1 BEATI coloro che sono intieri di via, Che camminano nella Legge del Signore.

2 Beati coloro che guardano le sue testimonianze, Che lo cercano con tutto il cuore;

3 I quali eziandio non operano iniquità; Anzi camminano nelle sue vie

4 Tu hai ordinato che i tuoi comandamenti Sieno strettamente osservati.

5 Oh! sieno pure addirizzate le mie vie, Per osservare i tuoi statuti.

6 Allora io non sarò svergognato, Quando io riguarderò a tutti i tuoi comandamenti

7 Io ti celebrerò con dirittura di cuore, Quando io avrò imparate le leggi della tua giustizia.

8 Io osserverò i tuoi statuti; Non abbandonarmi del tutto

9 Come renderà il fanciullo la sua via pura? Prendendo guardia ad essa secondo la tua parola

10 Io ti ho cercato con tutto il mio cuore; Non lasciarmi deviar da’ tuoi comandamenti

11 Io ho riposta la tua parola nel mio cuore; Acciocchè io non pecchi contro a te

12 Tu sei benedetto, o Signore; Insegnami i tuoi statuti

13 Io ho colle mie labbra raccontate Tutte le leggi della tua bocca.

14 Io gioisco nella via delle tue testimonianze, Come per tutte le ricchezze del mondo.

15 Io ragiono de’ tuoi comandamenti, E riguardo a’ tuoi sentieri.

16 Io mi diletto ne’ tuoi statuti; Io non dimenticherò le tue parole

17 Fa’ del bene al tuo servitore, Ed io viverò, ed osserverò la tua parola

18 Apri gli occhi miei, ed io riguarderò Le maraviglie della tua Legge

19 Io son forestiere in terra; Non nascondermi i tuoi comandamenti

20 L’anima mia si stritola di affezione Alle tue leggi in ogni tempo

21 Tu sgridi i superbi maledetti Che deviano da’ tuoi comandamenti

22 Togli d’addosso a me il vituperio e lo sprezzo; Perciocchè io ho guardate le tue testimonianze

23 Eziandio, mentre i principi sedevano, e ragionavano contro a me, Il tuo servitore ha meditato ne’ tuoi statuti

24 Ed anche le tue testimonianze sono i miei diletti Ed i miei consiglieri

25 L’anima mia è attaccata alla polvere; Vivificami secondo la tua parola

26 Io ti ho narrate le mie vie, e tu mi hai risposto; Insegnami i tuoi statuti.

27 Fammi intender la via de’ tuoi comandamenti, Ed io ragionerò delle tue maraviglie

28 L’anima mia stilla di cordoglio; Sollevami secondo le tue parole.

29 Rimuovi da me la via della menzogna; E fammi dono della tua Legge

30 Io ho scelta la via della verità; Io mi son proposte le tue leggi.

31 Io mi son tenuto alle tue testimonianze; Signore, non lasciar che io sia confuso.

32 Correrò nella via de’ tuoi comandamenti, Quando tu mi avrai allargato il cuore

33 Insegnami, Signore, la via de’ tuoi statuti; Ed io la guarderò infino al fine.

34 Dammi intelletto, ed io guarderò la tua Legge; E l’osserverò con tutto il cuore

35 Conducimi per lo sentiero de’ tuoi comandamenti; Perciocchè io mi diletto in esso.

36 Inchina il mio cuore alle tue testimonianze, E non a cupidigia

37 Storna gli occhi miei, che non riguardino a vanità; Vivificami nelle tue vie

38 Attieni la tua parola al tuo servitore, Il quale è tutto intento al tuo timore

39 Rimuovi da me il mio vituperio, del quale io temo; Perciocchè le tue leggi son buone

40 Ecco, io desidero affettuosamente i tuoi comandamenti; Vivificami nella tua giustizia

41 Ed avvenganmi le tue benignità, o Signore; E la tua salute, secondo la tua parola.

42 Ed io risponderò a colui che mi fa vituperio; Perciocchè io mi confido nella tua parola

43 E non ritrarmi del tutto dalla bocca la parola della verità; Perciocchè io spero nelle tue leggi.

44 Ed io osserverò la tua Legge del continuo, In sempiterno

45 E camminerò al largo; Perciocchè io ho ricercati i tuoi comandamenti.

46 E parlerò delle tue testimonianze davanti ai re, E non sarò svergognato.

47 E mi diletterò ne’ tuoi comandamenti, I quali io amo.

48 Ed alzerò le palme delle mie mani a’ tuoi comandamenti, i quali io amo; E mediterò ne’ tuoi statuti

49 Ricordati della parola detta al tuo servitore, Sopra la quale tu mi hai fatto sperare

50 Questa è la mia consolazione nella mia afflizione, Che la tua parola mi ha vivificato

51 I superbi mi hanno grandemente schernito; Ma io non mi sono stornato dalla tua Legge

52 Signore, io mi son ricordato de’ tuoi giudicii ab antico; E mi son consolato

53 Tremito mi occupa, per gli empi Che abbandonano la tua Legge

54 I tuoi statuti sono stati i miei cantici Nella dimora de’ miei pellegrinaggi

55 O Signore, di notte io mi son ricordato del tuo Nome, Ed ho osservata la tua Legge.

56 Questo mi è avvenuto, Perciocchè io ho guardati i tuoi comandamenti

57 Il Signore è la mia parte; Io ho detto di osservare le tue parole

58 Io ti ho supplicato con tutto il cuore; Abbi pietà di me, secondo la tua parola

59 Io ho fatta ragione delle mie vie; Ed ho rivolti i miei piedi alle tue testimonianze.

60 Io mi sono affrettato, e non mi sono indugiato D’osservare i tuoi comandamenti

61 Schiere d’empi mi hanno predato; Ma però non ho dimenticata la tua Legge

62 Io mi levo a mezzanotte, per celebrarti, Per le leggi della tua giustizia

63 Io son compagno di tutti quelli che ti temono, Ed osservano i tuoi comandamenti

64 Signore, la terra è piena della tua benignità; Insegnami i tuoi statuti

