1 Saliga äro de vilkas väg är ostrafflig, de som vandra efter HERRENS lag.
2 Saliga äro de som taga hans vittnesbörd i akt, de som av allt hjärta söka honom,
3 de som icke göra vad orätt är, utan vandra på hans vägar.
4 Du har givit befallningar, för att de skola hållas med all flit.
5 O att mina vägar vore rätta, så att jag hölle dina stadgar!
6 Då skulle jag icke komma på skam, när jag skådade på alla dina bud.
7 Jag vill tacka dig av uppriktigt hjärta, när jag får lära din rättfärdighets rätter.
8 Dina stadgar vill jag hålla; övergiv mig icke så helt och hållet.
9 Huru skall en yngling bevara sin väg obesmittad? När han håller sig efter ditt ord.
10 Jag söker dig av allt mitt hjärta; låt mig icke fara vilse från dina bud.
11 Jag gömmer ditt tal i mitt hjärta, för att jag icke skall synda mot dig.
12 Lovad vare du, HERRE! Lär mig dina stadgar.
13 Med mina läppar förtäljer jag alla din muns rätter.
14 Jag fröjdar mig över dina vittnesbörds väg såsom över alla skatter.
15 Jag vill begrunda dina befallningar och skåda på dina stigar.
16 Jag har min lust i dina stadgar, jag förgäter icke ditt ord.
17 Gör väl mot din tjänare, så att jag får leva, då vill jag hålla ditt ord.
18 Öppna mina ögon, så att jag kan skåda undren i din lag.
19 Jag är en främling på jorden; fördölj icke dina bud för mig.
20 Min själ är sönderkrossad av ständig trängtan efter dina rätter.
21 Du näpser de fräcka, de förbannade, dem som fara vilse från dina bud.
22 Tag bort ifrån mig smälek och förakt, ty jag tager i akt dina vittnesbörd.
23 Ja, furstar sitta och lägga råd mot mig, men din tjänare begrundar dina stadgar;
24 ja, dina vittnesbörd äro min lust, de äro mina rådgivare.
25 Min själ ligger nedtryckt i stoftet; behåll mig vid liv efter ditt ord.
26 Jag förtäljde om mina vägar, och du svarade mig; lär mig dina stadgar.
27 Lär mig att förstå dina befallningars väg, så vill jag begrunda dina under.
28 Min själ gråter av bedrövelse; upprätta mig efter ditt ord.
29 Låt lögnens väg vara fjärran ifrån mig, och förunna mig din undervisning.
30 Jag har utvalt sanningens väg, dina rätter har jag ställt framför mig.
31 Jag håller mig till dina vittnesbörd; HERRE, låt mig icke komma på skam.
32 Jag vill löpa dina buds väg, ty du tröstar mitt hjärta.
33 Visa mig, HERRE, dina stadgars väg, så vill jag taga den i akt intill änden.
34 Giv mig förstånd, så vill jag taga din lag i akt och hålla den av allt hjärta.
35 Led mig på dina buds stig, ty till den har jag behag.
36 Böj mitt hjärta till dina vittnesbörd, och låt det icke vika av till orätt vinning.
37 Vänd bort mina ögon, så att de icke se efter fåfänglighet; behåll mig vid liv på dina vägar.
38 Uppfyll på din tjänare ditt tal, ty det leder till din fruktan.
39 Vänd bort ifrån mig den smälek som jag fruktar; ty dina rätter äro goda.
40 Se, jag längtar efter dina befallningar; behåll mig vid liv genom din rättfärdighet.
41 Din nåd komme över mig, HERRE, din frälsning efter ditt tal;
42 Så kan jag giva den svar, som smädar mig; ty jag förtröstar på ditt ord.
43 Ryck icke sanningens ord så helt och hållet bort ifrån min mun, ty jag hoppas på dina domar.
44 Så vill jag hålla din lag beständigt, ja, alltid och evinnerligen.
45 Låt mig gå fram på rymlig plats, ty jag begrundar dina befallningar.
46 Jag vill tala om dina vittnesbörd inför konungar, och jag skall icke komma på skam.
47 Jag vill hava min lust i dina bud, ty de äro mig kära;
48 jag vill lyfta mina händer upp till dina bud, ty de äro mig kära, och jag vill begrunda dina stadgar.
