1 CELEBRATE il Signore; predicate il suo Nome; Fate assapere i suoi fatti fra i popoli.

2 Cantategli, salmeggiategli, Ragionate di tutte le sue maraviglie.

3 Gloriatevi nel Nome della sua santità; Rallegrisi il cuor di coloro che cercano il Signore.

4 Cercate il Signore, e la sua forza; Cercate del continuo la sua faccia.

5 Ricordate le sue maraviglie ch’egli ha fatte; I suoi miracoli e i giudicii della sua bocca;

6 O voi, progenie d’Abrahamo, suo servitore; Figliuoli di Giacobbe, suoi eletti.

7 Egli è il Signore Iddio nostro; I suoi giudicii son per tutta la terra

8 Egli si ricorda in eterno del suo patto, E in mille generazioni della parola ch’egli ha comandata;

9 Del suo patto, ch’egli fece con Abrahamo; E del suo giuramento, ch’egli fece ad Isacco;

10 Il quale egli confermò a Giacobbe per istatuto, E ad Israele per patto eterno;

11 Dicendo: Io ti darò il paese di Canaan, Per sorte della vostra eredità.

12 Quantunque fosser ben poca gente, E forestieri in esso.

13 E mentre essi andavano da una gente ad un’altra, Da un regno ad un altro popolo,

14 Egli non permise che alcuno li oppressasse; Anzi gastigò eziandio dei re per amor loro,

15 E disse: Non toccate i miei unti, E non fate alcun male a’ miei profeti.

16 Poi egli chiamò la fame sopra la terra; E ruppe tutto il sostegno del pane.

17 Egli aveva mandato dinanzi a loro un uomo, Cioè Giuseppe, che fu venduto per servo;

18 I cui piedi furono serrati ne’ ceppi; La cui persona fu messa ne’ ferri.

19 La parola del Signore lo tenne al cimento, Fino al tempo che venne ciò ch’egli aveva detto.

20 Allora il re mandò a farlo sciorre; Il dominator di popoli mandò a largheggiarlo.

21 Egli lo costituì padrone sopra la sua casa, E rettore sopra tutto il suo stato;

22 Per tenere a freno i suoi principi a suo senno; E per dare ammaestramento a’ suoi anziani.

23 Poi Israele entrò in Egitto; E Giacobbe dimorò come forestiere nel paese di Cam.

24 E Iddio fece grandemente moltiplicare il suo popolo; E lo rendè più possente che i suoi nemici

25 Egli rivolse il cuor loro a odiare il suo popolo, A macchinar frode contro a’ suoi servitori.

26 Egli mandò Mosè, suo servitore; Ed Aaronne, il quale egli aveva eletto.

27 Essi eseguirono fra loro i miracoli ch’egli aveva loro detti, E i suoi prodigi nella terra di Cam.

28 Egli mandò le tenebre, e fece oscurar l’aria; Ed essi non furono ribelli alle sue parole.

29 Egli cangiò le acque loro in sangue, E fece morire il lor pesce.

30 La terra loro produsse rane, Ch’entrarono fin nelle camere de’ loro re.

31 Alla sua parola venne una mischia d’insetti, E pidocchi in tutte le lor contrade.

32 Egli mutò le lor pioggie in gragnuola, E in fuoco divampante nel lor paese;

33 E percosse le lor vigne, e i lor fichi; E fracassò gli alberi della lor contrada.

34 Alla sua parola vennero locuste, E bruchi senza numero;

35 Che rosero tutta l’erba nel lor paese, E mangiarono il frutto della lor terra.

36 Poi egli percosse ogni primogenito nel lor paese, Le primizie d’ogni lor forza.

37 E condusse fuori Israele con oro e con argento; E non vi fu alcuno, fra le sue tribù, che fosse fiacco.

38 Gli Egizi si rallegrarono della lor partita; Perciocchè lo spavento di essi era caduto sopra loro.

39 Egli distese la nuvola, per coverta; Ed accese un fuoco, per alluminarli di notte.

40 Alla lor richiesta egli addusse delle quaglie, E li saziò del pane del cielo.

41 Egli aperse la roccia, e ne colarono acque; Rivi corsero per i luoghi aridi.

42 Perciocchè egli si ricordò della parola della sua santità, Detta ad Abrahamo, suo servitore;

43 E trasse fuori il suo popolo con allegrezza, E i suoi eletti con giubilo;

44 E diede loro i paesi delle genti; Ed essi possedettero le fatiche de’ popoli;

45 Acciocchè osservassero i suoi statuti, E guardassero le sue leggi. Alleluia

1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.

2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.

3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.

5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,

6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.

7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.

8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,

9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.

10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.

12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.

13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.

14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:

16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,

17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.

18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,

19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.

20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.

21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,

22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.

24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.

25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.

26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.

27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.

28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.

29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.

30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.

31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.

32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.

33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.

34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;

35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.

36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.

37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.

38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.

39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.

40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.

41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.

42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.

43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.

44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,

45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!