1 De David. Ne incitiĝu pro la malvirtuloj; Ne enviu tiujn, kiuj agas maljuste.

2 Ĉar simile al herbo ili rapide dehakiĝas, Kaj kiel verda vegetaĵo ili forvelkas.

3 Fidu la Eternulon kaj faru bonon; Loĝu sur la tero kaj konservu honestecon.

4 Serĉu plezuron ĉe la Eternulo, Kaj Li plenumos la dezirojn de via koro.

5 Transdonu al la Eternulo vian vojon kaj fidu Lin, Kaj Li faros.

6 Kaj Li aperigos vian pravecon kiel lumon, Kaj vian justecon kiel tagmezon.

7 Silentu antaŭ la Eternulo kaj esperu al Li; Ne incitiĝu, kiam sukcesas homo, Kiu plenumas malbonajn intencojn.

8 Detenu vin de kolero kaj forlasu furiozon; Ne incitiĝu, ke vi ne faru malbonon.

9 Ĉar malbonfarantoj ekstermiĝos, Kaj la esperantaj al la Eternulo heredos la teron.

10 Ankoraŭ malmulte da tempo pasos, kaj la malpiulo jam ne ekzistos; Vi rigardos lian lokon, kaj li ne estos.

11 Kaj la humiluloj heredos la teron Kaj ĝuos grandan pacon.

12 Malvirtulo malbonintencas kontraŭ virtulo Kaj frapas kontraŭ li per siaj dentoj.

13 Sed mia Sinjoro ridas pri li; Ĉar Li vidas, ke venas lia tago.

14 Glavon nudigas la malvirtuloj kaj streĉas sian pafarkon, Por faligi mizerulon kaj malriĉulon kaj buĉi virtulon.

15 Ilia glavo trafos en ilian koron, Kaj iliaj pafarkoj rompiĝos.

16 Pli bona estas la malmulto, kiun havas virtulo, Ol la granda havo de multaj malpiuloj.

17 Ĉar la brakoj de malpiuloj rompiĝas; Sed la virtulojn la Eternulo subtenas.

18 La Eternulo scias la tagojn de la virtuloj; Kaj ilia havo restos eterne.

19 Ili ne estos hontigitaj en tempo malbona, Kaj en tagoj de malsato ili estos sataj.

20 Ĉar la malvirtuloj pereos, Kaj la malamikoj de la Eternulo malaperos kiel beleco de la herbejoj, Ili malaperos kiel fumo.

21 Malpiulo prunteprenas kaj ne pagas; Sed piulo korfavoras kaj donas.

22 Ĉar Liaj benitoj heredos la teron, Kaj Liaj malbenitoj ekstermiĝos.

23 De la Eternulo fortikiĝas la paŝoj de virta homo, Kaj lia vojo plaĉas al Li.

24 Falante, li ne estos forĵetita; Ĉar la Eternulo subtenos lian manon.

25 Mi estis juna kaj mi maljuniĝis, Kaj mi ne vidis virtulon forlasita, Nek liajn infanojn petantaj panon.

26 Ĉiutage li korfavoras kaj pruntedonas, Kaj liaj infanoj estos benitaj.

27 Forturniĝu de malbono kaj faru bonon, Kaj vi vivos eterne.

28 Ĉar la Eternulo amas justecon, Kaj ne forlasas Siajn fidelulojn; Ĉiam ili estos gardataj; Sed la semo de la malpiuloj estos ekstermita.

29 La virtuloj heredos la teron Kaj loĝos sur ĝi eterne.

30 La buŝo de virtulo parolas saĝon, Kaj lia lango diras justecon.

31 La ordonoj de lia Dio estas en lia koro; Liaj paŝoj ne ŝanceliĝas.

32 Malvirtulo subrigardas virtulon Kaj celas mortigi lin.

33 Sed la Eternulo ne lasos lin en liaj manoj, Kaj ne kondamnos lin, kiam li estos juĝata.

34 Esperu al la Eternulo kaj tenu vin je Lia vojo, Kaj Li altigos vin, ke vi heredu la teron; Vi vidos la ekstermon de la malvirtuloj.

