1 Darauf antwortete Eliphas, der Temaniter, und sprach:

2 Mag auch ein Mann Gott etwas nützen? Es nützt ja der Verständige nur sich selbst.

3 Hat der Allmächtige Freude, wenn du gerecht bist? Ist's ihm ein Gewinn, wenn du in Unschuld wandelst?

4 Straft er dich wegen deiner Gottesfurcht, und geht er darum mit dir ins Gericht?

5 Sind nicht deine Missetaten groß und deine Schulden ohne Ende?

6 Du hast wohl deine Brüder gepfändet und den Entblößten die Kleider ausgezogen;

7 vielleicht hast du dem Müden kein Wasser zu trinken gegeben oder dem Hungrigen das Brot versagt.

8 Der Mächtige hat das Land bekommen, und der Angesehene wohnte darin.

9 Du hast Witwen leer fortgeschickt und die Arme der Waisen zusammenbrechen lassen.

10 Darum liegst du in Banden und hat Furcht dich plötzlich überfallen.

11 Oder siehst du die Finsternis nicht und die Wasserflut, die dich bedeckt?

12 Ist Gott nicht himmelhoch? Siehe doch die höchsten Sterne, wie hoch sie stehen!

13 Und du denkst: »Was weiß Gott! Sollte er hinter dem Dunkel richten?

14 Die Wolken hüllen ihn ein, daß er nicht sehen kann, und er wandelt auf dem Himmelsgewölbe umher!«

15 Willst du den alten Weg befolgen, den die Bösewichte gegangen sind,

16 die weggerafft wurden von der Flut, deren Fundament der Strom wegriß,

17 die zu Gott sprachen: »Hebe dich weg von uns!« und »was könnte der Allmächtige einem tun?«

18 Und er hatte doch ihre Häuser mit Gütern erfüllt! Doch der Gottlosen Rat sei fern von mir!

19 Die Gerechten werden es sehen und sich freuen, und der Unschuldige wird ihrer spotten:

20 »Fürwahr, unsere Widersacher werden vertilgt, und das Feuer hat ihren Überrest verzehrt.«

21 Befreunde dich doch mit Ihm und mache Frieden! Dadurch wird Gutes über dich kommen.

22 Nimm doch Belehrung an aus seinem Mund und lege seine Worte in dein Herz!

23 Wenn du dich zu dem Allmächtigen kehrst, so wirst du aufgerichtet werden, wenn du die Ungerechtigkeit aus deiner Hütte entfernst.

24 Wirf das Gold in den Staub und das Ophirgold zu den Steinen der Bäche,

25 so wird der Allmächtige dein Gold und dein glänzendes Silber sein!

26 Dann wirst du dich an dem Allmächtigen ergötzen und dein Angesicht zu Gott erheben;

27 du wirst zu ihm flehen, und er wird dich erhören, und du wirst deine Gelübde bezahlen.

28 Was du vornimmst, das wird dir gelingen, und ein Licht wird auf deinen Wegen leuchten.

29 Führen sie abwärts, so wirst du sagen: »Es geht empor!« Und wer die Augen niederschlägt, den wird er retten.

30 Er wird selbst den freilassen, der nicht unschuldig ist: durch die Reinheit deiner Hände wird er entrinnen.

1 Nyt temanilainen Elifas alkoi jälleen puhua. Hän sanoi:

2 -- Voiko ihminen olla hyödyksi Jumalalle? Ei. Vain itseään viisainkin ihminen voi hyödyttää.

3 Onko siitä jotakin etua Kaikkivaltiaalle, että sinä elät oikein? Onko hänelle hyötyä siitä, että sinä vaellat nuhteettomasti?

4 Jumalanpelkosi vuoksiko hän sitten sinua kurittaa, senkö tähden hän kävisi oikeutta kanssasi?

5 Eikö sinun pahuutesi ole suuri? Eivätkö sinun syntisi ole loppumattomat?

6 Olet aiheetta ottanut veljeltäsi pantin, riistänyt häneltä hänen ainoan vaatteensa.

7 Uupuneelle et ole antanut vettä, nälkäiselle et ole ojentanut leipäpalaa.

8 Katsot, että maa kuuluu sille, jonka on valta, vain hänen suosikkinsa saavat sitä asua.

9 Lesket saivat lähteä luotasi tyhjin käsin, orpojen kädet sinä sysäsit syrjään.

10 Ihmekö siis, että sinun ympärillesi on viritetty ansoja, että yhtäkkiä joudut kauhun valtaan.

11 Päivä pimenee, et voi nähdä mitään, ja vedet vyöryvät sinun ylitsesi.

12 Eikö Jumala ole korkea kuin taivas? Katso taivaanlakea ja tähtiä. Katso taivaan korkeutta.

15 Etkö sinä vaella niitä polkuja, joita väärintekijät aina ovat vaeltaneet?

16 Heidät on temmattu pois ennen aikojaan, niin kuin talo, jonka perustukset virta on syönyt.

18 Kuitenkin juuri hänen ansiostaan heidän talonsa olivat täynnä kaikkea hyvää. Väärämielisten suunnitelmat ovat vastoin Jumalan tahtoa.

19 Oikeamieliset näkevät heidän tuhonsa ja iloitsevat, se, joka itse on nuhteeton, voi nyt heitä pilkata:

20 Kas niin, heidän rikkautensa on mennyttä, ja mitä jää jäljelle, sen nielee tuli.

21 Tee sovinto Jumalan kanssa, Job, elä hänen tahtonsa mukaan, niin saat jälleen onnen.

22 Kun hän sinua opettaa, kuule häntä, talleta sydämeesi hänen sanansa.

23 Jos palaat Kaikkivaltiaan luo, hän nostaa sinut jälleen. Jos karkotat vääryyden talostasi,

24 jos puhdas kulta on sinulle pelkkää tomua ja Ofirin kulta vain puron kiviä

25 -- onhan Kaikkivaltias sinun aarteesi, kaikkea kultaa ja hopeaa arvokkaampi --

26 silloin Kaikkivaltias antaa osaksesi ilon, saat kohottaa kasvosi Jumalaa kohden.

27 Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä saat uhrata hänelle sen minkä olet luvannut.

28 Mihin tahansa ryhdytkin, se onnistuu, valo loistaa sinun teilläsi.

29 Sen, joka kerskuu, hän painaa maahan, mutta nöyrän hän nostaa.

30 Syyllisenkin Jumala voi pelastaa. Jos sinulla on puhtaat kädet, saat varmasti avun.