1 Samuel 16

David oint. Saül tourmenté d’un mauvais esprit.

1 Et l’Eternel dit à Samuel : Jusqu’à quand mèneras-tu deuil sur Saül, vu que je l’ai rejeté, afin qu’il ne règne plus sur Israël ? Emplis ta corne d’huile, et viens, je t’enverrai vers Isaï Bethléhémite ; car je me suis pourvu d’un de ses fils pour Roi. 2 Et Samuel dit : Comment y irai-je ? car Saül l’ayant appris me tuera. Et l’Eternel répondit : Tu emmèneras avec toi une jeune vache du troupeau ; et tu diras : Je suis venu pour sacrifier à l’Eternel. 3 Et tu inviteras Isaï au sacrifice, et là je te ferai savoir ce que tu auras à faire, et tu m’oindras celui que je te dirai. 4 Samuel donc fit comme l’Eternel lui avait dit, et vint à Bethléhem, et les Anciens de la ville tout effrayés accoururent au-devant de lui, et dirent : Ne viens-tu que pour notre bien ? 5 Et il répondit : Je ne viens que pour votre bien ; je suis venu pour sacrifier à l’Eternel, sanctifiez-vous, et venez avec moi au sacrifice. Il fit sanctifier aussi Isaï et ses fils, et les invita au sacrifice. 6 Et il arriva que comme ils entraient, ayant vu Eliab, il dit : Certes l’oint de l’Eternel est devant lui. 7 Mais l’Eternel dit à Samuel : Ne prends point garde à son visage, ni à la grandeur de sa taille, car je l’ai rejeté ; parce que l’Eternel n’a point égard à ce à quoi l’homme a égard ; car l’homme a égard à ce qui est devant les yeux ; mais l’Eternel a égard au coeur. 8 Puis Isaï appela Abinadab, et le fit passer devant Samuel, lequel dit : L’Eternel n’a pas choisi non plus celui-ci. 9 Et Isaï fit passer Samma, et Samuel dit : L’Eternel n’a pas choisi non plus celui-ci. 10 Ainsi Isaï fit passer ses sept fils devant Samuel ; et Samuel dit à Isaï : L’Eternel n’a point choisi ceux-ci. 11 Puis Samuel dit à Isaï : Sont-ce là tous tes enfants ? Et il dit : Il reste encore le plus petit ; mais voici, il paît les brebis. Alors Samuel dit à Isaï : Envoie-le chercher ; car nous ne nous mettrons point à table jusqu’à ce qu’il soit venu ici. 12 Il envoya donc, et le fit venir. Or il était blond, de bonne mine, et beau de visage. Et l’Éternel dit à Samuel : Lève-toi, et oins-le ; car c’est celui que j’ai choisi. 13 Alors Samuel prit la corne d’huile, et l’oignit au milieu de ses frères ; et depuis ce jour-là l’Esprit de l’Eternel saisit David. Et Samuel se leva, et s’en alla à Rama. 14 Et l’Esprit de l’Eternel se retira de Saül ; et le malin esprit envoyé par l’Eternel le troublait. 15 Et les serviteurs de Saül lui dirent : Voici maintenant, le malin esprit envoyé de Dieu te trouble. 16 Que le Roi notre Seigneur dise à ses serviteurs qui sont devant toi, qu’ils cherchent un homme qui sache jouer du violon ; et quand le malin esprit envoyé de Dieu sera sur toi, il jouera de sa main, et tu en seras soulagé. 17 Saül donc dit à ses serviteurs : Je vous prie, trouvez-moi un homme qui sache bien jouer des instruments, et amenez-le-moi. 18 Et l’un de ses serviteurs répondit, et dit : Voici, j’ai vu un fils d’Isaï Bethléhémite qui sait jouer des instruments, et qui est fort, vaillant, et guerrier, qui parle bien, bel homme, et l’Eternel est avec lui. 19 Alors Saül envoya des messagers à Isaï, pour lui dire : Envoie-moi David ton fils, qui est avec les brebis. 20 Et Isaï prit un âne chargé de pain, et un baril de vin, et un chevreau de lait, et les envoya par David son fils, à Saül. 21 Et David vint vers Saül, et se présenta devant lui ; et Saül l’aima fort, et il lui servit à porter ses armes. 22 Et Saül envoya dire à Isaï : Je te prie que David demeure à mon service ; car il a trouvé grâce devant moi. 23 Il arrivait donc que quand le malin esprit envoyé de Dieu, était sur Saül, David prenait le violon, et en jouait de sa main ; et Saül en était soulagé, et s’en trouvait bien, parce que le malin esprit se retirait de lui.

Samuel voitelee Daavidin kuninkaaksi. Daavid tulee Saulin luo.

