2 (H80:3)Efraimin, Benjaminin ja Manassen heimoille. Osoita voimasi, tule avuksemme.3 (H80:4)Jumala, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.4 (H80:5)Jumala, Herra Sebaot, kuinka kauan olet vihoissasi, etkö jo kuule kansasi rukousta?5 (H80:6)Olet antanut syödäksemme kyynelleipää, juottanut meille maljoittain kyyneleitä.6 (H80:7)Olet jättänyt meidät naapureittemme riepoteltaviksi, kaikki vihollisemme pilkkaavat meitä.7 (H80:8)Jumala, Sebaot, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.8 (H80:9)Sinä otit viiniköynnöksen Egyptin maasta, karkotit kansat sen tieltä ja istutit sen.9 (H80:10)Sinä raivasit sille sijan, ja se juurtui paikalleen ja täytti maan.10 (H80:11)Se levitti varjonsa vuorten yli, se peitti oksillaan setrit, Jumalan puut,11 (H80:12)ja sen versot ulottuivat mereen asti, sen vesat aina Eufratin rannoille.12 (H80:13)Miksi hajotit muurin sen ympäriltä, jätit rypäleet kulkijoiden riivittäviksi?13 (H80:14)Villisika kaluaa sen runkoa, kaikki metsän eläimet syövät sitä.14 (H80:15)Jumala, Sebaot, katso jälleen meihin taivaastasi, katso meitä! Ota hoitoosi tämä viiniköynnös,15 (H80:16)taimi, jonka oikealla kädelläsi olet istuttanut itseäsi varten, lapsi, jolle sinä olet antanut voiman.16 (H80:17)Menehtykööt uhkaavan katseesi alla ne, jotka ovat sen polttaneet ja pirstoneet!17 (H80:18)Mutta suojatkoon sinun kätesi palvelijaasi, joka on oikealla puolellasi, ihmislasta, jolle sinä olet antanut voiman.18 (H80:19)Me emme käänny sinun luotasi pois. Anna meidän elää, me huudamme sinun nimeäsi.19 (H80:20)Jumala, Herra Sebaot, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.

1 Ó pastor de Israel, dá ouvidos; tu, que guias a José como a um rebanho, que estás entronizado sobre os querubins, resplandece.2 Perante Efraim, Benjamim e Manassés, desperta o teu poder, e vem salvar-nos.3 Reabilita-nos, ó Deus; faze resplandecer o teu rosto, para que sejamos salvos.4 Ó Senhor Deus dos exércitos, até quando te indignarás contra a oração do teu povo?5 Tu os alimentaste com pão de lágrimas, e lhes deste a beber lágrimas em abundância.6 Tu nos fazes objeto de escárnio entre os nossos vizinhos; e os nossos inimigos zombam de nós entre si.7 Reabilita-nos, ó Deus dos exércitos; faze resplandecer o teu rosto, para que sejamos salvos.8 Trouxeste do Egito uma videira; lançaste fora as nações, e a plantaste.9 Preparaste-lhe lugar; e ela deitou profundas raízes, e encheu a terra.10 Os montes cobriram-se com a sua sombra, e os cedros de Deus com os seus ramos.11 Ela estendeu a sua ramagem até o mar, e os seus rebentos até o Rio.12 Por que lhe derrubaste as cercas, de modo que a vindimam todos os que passam pelo caminho?13 O javali da selva a devasta, e as feras do campo alimentam-se dela.14 Ó Deus dos exércitos, volta-te, nós te rogamos; atende do céu, e vê, e visita esta videira,15 a videira que a tua destra plantou, e o sarmento que fortificaste para ti.16 Está queimada pelo fogo, está cortada; eles perecem pela repreensão do teu rosto.17 Seja a tua mão sobre o varão da tua destra, sobre o filho do homem que fortificaste para ti.18 E não nos afastaremos de ti; vivifica-nos, e nós invocaremos o teu nome.19 Reabilita-nos, Senhor Deus dos exércitos; faze resplandecer o teu rosto, para que sejamos salvos.