49 Tänk på ordet till din tjänare, eftersom du har givit mig hopp.
50 Det är min tröst i mitt lidande att ditt tal behåller mig vid liv.
51 De fräcka bespotta mig övermåttan; likväl viker jag icke ifrån din lag.
52 Jag tänker på dina domar i forna tider, HERRE, och jag varder tröstar.
53 Glödande harm griper mig för de ogudaktigas skull, därför att de övergiva din lag.
54 Dina stadgar äro lovsånger för mig i det hus där jag dväljes.
55 Jag tänker om natten på ditt namn, HERRE, och jag håller din lag.
56 Detta har blivit mig beskärt: att jag får taga dina befallningar i akt.
57 Min del är HERREN; jag har beslutit att hålla dina ord.
58 Jag bönfaller inför dig av allt hjärta; var mig nådig efter ditt tal.
59 Jag betänker mina vägar och vänder mina fötter till dina vittnesbörd.
60 Jag skyndar mig och dröjer icke att hålla dina bud.
61 De ogudaktigas snaror omgiva mig, men jag förgäter icke din lag.
62 Mitt i natten står jag upp för att tacka dig för din rättfärdighets rätter.
63 Jag sluter mig till alla dem som frukta dig och till dem som hålla dina befallningar.
64 Jorden är full av din nåd, o HERRE; lär mig dina stadgar.
65 Du gör din tjänare gott, HERRE, efter ditt ord.
66 Lär mig gott förstånd och kunskap, ty jag tror på dina bud.
67 Förrän jag fick lida, for jag vilse, men nu håller jag mig vid ditt tal.
68 Du är god och gör vad gott är; lär mig dina stadgar.
69 De fräcka hopspinna lögn mot mig, men jag vill av allt hjärta taga dina befallningar i akt.
70 Deras hjärtan äro okänsliga såsom fett, men jag har min lust i din lag.
71 Det var mig gott att jag vart tuktad, så att jag fick lära mig dina stadgar.
72 Din muns lag är mig bättre än tusentals stycken guld och silver.
73 Dina händer hava gjort och berett mig; giv mig förstånd, så att jag kan lära dina bud.
74 De som frukta dig skola se mig och glädjas, ty jag hoppas på ditt ord.
75 HERRE, jag vet att dina domar äro rättfärdiga, och att du har tuktat mig i trofasthet.
76 Din nåd vare min tröst, såsom du har lovat din tjänare.
77 Din barmhärtighet komme över mig, så att jag får leva; ty din lag är min lust.
78 På skam komme de fräcka, ty de hava gjort mig orätt utan sak; men jag vill begrunda dina befallningar.
79 Till mig må de vända sig, som frukta dig, och de om känna dina vittnesbörd.
80 Mitt hjärta vare ostraffligt i dina stadgar, så att jag icke kommer på skam.
81 Min själ trängtar efter din frälsning, jag hoppas på ditt ord.
82 Mina ögon trängta efter ditt tal, och jag säger: »När vill du trösta mig?»
83 Ty jag är såsom en vinlägel i rök, men jag förgäter icke dina stadgar.
84 Huru få äro icke din tjänares dagar! När vill du hålla dom över mina förföljare?
85 De fräcka gräva gropar för mig, de som icke leva efter din lag.
86 Alla dina bud äro sanning; utan sak förföljer man mig; hjälp mig.
87 De hava så när fördärvat mig på jorden, fastän jag icke har övergivit dina befallningar.
88 Behåll mig vid liv efter din nåd, så vill jag hålla din muns vittnesbörd.
89 Evinnerligen, HERRE, står ditt ord fast i himmelen.
90 Från släkte till släkte varar din trofasthet; du har grundat jorden, och den består.
91 Till att utföra dina rätter består allt än i dag, ty allting måste tjäna dig.
92 Om din lag icke hade varit min lust, så hade jag förgåtts i mitt elände.
93 Aldrig skall jag förgäta dina befallningar, ty genom dem har du behållit mig vid liv.
