1 [A Psalm of Asaph.] Truly God is good to Israel, to such as are of a pure heart.

2 But as for me, my feet were almost gone, my steps had well nigh slipped;

3 For I was envious at the arrogant, seeing the prosperity of the wicked.

4 For they have no pangs in their death, and their body is well nourished;

5 They have not the hardships of mankind, neither are they plagued like {other} men:

6 Therefore pride encompasseth them as a neck-chain, violence covereth them {as} a garment;

7 Their eyes stand out from fatness, they exceed the imaginations of their heart:

8 They mock and speak wickedly of oppression, they speak loftily:

9 They set their mouth in the heavens, and their tongue walketh through the earth.

10 Therefore his people turn hither, and waters in fulness are wrung out to them.

11 And they say, How can *God know, and is there knowledge in the Most High?

12 Behold, these are the wicked, and they prosper in the world: they heap up riches.

13 Truly have I purified my heart in vain, and washed my hands in innocency:

14 For all the day have I been plagued, and chastened every morning.

15 If I said, I will speak thus, behold, I should be faithless to the generation of thy children.

16 When I thought to be able to know this, it was a grievous task in mine eyes;

17 Until I went into the sanctuaries of *God; {then} understood I their end.

18 Truly thou settest them in slippery places, thou castest them down in ruins.

19 How are they suddenly made desolate! they pass away, consumed with terrors.

20 As a dream, when one awaketh, wilt thou, Lord, on arising despise their image.

21 When my heart was in a ferment, and I was pricked in my reins,

22 Then I was brutish and knew nothing; I was {as} a beast with thee.

23 Nevertheless I am continually with thee: thou hast holden my right hand;

24 Thou wilt guide me by thy counsel, and after the glory, thou wilt receive me.

25 Whom have I in the heavens? and there is none upon earth I desire beside thee.

26 My flesh and my heart faileth: God is the rock of my heart and my portion for ever.

27 For behold, they that are far from thee shall perish; thou destroyest every one that goeth a whoring from thee.

28 But as for me, it is good for me to draw near to God: I have put my trust in the Lord Jehovah, that I may declare all thy works.

1 Aasafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän.

2 Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa.

3 Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.

4 Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.

5 Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.

6 Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.

7 Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.

8 He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.

9 Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.

10 Sentähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kyllälti.

12 Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.

13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:

14 minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.

16 Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,

17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.

18 Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.

19 Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.

20 Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.

21 Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,

22 silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.

23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.

24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.

25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.

26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.

27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.

28 Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.