Marcos 14

Jésus-Christ oint d’une femme, ordonne et fait la Pâque avec l’Eucharistie, prédit à ses Disciples qu’ils l’abandonneraient, et se retire dans le Jardin de Gethsémané, où il est dans l’agonie, puis pris, amené au procès, et renié de Pierre.

1 Or la fête de Pâque et des pains sans levain était deux jours après ; et les principaux Sacrificateurs et les Scribes cherchaient comment ils pourraient se saisir de Jésus par finesse, et le faire mourir. 2 Mais ils disaient : non point durant la Fête, de peur qu’il ne se fasse du tumulte parmi le peuple. 3 Et comme il était à Béthanie, dans la maison de Simon le lépreux, et qu’il était à table, il vint là une femme qui avait un vase d’albâtre, rempli d’un parfum de nard pur et de grand prix ; et elle rompit le vase, et répandit le parfum sur la tête de Jésus. 4 Et quelques-uns en furent indignés en eux-mêmes, et ils disaient : à quoi sert la perte de ce parfum ? 5 Car il pouvait être vendu plus de trois cents deniers, et être donné aux pauvres. Ainsi ils murmuraient contre elle. 6 Mais Jésus dit : laissez-la ; pourquoi lui donnez-vous du déplaisir ? Elle a fait une bonne action envers moi. 7 Parce que vous aurez toujours des pauvres avec vous, et vous leur pourrez faire du bien toutes les fois que vous voudrez ; mais vous ne m’aurez pas toujours. 8 Elle a fait ce qui était en son pouvoir, elle a anticipé d’oindre mon corps pour l’appareil de ma sépulture. 9 En vérité je vous dis, qu’en quelque lieu du monde que cet Evangile sera prêché, ceci aussi qu’elle a fait sera récité en mémoire d’elle. 10 Alors Judas Iscariot, l’un des douze, s’en alla vers les principaux Sacrificateurs pour le leur livrer. 11 Qui, l’ayant ouï, s’en réjouirent, et lui promirent de lui donner de l’argent, et il cherchait comment il le livrerait commodément. 12 Or le premier jour des pains sans levain, auquel on sacrifiait l’agneau de Pâque, ses Disciples lui dirent : où veux-tu que nous t’allions apprêter à manger l’agneau de Pâque ? 13 Et il envoya deux de ses Disciples, et leur dit : allez en la ville, et un homme vous viendra à la rencontre, portant une cruche d’eau, suivez-le. 14 Et en quelque lieu qu’il entre, dites au maître de la maison : le Maître dit : où est le logis où je mangerai l’agneau de Pâque avec mes Disciples ? 15 Et il vous montrera une grande chambre, ornée et préparée ; apprêtez-nous là l’agneau de Pâque. 16 Ses Disciples donc s’en allèrent ; et étant arrivés dans la ville, ils trouvèrent tout comme il leur avait dit, et ils apprêtèrent l’agneau de Pâque. 17 Et sur le soir Jésus vint lui-même avec les douze. 18 Et comme ils étaient à table, et qu’ils mangeaient, Jésus leur dit : en vérité je vous dis, que l’un de vous, qui mange avec moi, me trahira. 19 Et ils commencèrent à s’attrister ; et ils lui dirent l’un après l’autre : est-ce moi ? et l’autre : est-ce moi ? 20 Mais il répondit, et leur dit : c’est l’un des douze qui trempe avec moi au plat. 21 Certes le Fils de l’homme s’en va, selon qu’il est écrit de lui ; mais malheur à l’homme par qui le Fils de l’homme est trahi ; il eût été bon à cet homme-là de n’être point né. 22 Et comme ils mangeaient, Jésus prit le pain, et après avoir béni Dieu, il le rompit, et le leur donna, et leur dit : Prenez, mangez, ceci est mon corps. 23 Puis ayant pris la coupe, il rendit grâces, et la leur donna ; et ils en burent tous. 24 Et il leur dit : ceci est mon sang, le sang du Nouveau Testament, qui est répandu pour plusieurs. 25 En vérité je vous dis, que je ne boirai plus du fruit de la vigne jusqu’au jour que je le boirai nouveau dans le Royaume de Dieu. 26 Et quand ils eurent chanté le cantique, ils s’en allèrent à la montagne des oliviers. 27 Et Jésus leur dit : vous serez tous cette nuit scandalisés en moi ; car il est écrit : je frapperai le Berger, et les brebis seront dispersées. 28 Mais après que je serai ressuscité, j’irai devant vous en Galilée. 29 Et Pierre lui dit : quand même tous seraient scandalisés, je ne le serai pourtant point. 30 Et Jésus lui dit : en vérité, je te dis, qu’aujourd’hui, en cette propre nuit, avant que le coq ait chanté deux fois, tu me renieras trois fois. 31 Mais Pierre disait encore plus fortement : quand même il me faudrait mourir avec toi, je ne te renierai point ; et ils lui dirent tous la même chose. 32 Puis ils vinrent en un lieu nommé Gethsémané ; et il dit à ses Disciples : asseyez-vous ici jusqu’à ce que j’aie prié. 33 Et il prit avec lui Pierre, et Jacques, et Jean, et il commença à être effrayé et fort agité. 34 Et il leur dit : mon âme est saisie de tristesse jusques à la mort, demeurez ici, et veillez. 