1 Matkalaulu. Sinun puoleesi, joka olet taivaissa, minä kohotan katseeni.2 Niin kuin orjien silmät tarkkaavat isännän kättä, niin kuin orjattarien silmät tarkkaavat emännän kättä, niin me odottaen katsomme Herraan, Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä.3 Armahda, Herra, armahda meitä! Jo kauan meitä on väheksytty,4 kylliksi olemme jo kokeneet itsevarmojen ivaa ja ylimielisten pilkkaa.

1 A ti levanto os meus olhos, ó tu que estás entronizado nos céus.2 Eis que assim como os olhos dos servos atentam para a mão do seu senhor, e os olhos da serva para a mão de sua senhora, assim os nossos olhos atentam para o Senhor nosso Deus, até que ele se compadeça de nós.3 Compadece-te de nós, ó Senhor, compadece-te de nós, pois estamos sobremodo fartos de desprezo.4 A nossa alma está sobremodo farta da zombaria dos arrogantes, e do desprezo dos soberbos.