Jesaja 8

1 Und der HERR sprach zu mir: Nimm dir eine große Tafel und schreibe darauf mit Menschengriffel: «Bald kommt Plünderung, eilends Raub!» 2 Und ich verschaffte mir glaubwürdige Zeugen, Uria, den Priester, und Sacharia, den Sohn Jeberechias. 3 Und ich nahte mich der Prophetin, die empfing und gebar einen Sohn. Da sprach der HERR zu mir: Nenne ihn: «Bald kommt Plünderung, eilends Raub». 4 Denn ehe der Knabe wird sagen können «Mein Vater» und «Meine Mutter», wird der Reichtum von Damaskus und die Beute Samariens vor dem assyrischen König einhergetragen werden. 5 Und der HERR fuhr fort zu mir zu reden und sprach: 6 Weil dieses Volk das stillrinnende Wasser Siloahs verachtet, dagegen den Rezin hochachtet und den Sohn Remaljas, 7 siehe, so wird der Herr die starken und großen Wasser des Stromes über sie bringen, den assyrischen König mit seiner ganzen Macht. Der wird sich über sein Bett ergießen und über alle seine Ufer treten; 8 und wird daherfahren über Juda, es überschwemmen und überfluten bis an den Hals; und die Ausdehnung seiner Heeresflügel wird die Breite deines Landes füllen, o Immanuel! 9 Seid unruhig, ihr Völker, und erzittert! Merket auf, ihr alle in fernen Landen; rüstet euch (und erzittert doch, ja, rüstet euch) und erzittert! 10 Beschließet einen Rat, (es wird doch nichts daraus! Verabredet etwas), es wird doch nicht ausgeführt; denn mit uns ist Gott! 11 Denn also hat der HERR zu mir gesprochen, und er faßte mich fest bei der Hand und warnte mich, daß ich nicht wandeln solle den Weg dieses Volkes: 12 Nennet nicht alles Verschwörung, was dieses Volk Verschwörung nennt, und vor dem, was es fürchtet, fürchtet euch nicht und erschrecket nicht davor! 13 Heiliget aber den HERRN der Heerscharen; der flöße euch Furcht und Schrecken ein! 14 So wird er zum Heiligtum werden; aber zum Stein des Anstoßes und zum Fels des Strauchelns den beiden Häusern Israels, zum Fallstrick und zur Schlinge den Bewohnern Jerusalems, 15 so daß viele unter ihnen straucheln und fallen, zerbrochen, verstrickt und gefangen werden. 16 [Ich] binde das Zeugnis zusammen, versiegle die Lehre in meinen Jüngern 17 und warte auf den HERRN, der sein Antlitz vor dem Hause Jakobs verborgen hat, und hoffe auf ihn. 18 Siehe, ich und die Kinder, die mir der HERR gegeben hat, wir sind Zeichen und Warnungen für Israel von dem HERRN der Heerscharen, der auf dem Berge Zion wohnt. 19 Wenn sie euch aber sagen werden: Befraget die Totenbeschwörer und Wahrsager, welche flüstern und murmeln, [so antwortet ihnen]: Soll nicht ein Volk seinen Gott befragen, oder soll man die Toten für die Lebendigen befragen? «Zum Gesetz und zum Zeugnis!» 20 wenn sie nicht also sprechen, gibt es für sie kein Morgenrot. 21 Und sie schleichen gedrückt und hungrig im Finstern umher, und wenn sie Hunger leiden, werden sie zornig und schmähen ihren König und ihren Gott. 22 Wenden sie sich dann nach oben, oder sehen sie auf die Erde, siehe, so ist da Not und Finsternis, beängstigendes Dunkel, und in die Nacht sieht man sich verstoßen.

Ennustus Damaskon ja Samarian valloituksesta. Epäuskoinen Juuda joutuu Assurin valtaan. Uskovien uskallus. Herraa ainoata on peljättävä. Profeetta ja hänen oppilaansa. Kansan perikato.

