Jó 41

Leviatanin kuvauksen jatkoa.

1 (2) "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi.

Kuka sitten kestäisi minun edessäni?

2 (3)*2. Moos. 19:5; Ps. 24:1; Ps. 50:12; Room. 11:35; 1. Kor. 10:26Kuka on minulle ensin antanut jotakin,

joka minun olisi korvattava?

Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.

3 (4) En saata olla puhumatta sen jäsenistä,

en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.

4 (5) Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen,

kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?

5 (6) Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven?

Sen hammasten ympärillä on kauhu.

6 (7) Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet,

kiinnitetyt lujalla sinetillä.

7 (8) Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa,

niin ettei ilma välitse pääse.

8 (9) Ne ovat toisiinsa liitetyt,

pysyvät kiinni erkanematta.

9 (10) Sen aivastus on kuin valon välähdys,

sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.

10 (11) Sen kidasta lähtee tulisoihtuja,

sinkoilee säkeniä.

11 (12) Sen sieramista käy savu

niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.

12 (13) Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet,

ja sen suusta lähtee liekki.

13 (14) Sen kaulassa asuu voima,

ja sen edellä hyppii kauhistus.

14 (15) Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät,

ovat kuin valetut, järkkymättömät.

15 (16) Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi,

kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.

16 (17) Kun se nousee, peljästyvät sankarit,

kauhusta he tyrmistyvät.

17 (18) Jos sen kimppuun käydään miekoin,

ei miekka kestä, ei keihäs,

ei heittoase eikä panssari.

18 (19) Sille on rauta kuin oljenkorsi,

vaski kuin lahopuu.

19 (20) Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika,

akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.

20 (21) Kuin oljenkorsi on sille nuija,

keihästen ryskeelle se nauraa.

21 (22) Sen vatsapuolessa on terävät piikit,

se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.

22 (23) Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan,

tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.

23 (24) Sen jäljessä polku loistaa,

syvyydellä on kuin hopeahapset.

24 (25) Ei ole maan päällä sen vertaista;

se on luotu pelottomaksi.

25 (26) Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on;

se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."

1 Nul n’est assez hardi pour l’exciter;

Qui donc me résisterait en face?

2 *Ro 11:35.De qui suis-je le débiteur? Je le paierai.

*Ex 19:5.De 10:14.Ps 24:1;50:12.1 Co 10:26,28.Sous le ciel tout m’appartient.

3 Je veux encore parler de ses membres,

Et de sa force, et de la beauté de sa structure.

4 Qui soulèvera son vêtement?

Qui pénétrera entre ses mâchoires?

5 Qui ouvrira les portes de sa gueule?

Autour de ses dents habite la terreur.

6 Ses magnifiques et puissants boucliers

Sont unis ensemble comme par un sceau;

7 Ils se serrent l’un contre l’autre,

Et l’air ne passerait pas entre eux;

8 Ce sont des frères qui s’embrassent,

Se saisissent, demeurent inséparables.

9 Ses éternuements font briller la lumière;

Ses yeux sont comme les paupières de l’aurore.

10 Des flammes jaillissent de sa bouche,

Des étincelles de feu s’en échappent.

11 Une fumée sort de ses narines,

Comme d’un vase qui bout, d’une chaudière ardente.

12 Son souffle allume les charbons,

Sa gueule lance la flamme.

13 La force a son cou pour demeure,

Et l’effroi bondit au-devant de lui.

14 Ses parties charnues tiennent ensemble,

Fondues sur lui, inébranlables.

15 Son cœur est dur comme la pierre,

Dur comme la meule inférieure.

16 Quand il se lève, les plus vaillants ont peur,

Et l’épouvante les fait fuir.

17 C’est en vain qu’on l’attaque avec l’épée;

La lance, le javelot, la cuirasse, ne servent à rien.

18 Il regarde le fer comme de la paille,

L’airain comme du bois pourri.

19 La flèche ne le met pas en fuite,

Les pierres de la fronde sont pour lui du chaume.

20 Il ne voit dans la massue qu’un brin de paille,

Il rit au sifflement des dards.

21 Sous son ventre sont des pointes aiguës:

On dirait une herse qu’il étend sur le limon.

22 Il fait bouillir le fond de la mer comme une chaudière,

Il l’agite comme un vase rempli de parfums.

23 Il laisse après lui un sentier lumineux;

L’abîme prend la chevelure d’un vieillard.

24 Sur la terre nul n’est son maître;

Il a été créé pour ne rien craindre.

25 Il regarde avec dédain tout ce qui est élevé,

Il est le roi des plus fiers animaux.