1 Psalmo de David. Ho Eternulo, mi vokas al Vi; rapidu al mi; Atentu mian voĉon, kiam mi vokas al Vi.

2 Mia preĝo valoru antaŭ Vi kiel incenso, La levo de miaj manoj kiel vespera oferdono.

3 Metu, ho Eternulo, gardon al mia buŝo, Gardu la pordon de miaj lipoj.

4 Ne klinu mian koron al io malbona, Al partoprenado en malbonagoj kun malbonaguloj; Mi ne manĝu iliajn bongustaĵojn.

5 Virtuloj min frapu favorkore kaj punu min: Ĝi estos oleo por la kapo; Mia kapo ne rifuzos, se estos eĉ pli; Kaj mi preĝas ĉe iliaj malfeliĉoj.

6 Disiĝis sur roko iliaj juĝantoj, Kaj ili aŭdis miajn vortojn, kiel amikaj ili estis.

7 Kiel iu plugas kaj dispecigas la teron, Tiel estas disĵetitaj iliaj ostoj ĝis la buŝo de Ŝeol.

8 Ĉar al Vi, ho Eternulo, mia Sinjoro, estas direktitaj miaj okuloj; Al Vi mi esperas:ne forpuŝu mian animon.

9 Gardu min kontraŭ la reto, kiun oni metis al mi, Kontraŭ la implikilo de la malbonaguloj.

10 La malvirtuloj falu en siajn retojn ĉiuj, Dum mi preteriros.

1 Daavidin psalmi. Herra, minä huudan sinua! Riennä avukseni, kuule ääneni, kun sinua huudan!

2 Olkoon rukoukseni edessäsi uhrisavuna, olkoot kohotetut käteni iltauhri.

3 Herra, aseta vartija suulleni, pane vartio huulteni portille.

4 Älä anna minun hairahtua pahaan, jumalattomien mielettömään elämään, veljeilemään pahantekijöiden kanssa, nauttimaan heidän herkkujaan.

5 Oikein on, jos vanhurskas minua lyö. Auta, etten torju hänen kuritustaan -- se on kuin öljyä pääni hiuksille! Yhä uudelleen minä kohotan rukoukseni jumalattomien pahuutta vastaan.

6 Kun heidän johtajansa syöstään jyrkänteeltä, silloin kaikki ymmärtävät, kuinka lempeää minun puheeni oli.

7 Niin kuin kynnetty ja kuokittu maa, niin ovat heidän luunsa hajallaan tuonelan portilla.

8 Herra, minun silmäni katsovat sinuun, sinuun minä turvaan. Älä jätä minua suojaa vaille!

9 Varjele minua, että vältän jumalattomien ansat, pahantekijöiden pyydykset.

10 Sotkeutukoot he itse verkkoihinsa, minun tieni kulkekoon niiden ohi!