1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. (H6:2) Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi minua kurita.2 (H6:3) Herra, armahda minua, sillä minä olen näännyksissä; paranna minut, Herra, sillä minun luuni ovat peljästyneet,3 (H6:4) ja minun sieluni on kovin peljästynyt. Voi, Herra, kuinka kauan?4 (H6:5) Käänny, Herra, vapahda minun sieluni, pelasta minut armosi tähden.5 (H6:6) Sillä kuolemassa ei sinua muisteta; kuka ylistää sinua tuonelassa?6 (H6:7) Minä olen uupunut huokaamisesta; joka yö minä itken vuoteeni vesille ja kastelen leposijani kyyneleilläni.7 (H6:8) Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden.8 (H6:9) Väistykää minusta, kaikki väärintekijät, sillä Herra kuulee minun itkuni äänen.9 (H6:10) Herra kuulee minun anomiseni, Herra ottaa minun rukoukseni vastaan.10 (H6:11) Kaikki minun viholliseni joutuvat häpeään ja suuren pelon valtaan; äkisti he joutuvat häpeään, kääntyvät pois.

1 Psaume de David, [donné] au maître chantre, [pour le chanter] en Néguinoth, sur Séminith. Eternel! ne me reprends point en ta colère, et ne me châtie point en ta fureur.2 Eternel, aie pitié de moi, car je suis sans aucune force; guéris-moi, ô Eternel! car mes os sont épouvantés.3 Même mon âme est fort troublée; et toi, ô Eternel! jusques à quand?4 Eternel! retourne-toi, garantis mon âme, délivre-moi pour l'amour de ta gratuité.5 Car il n'est point fait mention de toi en la mort; [et] qui est-ce qui te célébrera dans le sépulcre?6 Je me suis épuisé à force de soupirer; je baigne mon lit toutes les nuits, je le trempe de mes larmes.7 Mon regard est tout défait de chagrin, il est envieilli à cause de tous ceux qui me pressent.8 Retirez-vous loin de moi, vous tous ouvriers d'iniquité, car l'Eternel a entendu la voix de mes pleurs.9 L'Eternel a entendu ma supplication, l'Eternel a reçu ma requête.10 Tous mes ennemis seront honteux et épouvantés; ils s'en retourneront, ils seront confus en un moment.