1 Ja Herra sanoi minulle: "Ota iso taulu ja kirjoita siihen selkeällä kirjoituksella: Maher-Saalal Haas-Bas*Nimi merkitsee: saalis rientää, ryöstö joutuu.. 2 *2. Kun. 16:10Ja minä otan itselleni luotettavat todistajat, pappi Uurian ja Sakarjan, Jeberekjan pojan." 3 Sitten minä lähestyin profeetta-vaimoani, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Niin Herra sanoi minulle: "Pane hänelle nimeksi Maher-Saalal Haas-Bas. 4 Sillä ennenkuin poika oppii sanomaan: 'isä' ja 'äiti', viedään Damaskoon tavarat ja Samarian saalis Assurin kuninkaan eteen."

5 Ja Herra puhui jälleen minulle ja sanoi:

6 "Koska tämä kansa halveksii

Siiloan hiljaa virtaavia vesiä

ja iloitsee Resinin ja Remaljan pojan kanssa,

7 niin katso, sentähden Herra antaa tulla

heidän ylitsensä virran vedet, valtavat ja suuret:

Assurin kuninkaan ja kaiken hänen kunniansa;

se nousee kaikkien uomiensa yli

ja menee kaikkien äyräittensä yli,

8 *Jes. 7:14ja se tunkeutuu Juudaan,

paisuu ja tulvii ja ulottuu kaulaan saakka.

Ja levittäen siipensä se täyttää yliyltään

sinun maasi, Immanuel."

9 Riehukaa, kansat, kuitenkin kukistutte;

kuulkaa, kaikki kaukaiset maat:

sonnustautukaa, kuitenkin kukistutte;

sonnustautukaa, kuitenkin kukistutte.

10 *Job 5:12; Room. 8:31Pitäkää neuvoa: se raukeaa;

sopikaa sopimus: ei se pysy.

Sillä Jumala on meidän kanssamme.

11 Sillä näin sanoi minulle Herra,

kun hänen kätensä valtasi minut

ja hän varoitti minua vaeltamasta tämän kansan tietä:

12 *1. Piet. 3:14"Älkää sanoko salaliitoksi kaikkea,

mitä tämä kansa salaliitoksi sanoo;

älkää peljätkö, mitä se pelkää,

älkääkä kauhistuko.

13 *Jes. 29:23Herra Sebaot pitäkää pyhänä,

häntä te peljätkää ja kauhistukaa.

14 *Luuk. 2:34; Room. 9:33; 1. Piet. 2:7Ja hän on oleva pyhäkkö,

hän loukkauskivi ja kompastuksen kallio

molemmille Israelin huonekunnille,

paula ja ansa Jerusalemin asukkaille.

15 *Matt. 21:44; Luuk. 20:18Monet heistä kompastuvat

ja kaatuvat ja ruhjoutuvat,

monet kiedotaan ja vangitaan.

16 Sido todistus talteen,

lukitse laki sinetillä minun opetuslapsiini."

17 *Ps. 25:3,5; Ps. 25:21Niin minä odotan Herraa, joka kätkee kasvonsa Jaakobin heimolta, ja panen toivoni häneen. 18 *Joel 3:17,21; Hebr. 2:13Katso, minä ja lapset, jotka Herra on minulle antanut, me olemme Herran Sebaotin merkkeinä ja ihmeinä Israelissa, hänen, joka asuu Siionin vuorella.

19 *5. Moos. 18:11; 1. Sam. 28:11Ja kun he sanovat teille: "Kysykää vainaja- ja tietäjähengiltä, jotka supisevat ja mumisevat", niin eikö kansa kysyisi Jumalaltansa? Kuolleiltako elävien puolesta? 20 *Jes. 58:8; Hoos. 6:3; 2. Piet. 1:19"Pysykää laissa ja todistuksessa!" Elleivät he näin sano, ei heillä aamunkoittoa ole.

21 Ja siellä he kuljeskelevat

vaivattuina ja nälkäisinä,

ja nälissään he vimmastuvat

ja kiroavat kuninkaansa ja Jumalansa.

He luovat silmänsä korkeuteen,

22 he katsahtavat maan puoleen,

mutta katso: ainoastaan ahdistusta ja pimeyttä;

he ovat syöstyt tuskan synkeyteen ja pimeyteen.

23 *Matt. 4:14Mutta ei jää pimeään se,

mikä nyt on vaivan alla.

Entiseen aikaan hän saattoi halveksituksi

Sebulonin maan ja Naftalin maan,

mutta tulevaisuudessa hän saattaa kunniaan

merentien, Jordanin tuonpuoleisen maan,

pakanain alueen.