1 Samuel 2

Cantique d’Anne. Les fils d’Héli vicieux.

1 Alors Anne pria, et dit : Mon cœur s’est réjoui en l’Eternel ; ma corne a été élevée par l’Eternel ; ma bouche s’est ouverte sur mes ennemis, parce que je me suis réjouie de ton salut. 2 Il n’y a nul saint comme l’Eternel ; car il n’y en a point d’autre que toi, et il n’y a point de Rocher tel que notre Dieu. 3 Ne proférez point tant de paroles hautaines, hautaines ; qu’il ne sorte point de votre bouche des paroles rudes ; car l’Eternel est le Dieu Fort des sciences ; c’est à lui à peser les entreprises. 4 L’arc des forts a été brisé ; mais ceux qui ne faisaient que chanceler, ont été ceints de force. 5 Ceux qui avaient accoutumé d’être rassasiés, se sont loués pour du pain ; mais les affamés ont cessé de l’être, et même la stérile en a enfanté sept ; et celle qui avait beaucoup de fils est devenue languissante. 6 L’Eternel est celui qui fait mourir, et qui fait vivre ; qui fait descendre au sépulcre, et qui en fait remonter. 7 L’Eternel appauvrit, et enrichit ; il abaisse et il élève. 8 Il élève le pauvre de la poudre, et il tire le misérable de dessus le fumier, pour le faire asseoir avec les principaux, et il leur donne en héritage un trône de gloire ; car les fondements de la terre sont à l’Eternel, et il a posé sur eux la terre habitable. 9 Il gardera les pieds de ses bien-aimés, et les méchants se tairont dans les ténèbres ; car l’homme ne sera point le plus fort par sa force. 10 Ceux qui contestent contre l’Eternel seront froissés ; il tonnera des cieux sur chacun d’eux ; l’Eternel jugera les bouts de la terre ; et il donnera la force à son Roi, et élèvera la corne de son oint. 11 Puis Elkana s’en alla à Rama en sa maison, et le jeune garçon vaquait au service de l’Eternel, en la présence d’Héli le Sacrificateur. 12 Or les fils d’Héli étaient de méchants hommes ; ils ne connaissaient point l’Eternel, 13 Car le train ordinaire de ces Sacrificateurs-là envers le peuple, était, que quand quelqu’un faisait quelque sacrifice, le garçon du Sacrificateur venait lorsqu’on faisait bouillir la chair, ayant en sa main une fourchette à trois dents, 14 Avec laquelle il frappait dans la chaudière, ou dans le chauderon, ou dans la marmite, ou dans le pot ; et le Sacrificateur prenait pour soi tout ce que la fourchette enlevait ; ils en faisaient ainsi à tous ceux d’Israël qui venaient là à Silo. 15 Même avant qu’on fît fumer la graisse, le garçon du Sacrificateur venait, et disait à l’homme qui sacrifiait : Donne-moi de la chair à rôtir pour le Sacrificateur ; car il ne prendra point de toi de chair bouillie, mais de la chair crue. 16 Que si l’homme lui répondait : Qu’on ne manque pas de faire fumer tout présentement la graisse ; et après cela prends ce que ton âme souhaitera ; alors il lui disait : Quoi qu’il en soit, tu en donneras maintenant ; et si tu ne m’en donnes, j’en prendrai par force. 17 Et le péché de ces jeunes hommes fut très-grand devant l’Eternel ; car les gens en méprisaient l’oblation de l’Eternel. 18 Or Samuel servait en la présence de l’Eternel, étant jeune garçon, vêtu d’un Ephod de lin. 19 Sa mère lui faisait un petit roquet, qu’elle lui apportait tous les ans, quand elle montait avec son mari pour offrir le sacrifice solennel. 20 Et Héli bénit Elkana et sa femme, et dit : L’Eternel te fasse avoir des enfants de cette femme, pour le prêt qui a été fait à l’Eternel. Et ils s’en retournèrent chez eux. 21 Et l’Eternel visita Anne, laquelle conçut et enfanta trois fils et deux filles ; et le jeune garçon Samuel devint grand en la présence de l’Eternel. 