Mateus 19

Doctrine de Jésus-Christ du divorce et des richesses.

1 Et il arriva que quand Jésus eut achevé ces discours, il partit de Galilée, et vint vers les confins de la Judée, au delà du Jourdain. 2 Et de grandes troupes le suivirent, et il guérit là leurs malades. 3 Alors des Pharisiens vinrent à lui pour l’éprouver, et ils lui dirent : est-il permis à un homme de répudier sa femme pour quelque cause que ce soit ? 4 Et il répondit, et leur dit : n’avez-vous point lu que celui qui les a faits dès le commencement, fit un homme et une femme ? 5 Et qu’il dit : A cause de cela l’homme laissera son père et sa mère, et se joindra à sa femme, et les deux ne seront qu’une seule chair. 6 C’est pourquoi ils ne sont plus deux, mais une seule chair. Ce donc que Dieu a joint, que l’homme ne le sépare point. 7 Ils lui dirent : pourquoi donc Moïse a-t-il commandé de donner la Lettre de divorce, et de répudier sa femme ? 8 Il leur dit : c’est à cause de la dureté de votre coeur, que Moïse vous a permis de répudier vos femmes ; mais au commencement il n’en était pas ainsi. 9 Et moi je vous dis, que quiconque répudiera sa femme, si ce n’est pour cause d’adultère, et se mariera à une autre, commet un adultère ; et que celui qui se sera marié à celle qui est répudiée, commet un adultère. 10 Ses Disciples lui dirent : Si telle est la condition de l’homme à l’égard de sa femme, il ne convient pas de se marier. 11 Mais il leur dit : tous ne sont pas capables de cela, mais seulement ceux à qui il est donné. 12 Car il y a des eunuques, qui sont ainsi nés du ventre de leur mère ; et il y a des eunuques, qui ont été faits eunuques par les hommes ; et il y a des eunuques qui se sont faits eux-mêmes eunuques pour le Royaume des cieux. Que celui qui peut comprendre ceci, le comprenne. 13 Alors on lui présenta des petits enfants, afin qu’il leur imposât les mains, et qu’il priât pour eux ; mais les Disciples les en reprenaient. 14 Et Jésus leur dit : laissez venir à moi les petits enfants, et ne les empêchez point ; car le Royaume des cieux est pour ceux qui leur ressemblent. 15 Puis leur ayant imposé les mains, il partit de là. 16 Et voici, quelqu’un s’approchant lui dit : Maître qui est bon, quel bien ferai-je pour avoir la vie éternelle ? 17 Il lui répondit : pourquoi m’appelles-tu bon ? Dieu est le seul être qui soit bon. Que si tu veux entrer dans la vie, garde les commandements. 18 Il lui dit : quels ? Et Jésus lui répondit : tu ne tueras point. Tu ne commettras point adultère. Tu ne déroberas point. Tu ne diras point de faux témoignage. 19 Honore ton père et ta mère ; et tu aimeras ton prochain comme toi-même. 20 Le jeune homme lui dit : j’ai gardé toutes ces choses dès ma jeunesse ; que me manque-t-il encore ? 21 Jésus lui dit : si tu veux être parfait, va, vends ce que tu as, et le donne aux pauvres, et tu auras un trésor dans le ciel ; puis viens, et me suis. 22 Mais quand ce jeune homme eut entendu cette parole, il s’en alla tout triste, parce qu’il avait de grands biens. 23 Alors Jésus dit à ses Disciples : en vérité je vous dis, qu’un riche entrera difficilement dans le Royaume des cieux. 24 Je vous le dis encore : Il est plus aisé qu’un chameau passe par le trou d’une aiguille, qu’il ne l’est qu’un riche entre dans le Royaume de Dieu. 25 Ses Disciples ayant entendu ces choses s’étonnèrent fort, et ils dirent : qui peut donc être sauvé ? 26 Et Jésus les regardant, leur dit : quant aux hommes, cela est impossible ; mais quant à Dieu, toutes choses sont possibles. 27 Alors Pierre prenant la parole, lui dit : voici, nous avons tout quitté, et t’avons suivi ; que nous en arrivera-t-il donc ? 28 Et Jésus leur dit : en vérité je vous dis, que vous qui m’avez suivi, dans la régénération, quand le Fils de l’homme sera assis sur le trône de sa gloire, vous aussi serez assis sur douze trônes, jugeant les douze Tribus d’Israël. 29 Et quiconque aura quitté ou maisons, ou frères, ou soeurs, ou père, ou mère, ou femme, ou enfants, ou champs, à cause de mon Nom, il en recevra cent fois autant, et héritera la vie éternelle. 30 Mais plusieurs qui sont les premiers, seront les derniers ; et les derniers seront les premiers.