94 Jag är din, fräls mig; ty jag begrundar dina befallningar.
95 På mig vakta de ogudaktiga för att förgöra mig; men jag aktar på dina vittnesbörd.
96 På all annan fullkomlighet har jag sett en ände, men ditt bud är omätligt i vidd.
97 Huru kär har jag icke din lag! Hela dagen begrundar jag den.
98 Visare än mina fiender äro, göra mig dina bud, ty de tillhöra mig för evig tid.
99 Jag är klokare än alla mina lärare, ty jag begrundar dina vittnesbörd.
100 Jag är förståndigare än de gamle, ty jag tager dina befallningar i akt.
101 Jag avhåller mina fötter ifrån alla onda vägar, för att jag må hålla ditt ord.
102 Jag viker icke ifrån dina rätter, ty du undervisar mig.
103 Huru ljuvt för min tunga är icke ditt tal! Det är ljuvare än honung för min mun.
104 Av dina befallningar får jag förstånd; därför hatar jag alla lögnens vägar.
105 Ditt ord är mina fötters lykta och ett ljus på min stig.
106 Jag har svurit och hållit det: att taga din rättfärdighets rätter i akt.
107 Jag är storligen plågad; HERRE, behåll mig vid liv efter ditt ord.
108 Låt min muns frivilliga offer behaga dig, HERRE, och lär mig dina rätter.
109 Jag bär min själ alltid i min hand, men jag förgäter icke din lag.
110 De ogudaktiga lägga ut snaror för mig, men jag far icke vilse från dina befallningar.
111 Jag har dina vittnesbörd till min eviga arvedel, ty de äro mitt hjärtas fröjd.
112 Jag har böjt mitt hjärta till att göra efter dina stadgar, alltid och intill änden.
113 Jag hatar dem som halta på båda sidor, men din lag har jag kär.
114 Du är mitt beskärm och min sköld; jag hoppas på ditt ord.
115 Viken bort ifrån mig, I onde; jag vill taga min Guds bud i akt.
116 Uppehåll mig efter ditt tal, så att jag får leva, och låt mig icke komma på skam med mitt hopp.
117 Stöd mig, så att jag varder frälst, så vill jag alltid se med lust på dina stadgar.
118 Du aktar för intet alla som fara vilse från dina stadgar, ty förgäves är deras svek.
119 Du förkastar såsom slagg alla ogudaktiga på jorden; därför har jag dina vittnesbörd kära.
120 Av fruktan för dig ryser mitt kött, och jag rädes för dina domar.
121 Jag övar rätt och rättfärdighet; du skall icke överlämna mig åt mina förtryckare.
122 Tag dig an din tjänares sak, och låt det gå honom väl; låt icke de fräcka förtrycka mig.
123 Mina ögon trängta efter din frälsning och efter din rättfärdighets tal.
124 Gör med din tjänare efter din nåd, och lär mig dina stadgar.
125 Jag är din tjänare; giv mig förstånd, så att jag kan känna dina vittnesbörd.
126 Det är tid för HERREN att handla, ty de hava gjort din lag om intet.
127 Därför har jag dina bud kära mer än guld, jag, mer än fint guld.
128 Därför håller jag alla dina befallningar i allo för rätta, men alla lögnens vägar hatar jag.
129 Underbara äro dina vittnesbörd, därför tager min själ dem i akt.
130 När dina ord upplåtas, giva de ljus och skänka förstånd åt de enfaldiga.
131 Jag spärrar upp min mun och flämtar, ty jag längtar ivrigt efter dina bud.
132 Vänd dig till mig och var mig nådig, såsom rätt är mot dem som hava ditt namn kärt.
133 Gör mina steg fasta genom ditt tal, och låt ingen orätt varda mig övermäktig.
134 Förlossa mig från människors förtryck, så vill jag hålla dina befallningar.
135 Låt ditt ansikte lysa över din tjänare, och lär mig dina stadgar.
