1 Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi. (H44:2)Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.2 (H44:3)Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat ja istutit isämme tähän maahan, sinä murskasit kansat ja päästit isämme vapauteen.3 (H44:4)He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä.4 (H44:5)Sinä olet kuninkaani ja Jumalani, sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.5 (H44:6)Sinun avullasi me lyömme viholliset, sinun nimesi voimalla me poljemme vastustajat maahan.6 (H44:7)Minä en luota jouseeni, eikä miekka meitä pelasta,7 (H44:8)mutta sinä pelastat meidät ja saatat vihamiehemme häpeään.8 (H44:9)Jumala on meidän ylpeytemme, iäti me kiitämme hänen nimeään. (sela)9 (H44:10)Kuitenkin sinä olet hylännyt meidät ja tuottanut meille tappion ja häpeän. Sinä et lähtenyt liikkeelle meidän sotajoukkomme mukana.10 (H44:11)Sinä pakotit meidät perääntymään vihollisen edestä, vihamiehet ryöstivät meiltä kaiken.11 (H44:12)Sinä jätit meidät alttiiksi kuin teuraslampaat, sinä hajotit meidät kansojen sekaan.12 (H44:13)Sinä myit kansasi pilkkahinnalla, et saanut voittoa kaupastasi.13 (H44:14)Sinä jätit meidät naapureitten häväistäviksi, ympärillä asuvien pilkan ja ivan kohteeksi.14 (H44:15)Meistä on tullut kansojen pilkkalaulu, kaikki pudistavat päätään ja ilkkuvat meitä.15 (H44:16)Minä kärsin häväistystä joka päivä, häpeän puna peittää kasvoni,16 (H44:17)kun joudun kuulemaan, miten viholliset kostonhimossaan herjaavat ja pilkkaavat meitä.17 (H44:18)Kaikki tämä on meitä kohdannut, vaikka emme ole unohtaneet sinua emmekä rikkoneet liittoasi.18 (H44:19)Sydämemme ei ole luopunut sinusta, jalkamme ei ole poikennut sinun polultasi.19 (H44:20)Silti sinä olet murskannut meidät, niin kuin murskasit syvyyden hirviön. Sinä peitit meidät pimeydellä.20 (H44:21)Jos olisimme unohtaneet sinut, Jumalamme, ja kohottaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,21 (H44:22)sinä, Jumala, kyllä tietäisit sen, sillä sinä tunnet sydämen salaisuudet.22 (H44:23)Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina.23 (H44:24)Herää, Herra! Miksi nukut? Nouse, älä iäksi hylkää!24 (H44:25)Miksi olet kääntänyt pois katseesi, unohtanut hätämme ja ahdinkomme?25 (H44:26)Voimani raukeaa, otsani painuu maan tomuun.26 (H44:27)Nouse auttamaan meitä, lunasta meidät armosi tähden!

1 Ó Deus, nós ouvimos com os nossos ouvidos, nossos pais nos têm contado os feitos que realizaste em seus dias, nos tempos da antigüidade.2 Tu expeliste as nações com a tua mão, mas a eles plantaste; afligiste os povos, mas a eles estendes-te largamente.3 Pois não foi pela sua espada que conquistaram a terra, nem foi o seu braço que os salvou, mas a tua destra e o teu braço, e a luz do teu rosto, porquanto te agradaste deles.4 Tu és o meu Rei, ó Deus; ordena livramento para Jacó.5 Por ti derrubamos os nossos adversários; pelo teu nome pisamos os que se levantam contra nós.6 Pois não confio no meu arco, nem a minha espada me pode salvar.7 Mas tu nos salvaste dos nossos adversários, e confundiste os que nos odeiam.8 Em Deus é que nos temos gloriado o dia todo, e sempre louvaremos o teu nome.9 Mas agora nos rejeitaste e nos humilhaste, e não sais com os nossos exércitos.10 Fizeste-nos voltar as costas ao inimigo e aqueles que nos odeiam nos despojam à vontade.11 Entregaste-nos como ovelhas para alimento, e nos espalhaste entre as nações.12 Vendeste por nada o teu povo, e não lucraste com o seu preço.13 Puseste-nos por opróbrio aos nossos vizinhos, por escárnio e zombaria àqueles que estão à roda de nós.14 Puseste-nos por provérbio entre as nações, por ludíbrio entre os povos.15 A minha ignomínia está sempre diante de mim, e a vergonha do meu rosto me cobre,16 à voz daquele que afronta e blasfema, à vista do inimigo e do vingador.17 Tudo isto nos sobreveio; todavia não nos esquecemos de ti, nem nos houvemos falsamente contra o teu pacto.18 O nosso coração não voltou atrás, nem os nossos passos se desviaram das tuas veredas,19 para nos teres esmagado onde habitam os chacais, e nos teres coberto de trevas profundas.20 Se nos tivéssemos esquecido do nome do nosso Deus, e estendido as nossas mãos para um deus estranho,21 porventura Deus não haveria de esquadrinhar isso? pois ele conhece os segredos do coração.22 Mas por amor de ti somos entregues à morte o dia todo; somos considerados como ovelhas para o matadouro.23 Desperta! por que dormes, Senhor? Acorda! não nos rejeites para sempre.24 Por que escondes o teu rosto, e te esqueces da nossa tribulação e da nossa angústia?25 Pois a nossa alma está abatida até o pó; o nosso corpo pegado ao chão.26 Levanta-te em nosso auxílio, e resgata-nos por tua benignidade.