1 Daavidin virsi; temppelin vihkimislaulu. (H30:2) Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä pelastit minut etkä sallinut viholliseni iloita minusta.2 (H30:3) Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut.3 (H30:4) Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.4 (H30:5) Veisatkaa kiitosta Herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeänsä.5 (H30:6) Sillä silmänräpäyksen kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa; ehtoolla on itku vieraana, mutta aamulla ilo.7 (H30:8) Herra, sinä armossasi vahvistit minun vuoreni. Mutta kun sinä kätkit kasvosi, niin minä peljästyin.8 (H30:9) Sinua, Herra, minä huusin ja Herraa minä rukoilin:11 (H30:12) Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla,12 (H30:13) että minun sieluni veisaisi sinulle kiitosta, eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän iankaikkisesti.

1 Exaltar-te-ei, ó Senhor, porque tu me exaltaste; e não fizeste com que meus inimigos se alegrassem sobre mim.2 Senhor meu Deus, clamei a ti, e tu me saraste.3 Senhor, fizeste subir a minha alma da sepultura; conservaste-me a vida para que não descesse ao abismo.4 Cantai ao Senhor, vós que sois seus santos, e celebrai a memória da sua santidade.5 Porque a sua ira dura só um momento; no seu favor está a vida. O choro pode durar uma noite, mas a alegria vem pela manhã.6 Eu dizia na minha prosperidade: Não vacilarei jamais.7 Tu, Senhor, pelo teu favor fizeste forte a minha montanha; tu encobriste o teu rosto, e fiquei perturbado.8 A ti, Senhor, clamei, e ao Senhor supliquei.9 Que proveito há no meu sangue, quando desço à cova? Porventura te louvará o pó? Anunciará ele a tua verdade?10 Ouve, Senhor, e tem piedade de mim, Senhor; sê o meu auxílio.11 Tornaste o meu pranto em folguedo; desataste o meu pano de saco, e me cingiste de alegria,12 Para que a minha glória a ti cante louvores, e não se cale. Senhor, meu Deus, eu te louvarei para sempre.