35 Mi vidis malpiulon, kiu estis spitema, Kaj tenis sin larĝe, kiel sukplena multebranĉa arbo;

36 Sed apenaŭ mi preterpasis, li jam ne ekzistis; Mi serĉis lin, kaj li jam ne estis trovebla.

37 Konservu senkulpecon kaj celu veron, Ĉar estontecon havas homo pacema;

38 Sed la krimuloj ĉiuj estos ekstermitaj; La estonteco de la malpiuloj pereos.

39 La virtuloj havas helpon de la Eternulo; Li estas ilia forto en tempo de mizero.

40 Kaj la Eternulo ilin helpos kaj savos; Li savos ilin de malbonuloj kaj helpos ilin, Ĉar ili fidas Lin.

1 Daavidin psalmi. Älä kiivastu pahantekijöille, älä kadehdi väärintekijöitä.

2 He kuihtuvat hetkessä niin kuin ruoho, lakastuvat kuin kedon vehreys.

3 Luota Herraan ja tee hyvää, niin saat asua maassasi, turvallisilla laidunmailla.

4 Saat nauttia Herran hyvyyttä, hän antaa sinulle mitä sydämesi toivoo.

5 Anna tiesi Herran haltuun, turvaa häneen. Hän pitää sinusta huolen!

6 Hän antaa syyttömyytesi käydä esiin kirkkaana kuin aamun valo. Sinun oikeutesi loistaa kuin keskipäivän aurinko.

7 Ole ääneti Herran edessä, odota hänen apuaan! Älä kadehdi sitä, joka menestyy elämässään, sitä, jonka kaikki juonet onnistuvat.

8 Malta mielesi, hillitse vihasi! Älä kiivastu -- se johtaa vain pahaan!

9 Väärintekijät joutuvat tuhoon, mutta ne, jotka panevat toivonsa Herraan, saavat periä maan.

10 Vielä hetki -- ja jumalatonta ei enää ole! Sinä katsot hänen asuinpaikkaansa -- se on tyhjä!

11 Mutta nöyrät perivät maan, he saavat osakseen onnen ja rauhan.

12 Jumalaton punoo juonia vanhurskasta vastaan ja irvistelee hänelle vasten kasvoja.

13 Herra nauraa jumalattomalle, hän tietää, että tilinteon päivä tulee.

14 Jumalattomat paljastavat miekkansa, jännittävät jousensa kaataakseen köyhän ja avuttoman, surmatakseen suoran tien kulkijat.

15 Mutta heidän miekkansa osuu heidän omaan sydämeensä ja heidän jousensa särkyy.

16 Vanhurskaalla on enemmän iloa vähistä varoistaan kuin jumalattomalla paljosta tavarastaan.

17 Jumalattomien mahti murtuu, mutta vanhurskaiden tukena on Herra.

18 Herra pitää huolen omiensa jokaisesta päivästä, eikä heidän perintöosansa koskaan häviä.

19 He eivät kärsi puutetta kovinakaan aikoina, nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.

20 Mutta jumalattomat tuhoutuvat, Herran viholliset katoavat kuin laidunten vihreys, he haihtuvat savuna ilmaan.

21 Jumalaton ottaa lainaa mutta ei maksa takaisin, vanhurskas on hyväsydäminen ja antaa omastaan.

22 Ne, joita Herra siunaa, saavat periä maan, ne, jotka hän kiroaa, joutuvat perikatoon.

23 Kun Herra ohjaa askeleita, ihminen kulkee oikeaa tietä.

24 Jos hän horjahtaakin, ei hän suistu maahan, sillä Herra pitää häntä kädestä.

25 Olen elänyt pitkän elämän, nuoruudesta vanhuuteen saakka. Koskaan en ole nähnyt vanhurskasta hylättynä enkä hänen lapsiaan kerjäämässä leipää.

26 Vanhurskas on antelias ja lainaa mielellään, ja myös hänen lapsillaan on siunaus.

27 Karta pahaa ja tee hyvää, niin saat aina asua maassasi.

28 Herra rakastaa oikeutta. Hän ei hylkää omiaan vaan varjelee heitä iäti, mutta jumalattomien suku sammuu.

29 Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä aina.

30 Vanhurskaan suu puhuu viisautta, hänen kielensä kertoo, mikä on oikein.

31 Hänellä on sydämessään Jumalan laki, eivätkä hänen askeleensa horju.

32 Jumalaton väijyy vanhurskasta ja vaanii tilaisuutta tappaakseen hänet.

33 Herra ei jätä omaansa jumalattoman armoille vaan osoittaa hänet syyttömäksi oikeuden edessä.

34 Pane toivosi Herraan, kulje hänen tietään! Hän korottaa sinut, sinä saat periä maan ja nähdä jumalattomien tuhon.

35 Minä näin jumalattoman voimansa tunnossa, hän rehotti kuin piikkipensas kukassaan.

36 Hetken kuluttua häntä ei enää ollut, minä etsin häntä mutta en löytänyt mistään.

37 Katsele nuhteetonta, tarkkaile rehellistä -- rauhan miehellä on tulevaisuus!

38 Pahantekijät tuhoutuvat kaikki tyynni, jumalattomia odottaa perikato.

39 Mutta vanhurskaat saavat avun Herralta, hän on heidän turvansa ahdingon aikana.

40 Herra auttaa heitä ja vapauttaa heidät. Hän päästää heidät jumalattomien käsistä, pelastaa heidät, kun he pakenevat hänen suojiinsa.