35 Puis s’en allant un peu plus outre, il se jeta en terre, et il priait que s’il était possible, l’heure passât arrière de lui. 36 Et il disait : Abba, Père, toutes choses te sont possibles, transporte cette coupe arrière de moi, toutefois, non point ce que je veux, mais ce que tu veux. 37 Puis il revint, et les trouva dormants ; et il dit à Pierre : Simon, dors-tu ? n’as-tu pu veiller une heure ? 38 Veillez, et priez que vous n’entriez point en tentation, car quant à l’esprit, il est prompt, mais la chair est faible. 39 Et il s’en alla encore, et il pria, disant les mêmes paroles. 40 Puis étant retourné, il les trouva encore dormants, car leurs yeux étaient appesantis ; et ils ne savaient que lui répondre. 41 Il vint encore, pour la troisième fois, et leur dit : dormez dorénavant, et vous reposez ; il suffit, l’heure est venue ; voici, le Fils de l’homme s’en va être livré entre les mains des méchants. 42 Levez-vous, allons ; voici, celui qui me trahit s’approche. 43 Et aussitôt, comme il parlait encore, Judas, l’un des douze, vint, et avec lui une grande troupe ayant des épées et des bâtons, de la part des principaux Sacrificateurs, et des Scribes et des Anciens. 44 Or celui qui le trahissait avait donné un signal entre eux, disant : celui que je baiserai, c’est lui ; saisissez-le, et emmenez-le sûrement. 45 Quand donc il fut venu, il s’approcha aussitôt de lui, et lui dit : Maître, Maître, et il le baisa. 46 Alors ils mirent les mains sur Jésus, et le saisirent. 47 Et quelqu’un de ceux qui étaient là présents, tira son épée, et en frappa le serviteur du souverain Sacrificateur, et lui emporta l’oreille. 48 Alors Jésus prit la parole, et leur dit : êtes-vous sortis comme après un brigand, avec des épées et des bâtons, pour me prendre ? 49 J’étais tous les jours parmi vous enseignant dans le Temple, et vous ne m’avez point saisi ; mais tout ceci est arrivé afin que les Ecritures soient accomplies. 50 Alors tous ses Disciples l’abandonnèrent, et s’enfuirent. 51 Et un certain jeune homme le suivait, enveloppé d’un linceul sur le corps nu ; et quelques jeunes gens le saisirent. 52 Mais abandonnant son linceul, il s’enfuit d’eux tout nu. 53 Et ils menèrent Jésus au souverain Sacrificateur, chez qui s’assemblèrent tous les principaux Sacrificateurs, les Anciens et les Scribes. 54 Et Pierre le suivait de loin jusque dans la cour du souverain Sacrificateur ; et il était assis avec les serviteurs, et se chauffait près du feu. 55 Or les principaux Sacrificateurs et tout le Consistoire cherchaient quelque témoignage contre Jésus pour le faire mourir, mais ils n’en trouvaient point. 56 Car plusieurs disaient de faux témoignages contre lui, mais les témoignages n’étaient point suffisants. 57 Alors quelques-uns s’élevèrent, et portèrent de faux témoignages contre lui, disant : 58 Nous avons ouï qu’il disait : Je détruirai ce Temple qui est fait de main et en trois jours j’en rebâtirai un autre qui ne sera point fait de main. 59 Mais encore avec tout cela leurs témoignages n’étaient point suffisants. 60 Alors le souverain Sacrificateur se levant au milieu, interrogea Jésus, disant : ne réponds-tu rien ? qu’est-ce que ceux-ci témoignent contre toi ? 61 Mais il se tut, et ne répondit rien. Le souverain Sacrificateur l’interrogea encore, et lui dit : es-tu le Christ, le Fils du Dieu béni ? 62 Et Jésus lui dit : Je le suis ; et vous verrez le Fils de l’homme assis à la droite de la puissance de Dieu, et venant sur les nuées du ciel. 63 Alors le souverain Sacrificateur déchira ses vêtements, et dit : qu’avons-nous encore affaire de témoins ? 64 Vous avez ouï le blasphème : que vous en semble ? Alors tous le condamnèrent comme étant digne de mort. 65 Et quelques-uns se mirent à cracher contre lui, et à lui couvrir le visage, et à lui donner des souffets ; et ils lui disaient : prophétise ; et les sergents lui donnaient des coups avec leurs verges. 66 Or comme Pierre était en bas dans la cour, une des servantes du souverain Sacrificateur vint. 67 Et quand elle eut aperçu Pierre qui se chauffait, elle le regarda en face, et lui dit : et toi, tu étais avec Jésus le Nazarien. 68 Mais il le nia, disant : je ne le connais point, et je ne sais ce que tu dis ; puis il sortit dehors au vestibule, et le coq chanta. 69 Et la servante l’ayant regardé encore, elle se mit à dire à ceux qui étaient là présents : celui-ci est de ces gens-là. 70 Mais il le nia une seconde fois. Et encore un peu après, ceux qui étaient là présents, dirent à Pierre : certainement tu es de ces gens-là, car tu es Galiléen, et ton langage s’y rapporte. 71 Alors il se mit à se maudire, et à jurer, disant : je ne connais point cet homme-là dont vous parlez. 72 Et le coq chanta pour la seconde fois ; et Pierre se ressouvint de cette parole que Jésus lui avait dite : avant que le coq ait chanté deux fois, tu me renieras trois fois. Et étant sorti il pleura.

Ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat Jeesuksen surmatuksi 1, 2. Jeesus voidellaan 3-9; Juudas tarjoutuu kavaltamaan hänet 10, 11; Jeesus syö pääsiäislampaan 12-21, asettaa ehtoollisen 22-25, sanoo opetuslastensa loukkaantuvan häneen 26-31 ja rukoilee Getsemanessa 32-42; hänet vangitaan 43-50. Eräs mukana seurannut nuorukainen pakenee 51, 52. Jeesus on suuren neuvoston tutkittavana 53-65. Pietari kieltää Jeesuksen 66-72.

1 *2. Moos. 12:15Niin oli kahden päivän perästä pääsiäinen ja happamattoman leivän juhla, ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat hänet otetuksi kavaluudella kiinni ja tapetuksi. 2 Sillä he sanoivat: "Ei juhlan aikana, ettei syntyisi meteliä kansassa".

3 *Joh. 11:2Ja kun hän oli Betaniassa, pitalisen Simonin asunnossa, tuli hänen aterialla ollessaan nainen, mukanaan alabasteripullo täynnä oikeata, kallista nardusvoidetta. Hän rikkoi alabasteripullon ja vuodatti voiteen hänen päähänsä. 4 Niin oli muutamia, jotka närkästyivät ja sanoivat keskenään: "Mitä varten tämä voiteen haaskaus? 5 Olisihan voinut myydä tämän voiteen enempään kuin kolmeensataan denariin ja antaa ne köyhille." Ja he toruivat häntä. 6 Mutta Jeesus sanoi: "Antakaa hänen olla. Miksi pahoitatte hänen mieltään? Hän teki hyvän työn minulle. 7 *5. Moos. 15:11Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, voitte heille tehdä hyvää, mutta minua teillä ei ole aina. 8 Hän teki, minkä voi. Edeltäkäsin hän voiteli minun ruumiini hautaamista varten. 9 Totisesti minä sanon teille: missä ikinä kaikessa maailmassa evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä tämä teki, on mainittava hänen muistoksensa."