136 Vattenbäckar rinna ned från mina ögon, därför att man icke håller din lag.
137 HERRE, du är rättfärdig, och dina domar äro rättvisa.
138 Du har påbjudit dina vittnesbörd i rättfärdighet och i stor trofasthet.
139 Jag förtäres av nitälskan, därför att mina ovänner förgäta dina ord.
140 Ditt tal är väl luttrat, och din tjänare har det kärt.
141 Jag är ringa och föraktad, men jag förgäter icke dina befallningar.
142 Din rättfärdighet är en evig rättfärdighet, och din lag är sanning.
143 Nöd och trångmål hava träffat mig, men dina bud äro min lust.
144 Dina vittnesbörd äro rättfärdiga evinnerligen; giv mig förstånd, så att jag får leva.
145 Jag ropar av allt hjärta, svara mig, HERRE; jag vill taga dina stadgar i akt.
146 Jag ropar till dig, fräls mig, så vill jag hålla dina vittnesbörd.
147 Jag kommer tidigt i morgongryningen och ropar; jag hoppas på dina ord.
148 Mina ögon hasta före nattens väkter till att begrunda ditt tal.
149 Hör min röst efter din nåd; HERRE, behåll mig vid liv efter dina rätter.
150 Nära äro de som jaga efter skändlighet, de som äro långt ifrån din lag.
151 Nära är ock du, HERRE, och alla dina bud äro sanning.
152 Längesedan vet jag genom dina vittnesbörd att du har stadgat dem för evig tid.
153 Se till mitt lidande och rädda mig, ty jag förgäter icke din lag.
154 Utför min sak och förlossa mig; behåll mig vid liv efter ditt tal.
155 Frälsning är långt borta från de ogudaktiga, ty de fråga icke efter dina stadgar.
156 HERRE, din barmhärtighet är stor; behåll mig vid liv efter dina rätter.
157 Mina förföljare och ovänner äro många, men jag viker icke ifrån dina vittnesbörd.
158 När jag ser de trolösa, känner jag leda vid dem, därför att de icke hålla sig vid ditt tal.
159 Se därtill att jag har dina befallningar kära; HERRE, behåll mig vid liv efter din nåd.
160 Summan av ditt ord är sanning, och alla din rättfärdighets rätter vara evinnerligen.
161 Furstar förfölja mig utan sak, men mitt hjärta fruktar för dina ord.
162 Jag fröjdar mig över ditt tal såsom den som vinner stort byte.
163 Jag hatar lögnen, den skall vara mig en styggelse; men din lag har jag kär.
164 Jag lovar dig sju gånger om dagen för din rättfärdighets rätter.
165 Stor frid äga de som hava din lag kär, och intet finnes, som bringar dem på fall.
166 Jag väntar efter din frälsning, HERRE, och jag gör efter dina bud.
167 Min själ håller dina vittnesbörd, och jag har dem storligen kära.
168 Jag håller dina befallningar och vittnesbörd, ty du känner alla mina vägar.
169 HERRE, mitt rop komme inför ditt ansikte; giv mig förstånd efter ditt ord.
170 Min bön komme inför ditt ansikte; rädda mig efter ditt tal.
171 Mina läppar må flöda över av lov, ty du lär mig dina stadgar.
172 Min tunga sjunge om ditt ord, ty alla dina bud äro rättfärdiga.
173 Din hand vare mig till hjälp, ty jag har utvalt dina befallningar.
174 Jag längtar efter din frälsning, HERRE, och din lag är min lust.
175 Låt min själ leva, så skall hon lova dig; och låt dina rätter hjälpa mig.
176 Om jag far vilse, så uppsök din tjänare såsom ett förlorat får, ty jag förgäter icke dina bud.
1 Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta, ne, jotka seuraavat Herran lakia.
2 Onnellisia ne, jotka pitävät hänen liittonsa ja koko sydämestään kysyvät hänen tahtoaan,
3 ne, jotka eivät tee vääryyttä vaan kulkevat hänen teitään.
