1 Samuel 8

Perversité des fils de Samuel. Les Israëlites demandent un Roi.

1 Et il arriva que quand Samuel fut devenu vieux, il établit ses fils pour Juges sur Israël. 2 Son fils premier-né avait nom Joël ; et le second avait nom Abija ; et ils jugeaient à Beersébah. 3 Mais ses fils ne suivaient point son exemple, car ils se détournaient après le gain déshonnête ; ils prenaient des présents, et ils s’éloignaient de la justice. 4 C’est pourquoi tous les Anciens d’Israël s’assemblèrent, et vinrent vers Samuel à Rama ; 5 Et lui dirent : Voici, tu es devenu vieux, et tes fils ne suivent point tes voies ; maintenant établis sur nous un Roi pour nous juger comme en ont toutes les nations. 6 Et Samuel fut affligé de ce qu’ils lui avaient dit : Etablis sur nous un Roi pour nous juger ; et Samuel fit requête à l’Eternel. 7 Et l’Eternel dit à Samuel : Obéis à la voix du peuple en tout ce qu’ils te diront : car ce n’est pas toi qu’ils ont rejeté, mais c’est moi qu’ils ont rejeté, afin que je ne règne point sur eux. 8 Selon toutes les actions qu’ils ont faites depuis le jour que je les ai fait monter hors d’Egypte jusques à ce jour, et qu’ils m’ont abandonné, et ont servi d’autres dieux ; ainsi en font-ils aussi à ton égard. 9 Maintenant donc obéis à leur voix ; mais ne manque point de leur protester, et de leur déclarer comment le Roi qui régnera sur eux, les traitera. 10 Ainsi Samuel dit toutes les paroles de l’Eternel, au peuple qui lui avait demandé un Roi. 11 Il leur dit donc : Ce sera ici la manière en laquelle vous traitera le Roi qui régnera sur vous. Il prendra vos fils et les mettra sur ses chariots, et parmi ses gens de cheval, et ils courront devant son chariot. 12 Il les prendra aussi pour les établir Gouverneurs sur milliers, et Gouverneurs sur cinquantaines, pour faire son labourage, pour faire sa moisson, et pour faire ses instruments de guerre, et tout l’attirail de ses chariots. 13 Il prendra aussi vos filles pour en faire des parfumeuses, des cuisinières, et des boulangères. 14 Il prendra aussi vos champs, vos vignes ; et les terres où sont vos bons oliviers, et il les donnera à ses serviteurs. 15 Il dîmera ce que vous aurez semé et ce que vous aurez vendangé, et il le donnera à ses Eunuques, et à ses serviteurs. 16 Il prendra vos serviteurs, et vos servantes, et l’élite de vos jeunes gens, et vos ânes, et les emploiera à ses ouvrages. 17 Il dîmera vos troupeaux, et vous serez ses esclaves. 18 En ce jour-là vous crierez à cause de votre Roi que vous vous serez choisi, mais l’Eternel ne vous exaucera point en ce jour-là. 19 Mais le peuple ne voulut point acquiescer au discours de Samuel, et ils dirent : Non ; mais il y aura un Roi sur nous. 20 Nous serons aussi comme toutes les nations ; et notre Roi nous jugera, il sortira devant nous, et il conduira nos guerres. 21 Samuel donc entendit toutes les paroles du peuple, et les rapporta à l’Eternel. 22 Et l’Eternel dit à Samuel : Obéis à leur voix, et établis leur un Roi. Et Samuel dit à ceux d’Israël : Allez-vous-en chacun en sa ville.

Israel pyytää itselleen kuningasta.

1 Kun Samuel oli käynyt vanhaksi, pani hän poikansa Israelin tuomareiksi. 2 *1. Aik. 6:28Hänen esikoisensa nimi oli Jooel, ja hänen toisen poikansa nimi oli Abia; nämä olivat tuomareina Beersebassa. 3 *2. Moos. 23:8; 5. Moos. 16:19; 5. Moos. 24:17Mutta hänen poikansa eivät vaeltaneet hänen teitänsä, vaan olivat väärän voiton pyytäjiä, ottivat lahjuksia ja vääristivät oikeutta.

4 *1. Sam. 7:17Niin kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin tykö Raamaan 5 *5. Moos. 17:14; Hoos. 13:10; Ap. t. 13:21ja sanoivat hänelle: "Katso, sinä olet käynyt vanhaksi, eivätkä poikasi vaella sinun teitäsi. Niin aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on." 6 *1. Sam. 12:17Mutta Samuel pahastui siitä, että he sanoivat: "Anna meille kuningas jakamaan meille oikeutta". Ja Samuel rukoili Herraa. 7 *1. Sam. 10:19; Hoos. 8:4Niin Herra sanoi Samuelille: "Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanansa. 8 Niinkuin he aina siitä päivästä, jona minä johdatin heidät tänne Egyptistä, tähän päivään asti ovat tehneet, kun ovat hyljänneet minut ja palvelleet muita jumalia, aivan niin he tekevät nyt sinullekin. 9 *5. Moos. 17:14Kuule siis heidän ääntänsä. Kuitenkin varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, mitkä oikeudet on kuninkaalla, joka on heitä hallitseva."

10 Niin Samuel puhui kaikki Herran sanat kansalle, joka häneltä pyysi kuningasta. 11 *2. Sam. 15:1Hän sanoi: "Nämä oikeudet on kuninkaalla, joka on teitä hallitseva: Teidän poikanne hän ottaa ja panee heidät vaunumiehikseen ja ratsumiehikseen ja vaunujensa edelläjuoksijoiksi. 12 Myöskin hän panee heitä tuhannen- ja viidenkymmenenpäämiehiksi ja kyntämään hänen kyntöjänsä ja leikkaamaan hänen viljaansa sekä tekemään hänelle sotatarpeita ja vaunutarpeita. 13 Ja teidän tyttärenne hän ottaa voiteiden tekijöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi. 14 Hän ottaa teidän parhaat peltonne, viinitarhanne ja öljypuunne ja antaa ne palvelijoillensa; 15 ja hän ottaa kymmenykset teidän kylvöstänne ja viinitarhojenne sadosta ja antaa ne hoviherroillensa ja palvelijoillensa. 16 Hän ottaa myös teidän palvelijanne ja palvelijattarenne ja parhaat nuoret miehenne sekä aasinne ja teettää niillä työnsä; 17 ja hän ottaa kymmenykset teidän lampaistanne, ja te tulette hänen palvelijoiksensa. 18 Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei silloin teitä kuule."

19 Mutta kansa ei tahtonut kuulla Samuelin puhetta, vaan sanoi: "Ei, kuningas meillä pitää olla. 20 Mekin tahdomme olla niinkuin kaikki muut kansat: kuningas jakakoon meille oikeutta ja johtakoon meitä ja käyköön sotiamme." 21 Kun Samuel kuuli kaikki kansan puheet, puhui hän ne Herralle. 22 Ja Herra sanoi Samuelille: "Kuule heidän ääntänsä ja aseta heille kuningas". Niin Samuel sanoi Israelin miehille: "Menkää kukin kaupunkiinne".