10 Ja Juudas Iskariot, yksi niistä kahdestatoista, meni ylipappien luo kavaltaakseen hänet heille. 11 *1. Tim. 6:9-10Kun nämä sen kuulivat, ihastuivat he ja lupasivat antaa hänelle rahaa. Ja hän mietti, kuinka hänet sopivassa tilaisuudessa kavaltaisi.

12 *2. Moos. 12:17-20Ja ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä, kun pääsiäislammas teurastettiin, hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Mihin tahdot, että menemme valmistamaan pääsiäislampaan sinun syödäksesi?" 13 Niin hän lähetti kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: "Menkää kaupunkiin, niin teitä vastaan tulee mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä. 14 Ja mihin hän menee, sen talon isännälle sanokaa: 'Opettaja sanoo: Missä on minun vierashuoneeni, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?' 15 Ja hän näyttää teille suuren huoneen yläkerrassa, valmiiksi laitetun; valmistakaa meille sinne." 16 Niin opetuslapset lähtivät ja tulivat kaupunkiin ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan.

17 Ja kun ehtoo tuli, saapui hän sinne niiden kahdentoista kanssa. 18 *Ps. 41:10Ja kun he olivat aterialla ja söivät, sanoi Jeesus: "Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut, yksi, joka syö minun kanssani". 19 He tulivat murheellisiksi ja rupesivat toinen toisensa perästä sanomaan hänelle: "En kaiketi minä?" 20 Hän sanoi heille: "Yksi teistä kahdestatoista, se, joka kastaa vatiin minun kanssani. 21 Niin, Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, että hän ei olisi syntynyt."

22 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini". 23 Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille; ja he kaikki joivat siitä. 24 *2. Moos. 24:8; Jer. 31:31; Sak. 9:11; Hebr. 8:8; Hebr. 10:29; Hebr. 13:20Ja hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä. 25 Totisesti minä sanon teille: minä en juo enää viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa."

26 *Luuk. 22:39; Joh. 18:1Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle. 27 *Sak. 13:7; Joh. 16:32Ja Jeesus sanoi heille: "Kaikki te loukkaannutte, sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lampaat hajotetaan'. 28 *Matt. 28:7,10; Matt. 28:16; Mark. 16:7Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan." 29 Niin Pietari sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat, en kuitenkaan minä". 30 *Joh. 13:37-38Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänään, tänä yönä, ennenkuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät". 31 Mutta hän vakuutti vielä lujemmin: "Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, en sittenkään minä sinua kiellä". Ja samoin sanoivat kaikki muutkin.

32 Ja he tulivat maatilalle, jonka nimi on Getsemane; ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Istukaa tässä, sillä aikaa kuin minä rukoilen". 33 Ja hän otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen; ja hän alkoi kauhistua ja tulla tuskaan. 34 *Joh. 12:27Ja hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa". 35 Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi maahan ja rukoili, että, jos mahdollista, se hetki menisi häneltä ohi, 36 *Joh. 6:38; Hebr. 5:7-8ja sanoi: "Abba, Isä, kaikki on mahdollista sinulle; ota pois minulta tämä malja. Mutta ei, mitä minä tahdon, vaan mitä sinä!" 37 Ja hän tuli ja tapasi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: "Simon, nukutko? Etkö jaksanut yhtä hetkeä valvoa? 38 *1. Kor. 16:13; Gal. 5:17; 1. Piet. 5:8Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko." 39 Ja taas hän meni pois ja rukoili sanoen samat sanat. 40 Ja tullessaan hän taas tapasi heidät nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet kovin raukeiksi; ja he eivät tienneet, mitä hänelle vastaisivat. 41 Ja hän tuli kolmannen kerran ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Jo riittää! Hetki on tullut; katso, Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. 42 Nouskaa, lähtekäämme; katso, se, joka kavaltaa minut, on lähellä."

