Êxodo 4

Miracles que Dieu fait voir à Moïse.

1 Et Moïse répondit, et dit : mais voici, ils ne me croiront point, et n’obéiront point à ma parole ; car ils diront : l’Eternel ne t’est point apparu. 2 Et l’Eternel lui dit : Qu’est-ce que tu as en ta main ? Il répondit : une verge. 3 Et Dieu lui dit : jette-la par terre ; et il la jeta par terre, et elle devint un serpent. Et Moïse s’enfuyait de devant lui. 4 Et l’Eternel dit à Moïse : étends ta main, et saisis sa queue ; et il étendit sa main, et l’empoigna ; et il redevint une verge en sa main. 5 Et cela, afin qu’ils croient que l’Eternel, le Dieu de leurs pères, le Dieu d’Abraham, le Dieu d’Isaac, et le Dieu de Jacob, t’est apparu. 6 L’Eternel lui dit encore : mets maintenant ta main dans ton sein, et il mit sa main dans son sein ; puis il la tira ; et voici, sa main était blanche de lèpre comme la neige. 7 Et Dieu lui dit : remets ta main dans ton sein ; et il remit sa main dans son sein ; puis il la retira hors de son sein ; et voici, elle était redevenue comme son autre chair. 8 Mais s’il arrive qu’ils ne te croient point, et qu’ils n’obéissent point à la voix du premier signe, ils croiront à la voix du second signe. 9 Et s’il arrive qu’ils ne croient point à ces deux signes, et qu’ils n’obéissent point à ta parole, tu prendras de l’eau du fleuve, et tu la répandras sur la terre, et les eaux que tu auras prises du fleuve, deviendront du sang sur la terre. 10 Et Moïse répondit à l’Eternel : hélas, Seigneur ! Je ne suis point un homme qui ait ni d’hier, ni de devant hier, la parole aisée, même depuis que tu as parlé à ton serviteur ; car j’ai la bouche et la langue empêchées. 11 Et l’Eternel lui dit : qui est-ce qui a fait la bouche de l’homme ? ou qui a fait le muet, ou le sourd, ou le voyant, ou l’aveugle ? n’est-ce pas moi, l’Eternel ? 12 Va donc maintenant, et je serai avec ta bouche, et je t’enseignerai ce que tu auras à dire. 13 Et Moïse répondit : hélas ! Seigneur, envoie, je te prie, celui que tu dois envoyer. 14 Et la colère de l’Eternel s’embrasa contre Moïse, et il lui dit : Aaron le Lévite n’est-il pas ton frère ? je sais qu’il parlera très-bien, et même le voilà qui sort à ta rencontre, et quand il te verra, il se réjouira dans son coeur. 15 Tu lui parleras donc et tu mettras ces paroles en sa bouche ; et je serai avec ta bouche et avec la sienne, et je vous enseignerai ce que vous aurez à faire. 16 Et il parlera pour toi au peuple, et ainsi il te sera pour bouche, et tu lui seras pour Dieu. 17 Tu prendras aussi en ta main cette verge, avec laquelle tu feras ces signes-là. 18 Ainsi Moïse s’en alla, et retourna vers Jéthro son beau-père, et lui dit : je te prie, que je m’en aille, et que je retourne vers mes frères qui sont en Egypte, pour voir s’ils vivent encore. Et Jéthro lui dit : Va en paix. 19 Or l’Eternel dit à Moïse au pays de Madian : Va, et retourne en Egypte ; car tous ceux qui cherchaient ta vie sont morts. 20 Ainsi Moïse prit sa femme, et ses fils, et les mit sur un âne, et retourna au pays d’Egypte. Moïse prit aussi la verge de Dieu en sa main. 21 Et L’Eternel avait dit à Moïse : quand tu t’en iras pour retourner en Egypte, tu prendras garde à tous les miracles que j’ai mis en ta main ; et tu les feras devant Pharaon ; mais j’endurcirai son coeur, et il ne laissera point aller le peuple. 22 Tu diras donc à Pharaon, ainsi a dit L’Eternel : Israël est mon fils, mon premier-né. 23 Et je t’ai dit : laisse aller mon fils, afin qu’il me serve ; mais tu as refusé de le laisser aller. Voici, je m’en vais tuer ton fils, ton premier-né. 24 Or il arriva que comme Moïse était en chemin dans l’hôtellerie, l’Eternel le rencontra, et chercha de le faire mourir. 25 Et Séphora prit un couteau tranchant, et en coupa le prépuce de son fils, et le jeta à ses pieds, et dit : certes tu m’es un époux de sang. 26 Alors l’Eternel se retira de lui ; et elle dit : époux de sang ; à cause de la circoncision. 27 Et l’Eternel dit à Aaron : va-t’en au devant de Moïse au désert. Il y alla donc, et le rencontra en la montagne de Dieu et le baisa. 28 Et Moïse raconta à Aaron toutes les paroles de l’Eternel qui l’avait envoyé, et tous les signes qu’il lui avait commandés de faire. 29 Moïse donc poursuivit son chemin avec Aaron ; et ils assemblèrent tous les anciens des enfants d’Israël. 30 Et Aaron dit toutes les paroles que l’Eternel avait dit à Moïse ; et fit les signes devant les yeux du peuple. 31 Et le peuple crut ; et ils apprirent que l’Eternel avait visité les enfants d’Israël, et qu’il avait vu leur affliction ; et ils s’inclinèrent, et se prosternèrent.

Mooses palaa Egyptiin israelilaisten luo.