4 Sinä olet antanut säädöksesi tarkoin noudatettaviksi.
5 Kunpa kulkuni olisi vakaa, kunpa aina seuraisin sinun määräyksiäsi!
6 Kun pidän käskysi silmieni edessä, en joudu häpeään.
7 Vilpittömin sydämin minä kiitän sinua, kun opin tuntemaan oikeamieliset päätöksesi.
8 Minä noudatan sinun käskyjäsi -- älä koskaan minua hylkää!
9 Miten nuorukainen pysyy oikealla tiellä? Siten, että noudattaa sinun sanaasi.
10 Koko sydämestäni minä kysyn sinun tahtoasi, älä anna minun eksyä käskyjesi tieltä.
11 Minä talletan kaikki ohjeesi sydämeeni, etten rikkoisi sinua vastaan.
12 Kiitetty olet sinä, Herra! Opeta minut tuntemaan määräyksesi.
13 Minä julistan ihmisille kaikki sinun päätöksesi.
14 Minä iloitsen sinun liittosi tiestä niin kuin iloitaan rikkauksista.
15 Minä tutkistelen sinun säädöksiäsi, pidän katseeni sinun poluillasi.
16 Sinun käskysi ovat iloni, sinun sanaasi minä en unohda.
17 Pidä huolta minusta, palvelijastasi, niin saan elää ja noudattaa sinun sanaasi.
18 Avaa silmäni näkemään sinun lakisi kaikkine ihmeineen.
19 Minä olen muukalainen maan päällä. Älä salaa minulta käskyjäsi.
20 Minä riudun kaipauksesta, alati minä odotan sinun päätöksiäsi.
21 Sinä pidät kurissa röyhkeät, nuo kirotut, jotka kääntävät selkänsä sinun käskyillesi.
22 Vapauta minut pilkasta ja häväistyksestä, olenhan elänyt niin kuin liittosi vaatii.
23 Vehkeilkööt mahtimiehet minua vastaan -- minä, palvelijasi, tutkin sinun määräyksiäsi.
24 Sinun liittosi on iloni, liittosi säädökset ovat neuvonantajani.
25 Minä olen vaipunut maan tomuun. Virvoita minut, tee sanasi mukaan!
26 Sinä kuulet minua, kun kerron, mitä teitä olen kulkenut. Opeta minut tuntemaan määräyksesi!
27 Opasta minut säädöstesi tielle, minä tahdon tutkistella sinun lakisi ihmeitä.
28 Olen levoton, huolet painavat minua. Nosta minut maasta, tee sanasi mukaan!
29 Pidä minut loitolla valheen teistä, opeta minulle lakisi, ole armollinen.
30 Minä olen valinnut totuuden tien, sinun päätöksesi ovat aina silmieni edessä.
31 Sinun liitostasi, Herra, minä pidän kiinni -- älä anna minun joutua häpeään!
32 Kevein askelin minä kuljen sinun käskyjesi tietä, sinä huojennat mieleni.
33 Herra, opeta minulle määräystesi tie, niin seuraan sitä tinkimättä.
34 Anna minulle ymmärrystä noudattaa lakiasi, olla sydämestäni sille kuuliainen.
35 Anna minun kulkea käskyjesi polkua, siitä minä saan ilon.
36 Taivuta sydämeni liittosi puoleen, oman voiton pyynnistä ohjaa se pois.
37 Käännä katseeni kauas kaikesta turhasta, anna minun elää ja kulkea sinun tietäsi.
38 Tee myös minulle se, minkä olet luvannut tehdä kaikille, jotka sinua pelkäävät.
39 Päästä minut häpeästä, joka minua uhkaa. Sinun päätöksesi ovat hyvät.
40 Herra, minä kaipaan sinun säädöksiäsi. Sinä olet oikeamielinen -- anna minun elää!
41 Herra, osoita minulle uskollisuutesi, auta minua, tee lupauksesi mukaan!
42 Sinun sanaasi minä turvaan, sen avulla pystyn vastaamaan pilkkaajille.
43 Älä jätä suutani totuuden sanaa vaille, minä panen toivoni sinun päätöksiisi.
44 Minä noudatan aina sinun lakiasi, aina ja ikuisesti.
45 Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää, ja siksi voin kulkea kevein mielin.