65 Signore, tu hai usata beneficenza inverso il tuo servitore, Secondo la tua parola.

66 Insegnami buon senno ed intendimento; Perciocchè io credo a’ tuoi comandamenti

67 Avanti che io fossi afflitto, io andava errando; Ma ora osservo la tua parola

68 Tu sei buono e benefattore; Insegnami i tuoi statuti

69 I superbi hanno acconciate delle bugie contro a me; Ma io con tutto il cuore guarderò i tuoi comandamenti.

70 Il cuor loro è condenso come grasso; Ma io mi diletto nella tua Legge

71 Egli è stato buono per me, che io sono stato afflitto; Acciocchè io impari i tuoi statuti

72 La Legge della tua bocca mi è migliore Che le migliaia d’oro e d’argento

73 Le tue mani mi hanno fatto e formato; Dammi intelletto, ed io imparerò i tuoi comandamenti

74 Quelli che ti temono mi vedranno, e si rallegreranno; Perciocchè io ho sperato nella tua parola

75 O Signore, io so che i tuoi giudicii non sono altro che giustizia; E che ciò che mi hai afflitto è stato fedeltà

76 Deh! sia la tua benignità per consolarmi, Secondo la tua parola, detta al tuo servitore.

77 Avvenganmi le tue misericordie, acciocchè io viva; Perciocchè la tua Legge è ogni mio diletto

78 Sien confusi i superbi, perciocchè a torto mi sovvertono; Ma io medito ne’ tuoi comandamenti.

79 Rivolgansi a me quelli che ti temono. E quelli che conoscono le tue testimonianze

80 Sia il mio cuore intiero ne’ tuoi statuti; Acciocchè io non sia confuso

81 L’anima mia vien meno dietro alla tua salute; Io spero nella tua parola.

82 Gli occhi miei vengono meno dietro alla tua parola, Dicendo: Quando mi consolerai tu?

83 Perciocchè io son divenuto come un otro al fumo; E pur non ho dimenticati i tuoi statuti

84 Quanti hanno da essere i giorni del tuo servitore? Quando farai giudicio sopra quelli che mi perseguitano?

85 I superbi mi hanno cavate delle fosse; Il che non è secondo la tua Legge.

86 Tutti i tuoi comandamenti son verità; Essi mi perseguitano a torto; soccorrimi.

87 Mi hanno pressochè distrutto ed atterrato; Ma io non ho abbandonati i tuoi comandamenti

88 Vivificami secondo la tua benignità, Ed io osserverò la testimonianza della tua bocca

89 O Signore, la tua parola è in eterno; Ella è stabile ne’ cieli.

90 La tua verità è per ogni età; Tu hai stabilita la terra, ed ella sta ferma.

91 Il cielo e la terra stanno anche oggi fermi, per li tuoi ordini, Perciocchè ogni cosa è al tuo servigio

92 Se la tua Legge non fosse stata ogni mio diletto, Io già sarei perito nella mia afflizione

93 Giammai non dimenticherò i tuoi comandamenti; Perciocchè per essi tu mi hai vivificato

94 Io son tuo, salvami; Perciocchè io ho ricercati i tuoi comandamenti

95 Gli empi mi hanno atteso, per farmi perire; Ma io ho considerate le tue testimonianze

96 Io ho veduto che tutte le cose le più perfette hanno fine; Ma il tuo comandamento è d’una grandissima distesa

97 Oh! quanto amo la tua Legge! Ella è la mia meditazione di tutti i giorni

98 Per li tuoi comandamenti tu mi rendi più savio che i miei nemici; Perciocchè quelli in perpetuo sono miei.

99 Io son più intendente che tutti i miei dottori; Perciocchè le tue testimonianze son la mia meditazione.

100 Io son più avveduto che i vecchi; Perciocchè io ho guardati i tuoi comandamenti

101 Io ho rattenuti i miei piedi da ogni sentiero malvagio; Acciocchè io osservi la tua parola

102 Io non mi sono stornato dalle tue leggi; Perciocchè tu mi hai ammaestrato

103 Oh! quanto son dolci le tue parole al mio palato! Son più dolci che miele alla mia bocca.

104 Io son divenuto avveduto per li tuoi comandamenti; Perciò, odio ogni sentiero di falsità

105 La tua parola è una lampana al mio piè, Ed un lume al mio sentiero

106 Io ho giurato, e l’atterrò, Di osservare le leggi della tua giustizia

107 Io son sommamente afflitto; O Signore, vivificami secondo la tua parola

108 Deh! Signore, gradisci le offerte volontarie della mia bocca, Ed insegnami le tue leggi

109 Io ho l’anima mia del continuo in palma di mano; E pur non ho dimenticata la tua Legge.

110 Gli empi mi hanno tesi de’ lacci; E pur non mi sono sviato da’ tuoi comandamenti

111 Le tue testimonianze son la mia eredità in perpetuo; Perciocchè esse son la letizia del mio cuore.

112 Io ho inchinato il mio cuore a mettere in opera i tuoi statuti, In perpetuo, infino al fine

113 Io odio i discorsi; Ma amo la tua Legge

114 Tu sei il mio nascondimento, ed il mio scudo; Io spero nella tua parola

115 Ritraetevi da me, maligni; Ed io guarderò i comandamenti del mio Dio

116 Sostienmi, secondo la tua parola, ed io viverò; E non rendermi confuso della mia speranza.

117 Confortami, ed io sarò salvato; E riguarderò del continuo a’ tuoi statuti

118 Tu calpesti tutti quelli che si sviano da’ tuoi statuti; Perciocchè la lor frode è una cosa falsa.

119 Tu riduci al niente tutti gli empi della terra, come schiume; Perciò io amo le tue testimonianze.

120 La mia carne si raccapriccia tutta per lo spavento di te; Ed io temo de’ tuoi giudicii

121 Io ho fatto ciò che è diritto e giusto; Non abbandonarmi a quelli che mi oppressano.