1 *1. Sam. 15:26; 1. Sam. 17:12; Ap. t. 13:22Ja Herra sanoi Samuelille: "Kuinka kauan sinä suret Saulia? Minähän olen hyljännyt hänet, niin ettei hän enää saa olla Israelin kuninkaana. Täytä sarvesi öljyllä ja mene; minä lähetän sinut beetlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen pojistansa minä olen katsonut itselleni kuninkaan." 2 Mutta Samuel sanoi: "Kuinka minä voisin mennä sinne? Jos Saul saa sen kuulla, tappaa hän minut." Herra vastasi: "Ota mukaasi vasikka ja sano: 'Minä tulin uhraamaan Herralle'. 3 Kutsu sitten Iisai uhrille, niin minä ilmoitan sinulle, mitä sinun on tehtävä; ja voitele minulle se, jonka minä sinulle osoitan." 4 Samuel teki, niinkuin Herra oli puhunut. Mutta kun hän tuli Beetlehemiin, tulivat kaupungin vanhimmat vavisten häntä vastaan ja kysyivät: "Tietääkö tulosi rauhaa?" 5 *2. Moos. 19:10Hän vastasi: "Rauhaa. Minä olen tullut uhraamaan Herralle. Pyhittäytykää ja tulkaa minun kanssani uhrille." Ja hän pyhitti Iisain ja hänen poikansa ja kutsui heidät uhrille.

6 *1. Sam. 17:13Kun he sitten tulivat ja hän näki Eliabin, ajatteli hän: "Varmaan on nyt tässä Herran edessä hänen voideltunsa". 7 *5. Moos. 10:17; 1. Aik. 28:9; 2. Aik. 19:7; Ps. 7:10; Jer. 11:20; Jer. 17:10; Jer. 20:12; Ap. t. 10:34; Ilm. 2:23Mutta Herra sanoi Samuelille: "Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen." 8 Niin Iisai kutsui Abinadabin ja toi hänet Samuelin eteen. Mutta hän sanoi: "Ei ole Herra tätäkään valinnut". 9 Silloin Iisai toi Samman esille. Mutta hän sanoi: "Ei ole Herra tätäkään valinnut". 10 Niin toi Iisai seitsemän poikaansa Samuelin eteen. Mutta Samuel sanoi Iisaille: "Herra ei ole valinnut ketään näistä". 11 *2. Sam. 7:8; Ps. 78:70; Ps. 89:20Ja Samuel kysyi Iisailta: "Siinäkö olivat kaikki nuorukaiset?" Hän vastasi: "Vielä on nuorin jäljellä, mutta hän on kaitsemassa lampaita". Niin Samuel sanoi Iisaille: "Lähetä noutamaan hänet, sillä me emme istu ruualle, ennenkuin hän tulee tänne". 12 *1. Sam. 17:42Silloin tämä noudatti hänet; ja hän oli verevä, kaunissilmäinen ja sorea nähdä. Ja Herra sanoi: "Nouse ja voitele tämä, sillä hän se on". 13 *1. Sam. 11:6; Ps. 78:71; Ps. 89:21Niin Samuel otti öljysarven ja voiteli hänet hänen veljiensä keskellä. Ja Herran henki tuli Daavidiin, siitä päivästä ja yhä edelleen. Sitten Samuel nousi ja meni Raamaan.

14 Mutta Herran henki poistui Saulista, ja Herran lähettämä paha henki vaivasi häntä. 15 Niin Saulin palvelijat sanoivat hänelle: "Katso, Jumalan lähettämä paha henki vaivaa sinua. 16 *2. Kun. 3:15Käskeköön vain herramme, niin palvelijasi, jotka ovat edessäsi, etsivät miehen, joka taitaa soittaa kannelta, että hän, kun Jumalan lähettämä paha henki tulee sinuun, soittaisi sitä, ja sinun olisi parempi olla." 17 Silloin Saul sanoi palvelijoillensa: "Katsokaa minulle mies, joka on taitava soittaja, ja tuokaa hänet minun luokseni". 18 Niin eräs nuorista miehistä vastasi ja sanoi: "Katso, minä olen nähnyt beetlehemiläisellä Iisailla pojan, joka taitaa soittaa ja joka on kelpo mies ja sotilas sekä ymmärtäväinen puheiltaan ja komea mies, ja Herra on hänen kanssaan". 19 Niin Saul lähetti sanansaattajat Iisain luo ja käski sanoa: "Lähetä minun luokseni poikasi Daavid, joka kaitsee lampaita". 20 Ja Iisai otti aasin sekä leipää, viinileilin ja vohlan ja lähetti ne poikansa Daavidin mukana Saulille. 21 Ja Daavid tuli Saulin luo ja rupesi palvelemaan häntä; ja hän tuli hänelle hyvin rakkaaksi ja pääsi hänen aseenkantajakseen. 22 Ja Saul lähetti sanan Iisaille ja käski sanoa: "Anna Daavidin jäädä minua palvelemaan, sillä hän on saanut armon minun silmieni edessä". 23 Niin usein kuin Jumalan lähettämä henki tuli Sauliin, otti Daavid kanteleen ja soitti sitä; silloin Saulin oli helpompi ja parempi olla, ja paha henki väistyi hänestä.