46 Kuninkaittenkin edessä kerron arkailematta sinun liitostasi.
47 Sinun käskyistäsi minä saan ilon, ne ovat minulle rakkaat.
48 Minä kohotan käteni sinun puoleesi, minä tutkistelen sinun käskyjäsi. Ne ovat minulle rakkaat.
49 Muista lupausta, jonka palvelijallesi annoit! Sinun sanasi antoi minulle toivon.
50 Sinun lupauksesi on kurjuudessa lohtunani, se virvoittaa minut jälleen.
51 Röyhkeät ovat alati minua solvaamassa, mutta minä en poikkea sinun laistasi.
52 Minä ajattelen ikiaikaisia päätöksiäsi, Herra, niistä minä saan lohdun.
53 Minä joudun suunniltani jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
54 Sinun käskysi ovat riemulauluni, kun asun täällä muukalaisena.
55 Yölläkin minä muistan sinut, Herra, minä tahdon alati noudattaa lakiasi.
56 Tämä on minun tehtäväni: elää sinun säädöstesi mukaan.
57 Herra on minulle kaikki, muuta ei minulla ole, hänen sanojaan olen luvannut noudattaa.
58 Koko sydämestäni minä pyydän suosiotasi: armahda minua, tee lupauksesi mukaan!
59 Minä tutkin vaellustani ja käännän askeleeni sinun liittosi tielle.
60 Oikopäätä, viivyttelemättä minä aina täytän sinun käskysi.
61 Jumalattomien köydet kiertyvät ympärilleni, mutta minä en unohda sinun lakiasi.
62 Yösydännäkin nousen kiittämään sinua oikeudenmukaisista päätöksistäsi.
63 Olen kaikkien niiden ystävä, jotka pelkäävät sinua ja noudattavat sinun säädöksiäsi.
64 Sinun hyvyytesi, Herra, täyttää maan. Opeta minut tuntemaan käskysi!
65 Herra, hyvin sinä olet palvelijallesi tehnyt, olet tehnyt sanasi mukaan.
66 Anna minulle tietoa, anna oikeaa ymmärrystä, minä turvaan sinun käskyihisi.
67 Minä kuljin harhateitä, kunnes jouduin nöyrtymään. Nyt olen kuuliainen, elän ohjeittesi mukaan.
68 Herra, sinä olet hyvä, sinun tekosi ovat hyvät. Opeta minut tuntemaan määräyksesi!
69 Röyhkeät mustaavat minua valheillaan, mutta minä seuraan kaikessa sinun säädöksiäsi.
70 Heidän sydämensä on turta kuin ihramöykky, mutta minulle sinun lakisi antaa ilon.
71 Hyvä oli, että jouduin nöyrtymään, näin minä opin sinun määräyksesi.
72 Laki, jonka olet antanut, on minulle kallis, kalliimpi kuin kaikki hopea ja kulta.
73 Sinun kätesi ovat minut muovanneet. Anna myös ymmärrystä, että opin käskysi!
74 Sinun palvelijasi iloitsevat, kun näkevät minut, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
75 Minä tiedän, Herra, että sinun päätöksesi ovat oikeat -- oikein oli, että panit minut nöyrtymään.
76 Anna armosi lohdukseni, niin kuin olet palvelijallesi luvannut.
77 Ole minulle laupias, silloin jaksan elää. Sinun lakisi antaa minulle ilon.
78 Joutukoot häpeään röyhkeät -- syyttä he vainoavat minua! Minä tutkistelen sinun säädöksiäsi.
79 Tulkoot luokseni ne, jotka palvelevat sinua ja tietävät, mitä sinun liittosi vaatii.
80 Kunpa noudattaisin vakaasti sinun määräyksiäsi! Silloin en joudu häpeään.
81 Minun sydämeni ikävöi apuasi, sinun lupaukseesi minä panen toivoni.
83 Vaikka olen kuin savun käpristämä leili, en unohda sinun käskyjäsi.
84 Kuinka kauan annat palvelijasi odottaa? Milloin langetat tuomion vainoojilleni?
85 Röyhkeät kaivavat tielleni kuoppia, nuo, jotka eivät piittaa sinun laistasi.
86 Sinun käskysi ovat oikeat. Auta minua! He vainoavat minua syyttä.
87 He ovat miltei tuhonneet minut, mutta minä en hylkää sinun säädöksiäsi.
88 Anna minun elää, sinä uskollinen, niin olen kuuliainen sinun liitollesi.
89 Herra, sinun sanasi on ikuinen. Sen luja perusta on taivaassa.
90 Polvesta polveen pysyy totuutesi. Sinä panit paikoilleen maan, ja se pysyy.
91 Sinun päätöstesi varassa on yhä kaikki, koko luomakunta palvelee sinua.
92 Ellei lakisi olisi ollut minun ilonani, olisin menehtynyt kurjuuteen.
93 Milloinkaan en unohda sinun säädöksiäsi, ne antavat minulle elämän.
94 Minä kuulun sinulle. Pelasta minut! Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää.
95 Jumalattomat väijyvät minua tuhotakseen minut, mutta minä tutkin sinun liittosi säädöksiä.
96 Kaikelle tulee loppu, sen olen nähnyt, mutta sinun käskysi ovat ikuisesti voimassa.
97 Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Kaiken päivää minä sitä tutkin.