122 Da’ sicurtà per lo tuo servitore in bene, E non lasciar che i superbi mi oppressino

123 Gli occhi miei vengono meno dietro alla tua salute, Ed alla parola della tua giustizia

124 Opera inverso il tuo servitore secondo la tua benignità, Ed insegnami i tuoi statuti.

125 Io son tuo servitore; dammi intelletto; Acciocchè io possa conoscere le tue testimonianze

126 Egli è tempo che il Signore operi; Essi hanno annullata la tua Legge

127 Perciò io amo i tuoi comandamenti più che oro; Anzi più che oro finissimo.

128 Perciò approvo, come diritti, tutti i tuoi comandamenti intorno ad ogni cosa; Ed odio ogni sentiero di menzogna

129 Le tue testimonianze son cose maravigliose; Perciò l’anima mia le ha guardate

130 La dichiarazione delle tue parole allumina, E dà intelletto a’ semplici

131 Io ho aperta la bocca, ed ho ansato; Perciocchè io ho bramati i tuoi comandamenti

132 Riguarda a me, ed abbi pietà di me, Secondo ch’è ragionevole di fare inverso quelli che amano il tuo Nome

133 Ferma i miei passi nella tua parola; E non lasciare che alcuna iniquità signoreggi sopra me

134 Riscuotimi dall’oppressione degli uomini; Ed io osserverò i tuoi comandamenti

135 Fa’ rilucere il tuo volto sopra il tuo servitore;

136 Ed insegnami i tuoi statuti. Ruscelli d’acque mi scendono giù dagli occhi; Perciocchè la tua Legge non è osservata

137 O Signore, tu sei giusto, E i tuoi giudicii son diritti.

138 Tu hai strettamente comandata la giustizia, E la verità delle tue testimonianze

139 Il mio zelo mi consuma; Perciocchè i miei nemici hanno dimenticate le tue parole

140 La tua parola è sommamente purgata; E però il tuo servitore l’ama

141 Io son piccolo e sprezzato; Ma però non ho dimenticati i tuoi comandamenti

142 La tua giustizia è una giustizia eterna, E la tua Legge è verità

143 Tribolazione e distretta mi hanno colto; Ma i tuoi comandamenti sono i miei diletti.

144 Le tue testimonianze sono una giustizia eterna; Dammi intelletto, ed io viverò

145 Io ho gridato con tutto il cuore; rispondimi, Signore; Ed io guarderò i tuoi statuti.

146 Io ti ho invocato; salvami, Ed io osserverò le tue testimonianze

147 Io mi son fatto avanti all’alba, ed ho gridato; Io ho sperato nella tua parola.

148 Gli occhi miei prevengono le vigilie della notte. Per meditar nella tua parola

149 Ascolta la mia voce, secondo la tua benignità; O Signore, vivificami, secondo che tu hai ordinato

150 Quelli che vanno dietro a scelleratezza, E si sono allontanati dalla tua Legge, si sono accostati a me.

151 O Signore, tu sei vicino; E tutti i tuoi comandamenti son verità

152 Gran tempo è che io so questo delle tue testimonianze, Che tu le hai stabilite in eterno

153 Riguarda alla mia afflizione, e trammene fuori; Perciocchè io non ho dimenticata la tua Legge.

154 Dibatti la mia lite, e riscuotimi; Vivificami, secondo la tua parola

155 La salute è lungi dagli empi; Perciocchè non ricercano i tuoi statuti

156 Le tue misericordie son grandi, Signore; Vivificami secondo ciò che hai ordinato

157 I miei persecutori ed i miei nemici son molti; Ma io non mi sono deviato dalle tue testimonianze

158 Io ho veduti i disleali, e ne ho sentita gran noia; Perciocchè non osservano la tua parola

159 Vedi quanto amo i tuoi comandamenti! Signore, vivificami, secondo la tua benignità

160 La somma della tua parola è verità; E tutte le leggi della tua giustizia sono in eterno

161 I principi m’hanno perseguitato senza cagione; Ma il mio cuore ha spavento della tua parola

162 Io mi rallegro per la tua parola, Come una persona che avesse trovate grandi spoglie

163 Io odio ed abbomino la menzogna; Ma io amo la tua Legge

164 Io ti lodo sette volte il dì, Per li giudicii della tua giustizia

165 Quelli che amano la tua Legge godono di molta pace; E non vi è alcuno intoppo per loro

166 Signore, io ho sperato nella tua salute; Ed ho messi in opera i tuoi comandamenti

167 L’anima mia ha osservate le tue testimonianze; Ed io le ho grandemente amate.

168 Io ho osservati i tuoi comandamenti, e le tue testimonianze; Perciocchè tutte le mie vie sono nel tuo cospetto

169 Pervenga il mio grido al tuo cospetto, o Signore; Dammi intelletto, secondo la tua parola.

170 Venga la mia supplicazione in tua presenza; Riscuotimi, secondo la tua parola

171 Le mie labbra sgorgheranno lode, Quando tu mi avrai insegnati i tuoi statuti

172 La mia lingua ragionerà della tua parola; Perciocchè tutti i tuoi comandamenti son giustizia

173 Siami in aiuto la tua mano; Perciocchè io ho eletti i tuoi comandamenti.

174 Signore, io ho desiderata la tua salute; E la tua Legge è ogni mio diletto

175 Viva l’anima mia, ed ella ti loderà; E soccorranmi i tuoi ordinamenti

176 Io vo errando, come una pecora smarrita; cerca il tuo servitore; Perciocchè io non ho dimenticati i tuoi comandamenti

1 Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!

2 Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,

3 jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!

4 Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.

5 Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!

