1 Pri Salomono. Ho Dio, Vian juĝon donu al la reĝo Kaj Vian justecon al la reĝido.
2 Li juĝu Vian popolon kun vero Kaj Viajn prematojn kun justeco.
3 La montoj alportu al la popolo pacon, Ankaŭ la montetoj, per justeco.
4 Li juĝu la prematojn en la popolo, Li savu la filojn de senhavulo, Kaj li dispremu la premanton.
5 Oni timu Vin tiel longe, kiel ekzistos la suno kaj la luno, De generacioj al generacioj.
6 Li malleviĝu, kiel pluvo sur falĉitan herbejon; Kiel gutoj, kiuj malsekigas la teron.
7 En liaj tagoj floru virtulo kaj granda paco, Ĝis ne plu ekzistos la luno.
8 Li regu de maro ĝis maro Kaj de la Rivero ĝis la finoj de la tero.
9 Kliniĝu antaŭ li la dezertanoj, Kaj liaj malamikoj leku polvon.
10 La reĝoj de Tarŝiŝ kaj de la insuloj alportu donacojn; La reĝoj de Ŝeba kaj Seba venigu donojn.
11 Kliniĝu antaŭ li ĉiuj reĝoj; Ĉiuj popoloj lin servu.
12 Ĉar li savos ploregantan malriĉulon Kaj senhelpan mizerulon.
13 Li estos favorkora por malriĉulo kaj senhavulo, Kaj li savos la animojn de mizeruloj.
14 De malico kaj krimo li savos iliajn animojn; Kaj kara estos ilia sango en liaj okuloj.
15 Kaj li vivu, kaj oni donu al li el la oro de Ŝeba; Kaj oni ĉiam preĝu por li, kaj ĉiutage oni lin benu.
16 Estu multe da greno en la lando; Sur la supro de la montoj ĝiaj spikoj ondiĝu kiel Lebanon; Kaj en la urboj ĉio floru, kiel herbo sur la tero.
17 Lia nomo estu eterna; Tiel longe, kiel ekzistas la suno, kresku lia nomo; Ĉiuj popoloj sin benu per li kaj gloru lin.
18 Glorata estu Dio la Eternulo, Dio de Izrael, Kiu sola faras miraklojn.
19 Kaj laŭdata estu Lia glora nomo eterne; Kaj Lia gloro plenigu la tutan teron. Amen, kaj amen!
20 Finiĝis la preĝoj de David, filo de Jiŝaj.
1 Salomon psalmi. Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi, opeta oikeamielisyys hallitsijalle!
2 Hän jakakoon kansallesi oikeutta, köyhiä palvelijoitasi hän auttakoon,
3 niin vuoret kantavat rauhan hedelmää ja oikeus verhoaa kukkulat.
4 Olkoon hänen tuomionsa köyhän turva, maan vähäiset saakoot hänen apunsa, ja sortajat hän murskatkoon,
5 niin häntä kunnioitetaan polvesta polveen, niin kauan kuin kiertävät aurinko ja kuu.
6 Olkoon hän kuin sade kuivalle nurmelle, kuin maahan lankeava kevätsade.
7 Kukoistakoon oikeus hänen päivinään, ja vallitkoon rauhan runsaus, kunnes kuuta ei enää ole.
8 Merestä mereen hän hallitkoon, suurelta virralta maan ääriin asti.
9 Kumartakoot häntä aavikoitten asujat, hänen edessään viholliset nuolkoot tomua.
10 Saakoon hän Tarsisin ja meren saarten lahjat, Saban ja Seban kuninkaitten verot.
11 Kaikki kuninkaat kumartakoot häntä, ja palvelkoot häntä kaikki kansat,
12 sillä hän kuulee köyhän avunhuudot ja rientää turvattoman auttajaksi.
13 Hän säälii kurjaa ja avutonta ja pelastaa köyhät ahdingosta,
14 lunastaa heidät väkivallan ja sorron alta, ja jokaisen henki on hänelle kallis.
15 Eläköön hän kauan ja saakoon Saban kultaa. Rukoilkoon kansa aina hänen puolestaan, pyytäköön lakkaamatta hänelle siunausta,
16 niin maa kasvaa viljaa yltäkylläisesti, vainiot lainehtivat vuorten harjanteilla asti, laiho on sankka kuin Libanonin metsä ja lyhteet lukuisat kuin ruoho maassa.
17 Pysyköön hänen nimensä ikuisesti, muistettakoon se aina auringon alla. Tuokoon se kaikille siunausta, ja kansat ylistäkööt hänen onneaan.
18 Ylistetty on Herra, Israelin Jumala, ihmeelliset ovat hänen tekonsa, ei ole hänelle vertaa!
19 Ylistetty ikuisesti hänen nimensä kunnia. Maa on täynnä hänen kirkkauttaan. Aamen, Aamen.
20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät tähän.