Jeremias 47

1 Eis a palavra do Senhor, dirigida ao profeta Jeremias acerca dos filisteus, antes que o faraó se apoderasse de Gaza.

2 Assim fala o Senhor: "Vede as águas que se levantam do Norte, semelhantes a uma torrente que transborda, submergindo a terra e o quanto ela contém, a cidade e seus habitantes. Lançam gritos os homens e clama a população inteira,

3 ao estrépito das patas dos corcéis, do estrondo dos carros e do ranger das rodas. Os próprios pais nem olham mais para os filhos e, alquebrados, deixam pender os braços.

4 É que surgiu o dia da destruição dos filisteus, e de Tiro e Sidônia será tirado o que lhes resta de aliados, porque o Senhor vai arruinar os filisteus, e os restos da ilha de Caftor.

5 Gaza raspou a cabeça, Ascalon está aniquilada como o vale que a cerca. Até quando farás em ti incisões?

6 Quando repousarás, espada do Senhor? Entra na tua bainha, acalma-te, não te agites mais!

7 Como descansará, porém, se o Senhor lhe deu ordens? É contra Ascalon e as costas do mar que a dirigiu".

Ennustus filistealaisia vastaan.

1 *Jes. 14:29; Hes. 25:15; Aam. 1:6; Sef. 2:5; Sak. 9:5Herran sana filistealaisia vastaan, joka tuli profeetta Jeremialle, ennenkuin farao valloitti Gassan:

2 *Jes. 8:7; Jes. 28:2; Jer. 46:8"Näin sanoo Herra:

Katso, vedet nousevat pohjoisesta,

ja niistä tulee tulvavirta;

ne tulvivat yli maan ja kaiken, mitä

siinä on,

yli kaupungin ja siinä asuvaisten.

Ja ihmiset huutavat,

kaikki maan asukkaat valittavat.

3 Kun kuuluu hänen orhiensa kavioitten töminä,

hänen vaunujensa jyrinä,

hänen rattaittensa ryske,

eivät isät käänny lapsiansa auttamaan,

sillä hervottomat ovat heidän kätensä

4 *5. Moos. 2:23; Aam. 9:7päivän tähden, joka tulee

ja tuhoaa kaikki filistealaiset,

hävittää Tyyrolta ja Siidonilta

kaikki auttajat, mitä jäljellä on;

sillä Herra on tuhoava filistealaiset,

mitä on tähteenä Kaftorin saarelta tulleista.

5 *Jer. 16:6Kaljuksi tullut on Gassa,

hävitetty on Askelon,

se mitä oli jäljellä heidän laaksossansa.

Kuinka kauan sinä ihoasi viileskelet?

6 Voi, Herran miekka!

Milloinka vihdoinkin lepäät?

Mene takaisin tuppeesi,

taltu ja ole hiljaa.

7 Mutta kuinka saisi se levätä,

kun Herra on sille käskyn antanut?

Askelonia ja meren rantaa vastaan

hän on sen asettanut."