6 Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.

7 Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.

8 Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.

9 Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.

10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.

11 Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.

12 Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.

13 Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.

14 Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.

15 Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.

16 Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.

17 Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.

18 Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.

19 Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.

20 Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.

21 Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.

22 Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.

23 Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.

24 Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.

25 Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.

26 Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.

27 Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.

28 Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.

29 Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.

30 Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.

31 Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.

32 Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.

33 Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.

34 Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.

35 Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.

36 Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.

37 Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.

38 Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.

39 Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.

40 Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.

41 Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,

42 että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.

43 Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.

44 Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.

45 Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.

46 Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.

47 Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.

48 Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.

49 Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.

50 Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.

51 Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.

52 Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.

53 Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.

54 Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.

55 Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.

56 Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.

57 Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.

58 Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.

59 Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.

60 Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.

61 Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.

62 Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.

63 Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.

64 Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.

65 Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.

66 Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.

67 Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.

68 Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.

69 Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.

70 Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.

71 Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.

72 Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.

73 Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.

74 Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.

75 Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.

76 Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.

77 Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.

78 Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.

79 Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.

80 Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.

81 Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.

83 Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.

84 Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?

85 Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.

86 Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.

87 He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.

88 Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.

89 Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.

90 Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.

91 Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.

92 Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.

93 En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.

94 Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.

95 Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.

96 Kaikella täydellisellä on rajansa-sen olen nähnyt-mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.

97 Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.

98 Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.

99 Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.

100 Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.

101 Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.

102 Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.

103 Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.

104 Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.

105 Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.

106 Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.

107 Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.

108 Kelvatkoot sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.

109 Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.

110 Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.

111 Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.

112 Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.

113 Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.

114 Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.

115 Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.

116 Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.

117 Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.

118 Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.

119 Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.

120 Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.

121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.

122 Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.

123 Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.

124 Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.

125 Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.

126 On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.

127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.

128 Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.

129 Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.

130 Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.

131 Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.

132 Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.

133 Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.

134 Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.

135 Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.

136 Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.

137 Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.

138 Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.

139 Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.

140 Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.

141 Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.

142 Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.

143 Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.

144 Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.

145 Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.

146 Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.

147 Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.

148 Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.

149 Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.

150 Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.

151 Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.

152 Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.

153 Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.

154 Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.

155 Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.

156 Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.

157 Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.

158 Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.

159 Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.

160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.

161 Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.

162 Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.

163 Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.

164 Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.

165 Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.

166 Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.

167 Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.

168 Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.

169 Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.

170 Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.

171 Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.

172 Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.

173 Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.

174 Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.

175 Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.

176 Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.