kääntynyt minusta pois'.

Katso, minä käyn oikeutta sinun kanssasi,

koska sinä sanot: 'En ole syntiä tehnyt'.

36 *2. Aik. 28:20; Jes. 30:3Kuinka niin kovin kiiruhdat vaihtamaan tiesi!

Egyptistäkin olet saava häpeän,

niinkuin olet häpeän saanut Assurista.

37 *2. Sam. 13:19Senkin tyköä olet lähtevä kädet pääsi päällä,

sillä Herra on hyljännyt ne, joihin sinä luotat,

ja heistä ei sinulle menestystä tule."