98 Sinun käskysi ovat alati ohjeenani, ne tekevät minut vihollisiani viisaammaksi.
99 Olen oppineempi kuin kaikki opettajani, kun tutkin sinun liittosi säädöksiä.
100 Olen viisaampi kuin kansan vanhimmat, kun noudatan sinun säädöksiäsi.
101 Pahan poluille en jalallani astu, minä tahdon totella sinun sanaasi.
102 Sinun päätöksistäsi en poikkea syrjään, sillä sinulta minä olen oppini saanut.
103 Miten suloiset ovatkaan sinun sanasi! Ne maistuvat hunajaa makeammilta.
104 Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä. Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä!
105 Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani.
106 Olen vannonut valan, ja valani pidän: minä noudatan sinun vanhurskaita päätöksiäsi.
107 Herra, paljon olen joutunut kärsimään. Anna minun elää -- tee sanasi mukaan!
108 Olkoon lupaukseni sinulle mieluisa uhri, Herra. Opeta minut tuntemaan päätöksesi!
109 Kaiken aikaa henkeni on uhattuna, mutta minä en unohda sinun lakiasi.
110 Jumalattomat ovat virittäneet minulle ansoja, mutta minä en eksy sinun säädöstesi tieltä.
111 Sinun liittosi on ikuinen perintöni, siitä minun sydämeni iloitsee.
112 Olen taivuttanut mieleni täyttämään käskysi, aina ja tinkimättä.
113 Mieltään muuttelevia minä vihaan, mutta sinun lakiasi rakastan.
114 Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.
115 Kaikotkaa, pahantekijät! Minä tottelen Jumalani käskyjä.
116 Ole tukenani lupauksesi mukaan, niin saan elää. Älä vie toivoani.
117 Taluta minua, pelasta minut, niin pidän määräyksesi aina mielessäni.
118 Sinä hylkäät ne, jotka hylkäävät sinun määräyksesi -- turhaan he punovat juoniaan.
119 Kuin kuonan sinä heität pois jumalattomat, siksi sinun liittosi on minulle rakas.
120 Koko ruumiini värisee kauhistavan mahtisi edessä, pelko täyttää minut, kun ajattelen sinun tuomioitasi.
121 Minä elän niin kuin oikeus ja vanhurskaus vaatii -- älä jätä minua sortajieni armoille!
122 Toimi parhaakseni, ole puoltajani, älä anna röyhkeitten sortaa palvelijaasi!
123 Minä ikävöin sinua, pelastajaani, kaipaan oikeutta, jonka olet luvannut.
124 Osoita palvelijallesi hyvyytesi ja armosi, opeta minut tuntemaan määräyksesi.
125 Anna ymmärrystä, opeta liittosi käskyt, olenhan minä sinun palvelijasi.
126 Herra, on aika toimia! Sinun lakiasi on rikottu!
127 Minä rakastan sinun käskyjäsi, ne ovat minulle kalliimmat kuin puhtain kulta.
128 Siksi elän tarkoin säädöstesi mukaan ja vihaan kaikkia valheen teitä.
129 Sinun liittosi on ihmeellinen, siksi minä tahdon uskollisesti pysyä siinä.
130 Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.
131 Minä huohotan suu auki, minä janoan sinun käskyjäsi.
132 Katso puoleeni, anna armosi -- se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas.
133 Tee kulkuni vakaaksi ohjeillasi, älä anna minkään vääryyden vallita minua.
134 Vapauta minut sortajistani, että voisin noudattaa säädöksiäsi.
135 Kirkasta kasvosi palvelijallesi. Opeta minut tuntemaan käskysi!
136 Minun silmäni ovat tulvillaan kyyneliä, koska lakiasi ei noudateta.
137 Herra, sinä olet oikeamielinen, oikeat ovat sinun päätöksesi.
138 Oikeudenmukaiseksi olet säätänyt liittosi, se liitto pysyy.
139 Minä olen pakahtua raivosta, kun ahdistajani eivät piittaa sinun sanastasi.
140 Sinun sanasi on taattu ja koeteltu, ja palvelijasi rakastaa sitä.
141 Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta sinun säädöksiäsi en unohda.
