1 Şuahlı Bildat şöyle yanıtladı:
2 ‹‹Ne zamana dek böyle konuşacaksın? 2 Sözlerin sert rüzgar gibi.
3 Tanrı adaleti saptırır mı, 2 Her Şeye Gücü Yeten doğru olanı çarpıtır mı?
4 Oğulların ona karşı günah işlediyse, 2 İsyanlarının cezasını vermiştir.
5 Ama sen gayretle Tanrıyı arar, 2 Her Şeye Gücü Yetene yalvarırsan,
6 Temiz ve doğruysan, 2 O şimdi bile senin için kolları sıvayıp 2 Seni hak ettiğin yere geri getirecektir.
7 Başlangıcın küçük olsa da, 2 Sonun büyük olacak.
8 ‹‹Lütfen, önceki kuşaklara sor, 2 Atalarının neler öğrendiğini iyice araştır.
9 Çünkü biz daha dün doğduk, bir şey bilmeyiz, 2 Yeryüzündeki günlerimiz sadece bir gölge.
10 Onlar sana anlatıp öğretmeyecek, 2 İçlerindeki sözleri dile getirmeyecek mi?
11 ‹‹Bataklık olmayan yerde kamış biter mi? 2 Susuz yerde saz büyür mü?
12 Henüz yeşilken, kesilmeden, 2 Otlardan önce kururlar.
13 Tanrıyı unutan herkesin sonu böyledir, 2 Tanrısız insanın umudu böyle yok olur.
14 Onun güvendiği şey kırılır, 2 Dayanağı ise bir örümcek ağıdır.
15 Örümcek ağına yaslanır, ama ağ çöker, 2 Ona tutunur, ama ağ taşımaz.
16 Tanrısızlar güneşte iyi sulanmış bitkiyi andırır, 2 Dalları bahçenin üzerinden aşar;
17 Kökleri taş yığınına sarılır, 2 Çakılların arasında yer aranır.
18 Ama yerinden sökülürse, 2 Yeri, ‹Seni hiç görmedim› diyerek onu yadsır.
19 İşte sevinci böyle son bulur, 2 Yerinde başka bitkiler biter.
20 ‹‹Tanrı kusursuz insanı reddetmez, 2 Kötülük edenlerin elinden tutmaz.
21 O senin ağzını yine gülüşle, 2 Dudaklarını sevinç haykırışıyla dolduracaktır.
22 Düşmanlarını utanç kaplayacak, 2 Kötülerin çadırı yok olacaktır.››
1 Suahilainen Bildad alkoi nyt puhua. Hän sanoi:
2 -- Kuinka kauan aiot jatkaa noita puheitasi? Tuulta ne ovat, pelkkää tuulen pauhinaa.
3 Antaisiko Jumala väärän tuomion, vääristäisikö Kaikkivaltias oikeutta?
4 Ehkä poikasi tekivät syntiä Jumalaa vastaan ja hän antoi heille heidän rikkomustensa mukaan.
5 Jos sinä nyt etsit Jumalaa ja rukoilet Kaikkivaltiasta,
6 niin hän -- jos sinä todella olet puhdas ja suora -- tarttuu sinun asiaasi ja korvaa sinulle kaiken, mitä olet menettänyt, sen mukaan kuin oikein on,
7 ja vähäistä on se, mitä sinulla ennen oli, sen rinnalla, mitä tulet saamaan.
8 Kysy neuvoa niiltä, jotka elivät ennen meitä, pidä kiinni siitä, mitä isämme ovat saaneet selville.
9 Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo.
10 Mutta isät, he opettavat sinua ja puhuvat sinulle, heidän sanansa tulevat sydämen syvyydestä.
11 Kasvaako kaisla siellä missä ei ole vettä? Nostaako papyrus varttaan siellä missä ei ole kosteutta?
12 Ei. Se kuivuu jo kasvunsa alkuun, ennen muita kasveja, ennen leikkuun aikaa.
13 Niin käy kaikkien, jotka unohtavat Jumalan. Turha on jumalattoman toivo.
14 Hän panee turvansa lukinlankaan, etsii tukea hämähäkinverkosta:
15 seittiä on hänen talonsa seinä, se pettää, kun hän siihen nojaa.
16 Jumalaton rehottaa auringon hehkussa kuin puu, jonka versot leviävät kaikkialle puutarhaan,
17 jonka juuret kietoutuvat kivien ympärille ja tunkeutuvat niiden lomiin.
19 Siinä hänen elonsa ja ilonsa. Maasta versoo jo uusi kasvu.
20 Jumala ei hylkää viatonta eikä anna väärintekijälle tukeaan.
21 Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja avaa sinun huulesi riemun huutoon!
22 Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.