43 Ja heti, hänen vielä puhuessaan, Juudas, yksi niistä kahdestatoista, saapui, ja hänen mukanaan joukko ylipappien ja kirjanoppineiden ja vanhinten luota, miekat ja seipäät käsissä. 44 Mutta se, joka hänet kavalsi, oli sopinut heidän kanssaan merkistä, sanoen: "Se, jolle minä suuta annan, hän se on; ottakaa hänet kiinni ja viekää tarkasti vartioituna pois". 45 *2. Sam. 20:9Ja tultuaan hän kohta astui hänen luoksensa ja sanoi: "Rabbi!" ja antoi hänelle suuta. 46 Silloin he kävivät häneen käsiksi ja ottivat hänet kiinni. 47 Mutta eräs niistä, jotka lähellä seisoivat, veti miekkansa, iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois korvan. 48 Niin Jeesus puhui heille ja sanoi: "Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet minua miekoilla ja seipäillä vangitsemaan. 49 *Jes. 53:12Joka päivä minä olen ollut teidän luonanne opettaen pyhäkössä, ettekä ole ottaneet minua kiinni. Mutta tämä tapahtuu, että kirjoitukset kävisivät toteen." 50 *Job 19:13; Ps. 88:9; Jes. 63:3Niin he kaikki jättivät hänet ja pakenivat.

51 Ja häntä seurasi eräs nuorukainen, jolla oli ympärillään liinavaate paljaalle iholle heitettynä; ja he ottivat hänet kiinni. 52 Mutta hän jätti liinavaatteen ja pakeni alastonna.

53 Ja he veivät Jeesuksen ylimmäisen papin eteen, jonne kaikki ylipapit ja vanhimmat ja kirjanoppineet kokoontuivat. 54 Ja Pietari seurasi häntä taampana ylimmäisen papin palatsin esipihaan asti ja istui palvelijain joukkoon ja lämmitteli tulen ääressä.

55 Mutta ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet, mutta eivät löytäneet. 56 Useat kyllä todistivat väärin häntä vastaan, mutta todistukset eivät olleet yhtäpitäviä. 57 Niin muutamat nousivat ja todistivat väärin häntä vastaan, sanoen: 58 *Mark. 15:29; Joh. 2:19; Ap. t. 6:14"Me olemme kuulleet hänen sanovan: 'Minä hajotan maahan tämän käsillä tehdyn temppelin ja rakennan kolmessa päivässä toisen, joka ei ole käsillä tehty'." 59 Mutta eivät näinkään heidän todistuksensa olleet yhtäpitäviä. 60 Silloin ylimmäinen pappi nousi ja astui esille ja kysyi Jeesukselta sanoen: "Etkö vastaa mitään? Mitä nämä todistavat sinua vastaan?" 61 *Jes. 53:7Mutta hän oli vaiti eikä vastannut mitään. Taas ylimmäinen pappi kysyi häneltä ja sanoi hänelle: "Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?" 62 *Ps. 110:1; Dan. 7:13; Matt. 24:30; Matt. 25:31; Mark. 13:26; Ap. t. 1:11; Room. 14:10; 1. Tess. 4:16; Ilm. 1:7Jeesus sanoi: "Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä". 63 Niin ylimmäinen pappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Mitä me enää todistajia tarvitsemme? 64 *3. Moos. 24:16; Joh. 19:7Te kuulitte hänen pilkkaamisensa. Mitä arvelette?" Niin he kaikki tuomitsivat hänet vikapääksi kuolemaan. 65 *Jes. 50:6Ja muutamat rupesivat sylkemään häntä ja peittivät hänen kasvonsa ja löivät häntä nyrkillä ja sanoivat hänelle: "Profetoi!" Oikeudenpalvelijatkin löivät häntä poskelle.

66 Kun nyt Pietari oli alhaalla esipihassa, tuli sinne muuan ylimmäisen papin palvelijattarista; 67 ja nähdessään Pietarin lämmittelevän hän katsoi häneen ja sanoi: "Sinäkin olit Nasaretilaisen, tuon Jeesuksen, kanssa". 68 Mutta hän kielsi sanoen: "En tiedä enkä käsitä, mitä sanot". Ja hän meni ulos pihalle. Ja kukko lauloi. 69 Ja nähdessään hänet siellä palvelijatar rupesi taas sanomaan lähellä seisoville: "Tämä on yksi niistä". 70 Mutta hän kielsi uudestaan. Ja vähän sen jälkeen lähellä seisovat taas sanoivat Pietarille: "Totisesti, sinä olet yksi niistä, sillä olethan sinä galilealainenkin". 71 Mutta hän rupesi sadattelemaan itseänsä ja vannomaan: "En tunne sitä miestä, josta te puhutte". 72 *Matt. 26:34; Mark. 14:30; Joh. 13:38Ja samassa kukko lauloi toisen kerran. Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut hänelle: "Ennenkuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät". Ja hän ratkesi itkuun.