Jeesus lähtee Galileasta 1, 2, vastaa kysymykseen avioerosta 3-12, siunaa lapsia 13-15, neuvoo rikasta nuorukaista 16-22, varoittaa rikkauden vaarasta 23-26 ja lupaa seuraajilleen suuren armopalkan 27-30.

1 Ja kun Jeesus oli lopettanut nämä puheet, lähti hän Galileasta ja kulki Jordanin tuota puolta Juudean alueelle. 2 Ja suuri kansan paljous seurasi häntä, ja hän paransi heitä siellä.

3 Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja he kiusasivat häntä sanoen: "Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa mistä syystä tahansa?" 4 *1. Moos. 1:27; 1. Moos. 5:2Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi' 5 *1. Moos. 2:24; Mal. 2:15; 1. Kor. 6:16; Ef. 5:31ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'? 6 *1. Kor. 7:10-11Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." 7 *5. Moos. 24:1; Matt. 5:31He sanoivat hänelle: "Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänet?" 8 Hän sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta ei niin ollut. 9 *Matt. 5:32; Luuk. 16:18Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin." 10 Opetuslapset sanoivat hänelle: "Jos miehen on näin laita vaimoonsa nähden, niin ei ole hyvä naida". 11 *1. Kor. 7:7,17Mutta hän sanoi heille: "Ei tämä sana kaikkiin sovellu, vaan ainoastaan niihin, joille se on suotu. 12 *1. Kor. 7:32Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon."

13 Silloin tuotiin hänen tykönsä lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. 14 *Matt. 18:3Niin Jeesus sanoi: "Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta". 15 Ja hän pani kätensä heidän päälleen ja lähti sieltä pois.

16 *Luuk. 3:10-12; Luuk. 3:14; Luuk. 10:25-28; Ap. t. 16:30Ja katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?" 17 *3. Moos. 18:5; Neh. 9:29; Hes. 20:11; Room. 10:5; Gal. 3:12Niin hän sanoi hänelle: "Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt." 18 *2. Moos. 20:12-16; 5. Moos. 5:16-20Hän sanoi hänelle: "Mitkä?" Jeesus sanoi: "Nämä: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 19 *3. Moos. 19:18; Matt. 15:4; Matt. 22:39; Room. 13:9; Gal. 5:14; Ef. 6:2; Jaak. 2:8'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'". 20 Nuorukainen sanoi hänelle: "Kaikkia niitä minä olen noudattanut; mitä minulta vielä puuttuu?" 21 *Matt. 6:20; Luuk. 12:33; 1. Tim. 6:19Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua". 22 *Ps. 62:11Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

23 *1. Tim. 6:9-10; Jaak. 5:1-3Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Totisesti minä sanon teille: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan. 24 Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." 25 Kun opetuslapset sen kuulivat, hämmästyivät he kovin ja sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?" 26 *1. Moos. 18:14; Job 42:2; Jer. 32:17; Sak. 8:6; Luuk. 1:37Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista".

27 Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä me siitä saamme?" 28 *Luuk. 22:29-30; Ap. t. 3:21; 1. Kor. 6:2; 2. Tim. 2:12; Ilm. 3:21Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa. 29 *5. Moos. 33:9; Job 42:12; Hebr. 10:34Ja jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista minun nimeni tähden, on saava monin verroin takaisin ja perivä iankaikkisen elämän. 30 *Matt. 8:11-12; Matt. 20:16; Luuk. 13:30Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja monet viimeiset ensimmäisiksi."