142 Sinun oikeamielisyytesi on ikuinen, sinun lakisi on totuus.
143 Minä olen joutunut ahdinkoon ja hätään, mutta sinun käskyistäsi saan ilon.
144 Sinun liittosi on iäti oikea. Auta minua ymmärtämään sitä, niin voin elää.
145 Koko sydämestäni minä pyydän, Herra: Vastaa minulle! Minä taivun määräyksiisi.
146 Minä pyydän sinua: Pelasta minut! Minä teen, mitä sinun liittosi vaatii.
147 Jo ennen aamun koittoa huudan apuasi, sinun sanaasi minä panen toivoni.
148 Yön tultua olen yhä valveilla ja tutkistelen sinun sanaasi.
149 Kuule ääneni, Herra, sinä uskollinen! Sinä olet oikeudenmukainen -- anna minun elää!
150 Ilkeät vainoojat ovat jo lähellä -- he ovat kaukana sinun laistasi.
151 Sinä, Herra, olet lähelläni. Sinun käskyissäsi on totuus.
152 Jo kauan olen tiennyt, millainen liittosi on: sinä olet säätänyt sen ikiajoiksi.
153 Katso kurjuuteeni ja pelasta minut! Minä en ole unohtanut lakiasi.
154 Aja asiaani, vapauta minut syytteistä -- tee lupauksesi mukaan, anna minun elää!
155 Jumalattomat ovat kaukana pelastuksesta, koska he eivät piittaa sinun määräyksistäsi.
156 Herra, monet ovat sinun armotekosi. Sinä olet oikeudenmukainen -- anna minun elää!
157 Paljon on minulla vainoojia ja ahdistajia, mutta minä en luovu sinun liitostasi.
158 Minä voin pahoin, kun näen luopioita, jotka eivät noudata sinun sanaasi.
159 Herra, katso: minä rakastan sinun säädöksiäsi! Sinä olet uskollinen -- anna minun elää!
160 Totuus on sinun sanasi perusta, oikeat ja ikuiset ovat sinun päätöksesi.
161 Minä, viaton, olen mahtimiesten vainoama, mutta muuta en kumarra kuin sinun sanaasi.
162 Minä riemuitsen sinun sanoistasi niin kuin riemuitaan suuresta saaliista.
163 Valhetta minä vihaan ja kammoksun, sinun lakiasi minä rakastan.
164 Seitsemästi päivässä minä sinua ylistän vanhurskaista päätöksistäsi.
165 Ne, jotka rakastavat sinun lakiasi, elävät rauhassa, mikään ei horjuta heitä.
166 Herra, minä luotan siihen, että sinä pelastat minut. Minä teen sinun käskyjesi mukaan.
167 Minä pysyn uskollisesti sinun liitossasi, se on minulle ylen rakas.
168 Minä noudatan sinun liittosi säädöksiä -- missä kuljenkin, olen sinun edessäsi.
169 Nouskoon huutoni sinun eteesi, Herra! Anna minulle ymmärrystä, tee sanasi mukaan!
170 Tulkoon minun avunpyyntöni sinun eteesi -- pelasta minut, tee lupauksesi mukaan!
171 Kummutkoon ylistys huuliltani: sinä opetat minulle määräyksesi.
172 Laulakoon suuni sinun lupauksistasi, sillä käskysi ovat hyvät ja oikeat.
173 Olkoon sinun kätesi minun apuni, olenhan valinnut sinun säädöksesi.
174 Herra, sitä minä toivon, että pelastat minut. Sinun lakisi antaa minulle ilon.
175 Anna minun elää ja ylistää sinua, sinun päätöksesi olkoot minun tukenani.
176 Minä olen kuin eksynyt lammas. Etsi minut! Sinun käskyjäsi minä en unohda.