1 Vielä Herra puhui Jobille. Hän sanoi:
2 -- Voiko tämä, joka näin arvostelee Kaikkivaltiasta, käydä oikeutta häntä vastaan? Sen, joka tahtoo ojentaa Jumalaa, on oltava valmis vastaamaan sanoistaan.
3 Silloin Job sanoi Herralle:
4 -- Olen liian vähäinen. Miten voisin vastata sinulle? Minä panen käden suulleni ja vaikenen.
5 Kerran minä olen puhunut, enää en sitä tee. Tein sen vielä toisenkin kerran, mutta nyt pysyn vaiti.
6 Nyt Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:
7 -- Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
8 Väitätkö sinä, että minä en tuomitse oikein? Syytätkö minua vääryydestä, jotta itse saisit olla oikeassa?
9 Onko sinun käsivartesi kuin Jumalan käsivarsi? Jyliseekö sinun äänesi niin kuin hänen äänensä jylisee?
10 Hyvä on! Varustaudu kuin kuningas, pue yllesi valtiaan komeus ja loisto!
11 Päästä vihasi valloilleen, etsi ylvästelijät, paina heidät maahan!
12 Lannista ylpeät, tallaa jumalattomat maahan!
13 Peitä heidät kaikki maan multaan, kätke heidän kasvonsa pois näkyvistä.
14 Silloin minäkin ylistän sinua, olethan saanut voiton oman kätesi voimalla!
15 Näetkö virtahevon? Minä olen sen tehnyt, niin kuin olen tehnyt sinut. Se syö ruohoa niin kuin lehmä,
16 mutta näetkö, miten vahvat ovat sen lanteet, näetkö, miten voimakkaat ovat sen vatsan lihakset?
17 Sen häntä on kuin setrin runko, reisien jänteet ovat kuin punottua köyttä.
18 Luut ovat kuin pronssiputket, selkäranka on kuin rautaa.
19 Se on Jumalan luomisteoista uljain, vain sen luoja voi sitä käskeä.
20 Vuoret antavat sille ruokaa, metsän eläimet leikkivät sen lähellä.
21 Lootuspensaan alla se makaa kaislojen keskellä, liejun kätköissä.
22 Lootuspensaat suojaavat sitä, antavat sille varjonsa, rannan pajut sen ympäröivät.
23 Se ei säiky, vaikka virta on väkevä, se lepää kaikessa rauhassa, vaikka vesi tunkeutuu suuhun.
24 Kuka astuu sen silmien eteen? Kuka kiinnittää sen turpaan talutusrenkaan?
1 A más de eso respondió Jehová á Job y dijo:
2 ¿Es sabiduría contender con el Omnipotente? El que disputa con Dios, responda á esto.
3 Y respondió Job á Jehová, y dijo:
4 He aquí que yo soy vil, ¿qué te responderé? Mi mano pongo sobre mi boca.
5 Una vez hablé, y no responderé: Aun dos veces, mas no tornaré á hablar.
6 ENTONCES respondió Jehová á Job desde la oscuridad, y dijo:
7 Cíñete ahora como varón tus lomos; Yo te preguntaré, y explícame.
8 ¿Invalidarás tú también mi juicio? ¿Me condenarás á mí, para justificarte á ti?
9 ¿Tienes tú brazo como Dios? ¿Y tronarás tú con voz como él?
10 Atavíate ahora de majestad y de alteza: Y vístete de honra y de hermosura.
11 Esparce furores de tu ira: Y mira á todo soberbio, y abátelo.
12 Mira á todo soberbio, y humíllalo, Y quebranta á los impíos en su asiento.
13 Encúbrelos á todos en el polvo, Venda sus rostros en la oscuridad;
14 Y yo también te confesaré Que podrá salvarte tu diestra.
15 He aquí ahora behemoth, al cual yo hice contigo; Hierba come como buey.
16 He aquí ahora que su fuerza está en sus lomos, Y su fortaleza en el ombligo de su vientre.
17 Su cola mueve como un cedro, Y los nervios de sus genitales son entretejidos.
18 Sus huesos son fuertes como bronce, Y sus miembros como barras de hierro.
19 El es la cabeza de los caminos de Dios: El que lo hizo, puede hacer que su cuchillo á él se acerque.
20 Ciertamente los montes producen hierba para él: Y toda bestia del campo retoza allá.
21 Echaráse debajo de las sombras, En lo oculto de las cañas, y de los lugares húmedos.
22 Los árboles sombríos lo cubren con su sombra; Los sauces del arroyo lo cercan.
23 He aquí que él tomará el río sin inmutarse: Y confíase que el Jordán pasará por su boca.
24 ¿Tomarálo alguno por sus ojos en armadijos, Y horadará su nariz?