Jó 16

Jobin vastaus: Ystävät ovat kurjia lohduttajia, he eivät käsitä hänen kärsimyksiään; hänellä, armottomain ystäväin hylkäämällä, on puolustaja korkeudessa.

1 Job vastasi ja sanoi:

2 *Job 13:4; Job 21:34"Tuonkaltaista olen kuullut paljon;

kurjia lohduttajia olette kaikki.

3 Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä,

vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?

4 Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin,

jos te olisitte minun sijassani;

voisin sommitella sanoja teitä vastaan

ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,

5 rohkaista teitä suullani

ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.

6 Jos puhun, ei tuskani helpota,

ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?

7 Mutta nyt hän on minut uuvuttanut.

Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni

8 ja olet minut kukistanut —

siitä muka tuli todistaja —

ja raihnauteni nousi minua vastaan,

syyttäen minua vasten silmiä.

9 Hänen vihansa raateli ja vainosi minua,

hän kiristeli minulle hampaitansa.

Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,

10 *Job 12:4he avaavat minulle kitansa

ja lyövät häväisten minua poskille;

kaikki he yhtyvät minua vastaan.

11 Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan

ja syöksee minut jumalattomain käsiin.

12 *Valit. 3:12Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut,

hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut.

Hän asetti minut maalitaulukseen;

13 hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni.

Hän halkaisee munuaiseni säälimättä,

vuodattaa maahan minun sappeni.

14 Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen

ja ryntää kimppuuni kuin soturi.

15 Minä ompelin säkin iholleni

ja painoin sarveni tomuun.

16 Minun kasvoni punoittavat itkusta,

ja silmäluomillani on pimeys,

17 *Job 33:9vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni

ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.

18 Maa, älä peitä minun vertani,

ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!

19 Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa

ja puolustajani korkeudessa.

20 Ystäväni pitävät minua pilkkanansa —

Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,

21 että hän hankkisi

miehelle oikeuden Jumalaa vastaan

ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.

22 Sillä vähän on vuosia edessäni enää,

ja sitten menen tietä, jota en palaja."

Réponse de Job à Éliphaz

1 Job prit la parole et dit:

2 J’ai souvent entendu pareilles choses;

*Job 13:4.Vous êtes tous des consolateurs fâcheux.

3 Quand finiront ces discours en l’air?

Pourquoi cette irritation dans tes réponses?

4 Moi aussi, je pourrais parler comme vous,

Si vous étiez à ma place:

Je vous accablerais de paroles,

Je secouerais sur vous la tête,

5 Je vous fortifierais de la bouche,

Je remuerais les lèvres pour vous soulager.

6 Si je parle, mes souffrances ne seront point calmées,

Si je me tais, en quoi seront-elles moindres?

7 Maintenant, hélas! Il m’a épuisé…

Tu as ravagé toute ma maison;

8 Tu m’as saisi, pour témoigner contre moi;

Ma maigreur se lève, et m’accuse en face.

9 *Job 10:16,17.Il me déchire et me poursuit dans sa fureur,

Il grince des dents contre moi,

Il m’attaque *Job 13:24.et me perce de son regard.

10 Ils ouvrent la bouche pour me dévorer,

Ils m’insultent et me frappent les joues,

Ils s’acharnent tous après moi.

11 Dieu me livre à la merci des impies,

Il me précipite entre les mains des méchants.

12 J’étais tranquille, et il m’a secoué,

Il m’a saisi par la nuque et m’a brisé,

*Job 7:20.La 3:12.Il a tiré sur moi comme à un but.

13 Ses traits m’environnent de toutes parts;

Il me perce les reins sans pitié,

Il répand ma bile sur la terre.

14 Il me fait brèche sur brèche,

Il fond sur moi comme un guerrier.

15 J’ai cousu un sac sur ma peau;

*Job 30:19.J’ai roulé ma tête dans la poussière.

16 Les pleurs ont altéré mon visage;

L’ombre de la mort est sur mes paupières.

17 Je n’ai pourtant commis aucune violence,

Et ma prière fut toujours pure.

18 O terre, ne couvre point mon sang,

Et que mes cris prennent librement leur essor!

19 Déjà maintenant, mon témoin est dans le ciel,

Mon témoin est dans les lieux élevés.

20 Mes amis se jouent de moi;

C’est Dieu que j’implore avec larmes.

21 *Job 31:35.Ec 6:10.És 45:9.Ro 9:20.Puisse-t-il donner à l’homme raison contre Dieu,

Et au fils de l’homme contre ses amis!

22 Car le nombre de mes années touche à son terme,

Et je m’en irai par un sentier d’où je ne reviendrai pas.