1 Mooses vastasi ja sanoi: "Katso, he eivät usko minua eivätkä kuule minua, vaan sanovat: 'Ei Herra ole sinulle ilmestynyt'". 2 Herra sanoi hänelle: "Mikä sinulla on kädessäsi?" Hän vastasi: "Sauva". 3 Hän sanoi: "Heitä se maahan". Ja hän heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi, ja Mooses pakeni sitä. 4 Mutta Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi ja tartu sen pyrstöön". Niin hän ojensi kätensä ja tarttui siihen, ja se muuttui sauvaksi hänen kädessänsä. 5 — "Siitä he uskovat, että Herra, heidän isiensä Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, on sinulle ilmestynyt". 6 Ja Herra sanoi vielä hänelle: "Pistä kätesi poveesi". Ja hän pisti kätensä poveensa. Ja kun hän veti sen ulos, niin katso, hänen kätensä oli pitalista valkoinen niinkuin lumi. 7 Ja hän sanoi: "Pistä kätesi takaisin poveesi". Ja hän pisti kätensä takaisin poveensa. Ja kun hän veti sen ulos povestansa, niin katso, se oli taas niinkuin hänen muukin ihonsa. 8 Herra sanoi: "Jos he eivät usko sinua eivätkä tottele ensimmäistä tunnustekoa, niin he uskovat toisen tunnusteon. 9 Mutta jos he eivät usko näitäkään kahta tunnustekoa eivätkä kuule sinua, niin ota vettä Niilivirrasta ja kaada kuivalle maalle, niin se vesi, jonka virrasta otat, on muuttuva vereksi kuivalla maalla."

10 *2. Moos. 6:12,30Niin Mooses sanoi Herralle: "Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies; en ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kuin sinä puhuit palvelijallesi; sillä minulla on hidas puhe ja kankea kieli". 11 *Hes. 3:26Ja Herra sanoi hänelle: "Kuka on antanut ihmiselle suun, tahi kuka tekee mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö minä, Herra? 12 *Matt. 10:19Mene siis nyt, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava." 13 Mutta hän sanoi: "Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!" 14 Niin Herra vihastui Moosekseen ja sanoi: "Eikö sinulla ole veljesi Aaron, leeviläinen? Minä tiedän, että hän osaa puhua. Ja katso, hän tuleekin sinua vastaan; ja kun hän näkee sinut, iloitsee hän sydämestänsä. 15 *2. Moos. 7:1Ja puhu sinä hänelle ja pane sanat hänen suuhunsa. Ja minä olen sinun suusi apuna ja hänen suunsa apuna ja opetan teille, mitä teidän on tehtävä. 16 Ja hän on puhuva sinun puolestasi kansalle; niin hän on oleva sinulla suuna, ja sinä olet oleva hänellä jumalana. 17 Ja ota käteesi tämä sauva, jolla olet tekevä nuo tunnusteot."

18 Niin Mooses tuli takaisin appensa Jetron luo ja sanoi hänelle: "Anna minun mennä takaisin veljieni tykö Egyptiin, katsomaan, ovatko he vielä elossa". Jetro sanoi Moosekselle: "Mene rauhassa". 19 Ja Herra sanoi Moosekselle Midianissa: "Mene takaisin Egyptiin, sillä kaikki ne ovat kuolleet, jotka väijyivät sinun henkeäsi". 20 *2. Moos. 2:21; 2. Moos. 18:2Niin Mooses otti vaimonsa ja poikansa ja pani heidät aasin selkään ja palasi Egyptin maahan; ja Mooses otti käteensä Jumalan sauvan.

21 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kun tulet takaisin Egyptiin, niin katso, että teet faraon edessä kaikki ne ihmeet, jotka minä olen pannut sinun käteesi. Mutta minä paadutan hänen sydämensä, niin että hän ei päästä kansaa. 22 *Matt. 2:15Sano silloin faraolle: 'Näin sanoo Herra: Israel on minun esikoispoikani; 23 *2. Moos. 11:4; 2. Moos. 12:29sentähden minä sanon sinulle: Päästä minun poikani palvelemaan minua. Mutta jos kieltäydyt päästämästä häntä, niin katso, minä tapan sinun esikoispoikasi.'"

24 Ja matkan varrella yöpaikassa tapahtui, että Herra kävi hänen kimppuunsa ja tahtoi surmata hänet. 25 *1. Moos. 17:14Silloin Sippora otti terävän kiven ja leikkasi pois poikansa esinahan, kosketti sillä Moosesta alhaalta ja sanoi: "Sinä olet minun veriylkäni". 26 Niin hän jätti hänet rauhaan. Silloin Sippora sanoi: "Veriylkä ympärileikkauksen kautta".

27 Ja Herra sanoi Aaronille: "Mene Moosesta vastaan erämaahan". Ja hän meni ja kohtasi hänet Jumalan vuorella ja suuteli häntä. 28 Ja Mooses kertoi Aaronille kaikki, mitä Herra oli puhunut lähettäessään hänet, ja kaikki ne tunnusteot, jotka hän oli käskenyt hänen tehdä. 29 Niin Mooses ja Aaron menivät ja kokosivat kaikki israelilaisten vanhimmat. 30 Ja Aaron puhui kaikki, mitä Herra oli Moosekselle sanonut, ja Mooses teki tunnusteot kansan silmien edessä. 31 Ja kansa uskoi. Ja kun he kuulivat, että Herra oli pitänyt huolta israelilaisista ja nähnyt heidän kurjuutensa, kumartuivat he maahan ja rukoilivat.