22 Or Héli était fort vieux, et il apprit tout ce que faisaient ses fils à tout Israël, et qu’ils couchaient avec les femmes qui s’assemblaient par troupes à la porte du Tabernacle d’assignation. 23 Et il leur dit : Pourquoi faites-vous ces actions-là ? car j’apprends vos méchantes actions ; ces choses me viennent de tout le peuple. 24 Ne faites pas ainsi, mes fils ; car ce que j’entends dire de vous n’est pas bon ; vous faites pécher le peuple de l’Eternel. 25 Si un homme a péché contre un autre homme, le Juge en jugera ; mais si quelqu’un pèche contre l’Eternel, qui est-ce qui priera pour lui ? Mais ils n’obéirent point à la voix de leur père, parce que l’Eternel voulait les faire mourir. 26 Cependant le jeune garçon Samuel croissait et il était agréable à l’Eternel et aux hommes. 27 Or un homme de Dieu vint à Héli, et lui dit : Ainsi a dit l’Eternel : Ne me suis-je pas clairement manifesté à la maison de ton père, quand ils étaient en Egypte, en la maison de Pharaon ? 28 Je l’ai aussi choisi d’entre toutes les Tribus d’Israël pour être mon Sacrificateur, afin d’offrir sur mon autel, et faire fumer les parfums, et porter l’Ephod devant moi ; et j’ai donné à la maison de ton père toutes les oblations des enfants d’Israël faites par le feu. 29 Pourquoi avez-vous regimbé contre mon sacrifice, et contre mon oblation que j’ai commandé de faire dans le Tabernacle ? et pourquoi as-tu honoré tes fils plus que moi, pour vous engraisser du meilleur de toutes les offrandes d’Israël mon peuple ? 30 C’est pourquoi l’Eternel le Dieu d’Israël dit : J’avais dit certainement que ta maison et la maison de ton père marcheraient devant moi éternellement ; mais maintenant l’Eternel dit : Il ne sera pas dit que je fasse cela ; car j’honorerai ceux qui m’honorent, mais ceux qui me méprisent seront traités avec le dernier mépris. 31 Voici les jours viennent que je couperai ton bras, et le bras de la maison de ton père, tellement qu’il n’y aura aucun homme en ta maison qui devienne vieux. 32 Et tu verras un adversaire établi dans le Tabernacle, au temps que Dieu enverra toute sorte de biens à Israël ; et il n’y aura jamais en ta maison aucun homme qui devienne vieux. 33 Et celui de tes descendants que je n’aurai point retranché d’auprès de mon autel, sera pour faire défaillir tes yeux, et affliger ton âme ; et tous les enfants de ta maison mourront en la fleur de l’âge. 34 Et ceci t’en sera le signe, savoir ce qui arrivera à tes deux fils, Hophni et Phinées, c’est qu’ils mourront tous deux en un même jour. 35 Et je m’établirai un Sacrificateur assuré ; il fera selon ce qui est en mon cœur, et selon mon âme ; et je lui édifierai une maison assurée, et il marchera à toujours devant mon Oint. 36 Et il arrivera que quiconque sera resté de ta maison, viendra se prosterner devant lui pour avoir une pièce d’argent, et quelque pain, et dira : Donne-moi une place, je te prie, dans quelqu’une des charges de la Sacrificature, pour manger un morceau de pain.

Hannan ylistysvirsi. Samuel palvelee Herran edessä. Eelin pojat. Eelin perheestä lausuttu tuomio.

1 *Luuk. 1:46Ja Hanna rukoili ja sanoi:

"Minun sydämeni riemuitsee Herrassa;

minun sarveni kohoaa korkealle Herrassa.

Minun suuni on avartunut vihollisiani vastaan,

sillä minä iloitsen sinun avustasi.

2 *Ps. 86:8; Jes. 44:8Ei kukaan ole pyhä niinkuin Herra;

paitsi sinua ei ole yhtäkään,

eikä ole kalliota meidän Jumalamme vertaista.

3 Älkää yhä ylpeitä puhuko,

älköön suustanne lähtekö julkeita sanoja;

sillä Herra on kaikkitietävä Jumala, hänen edessänsä punnitaan teot.

4 Urhojen jouset ovat särjetyt,

voipuneet vyöttäytyvät voimalla.

5 *Ps. 34:11Kylläisinä olleet käyvät palvelukseen leipäpalkoilla,

nälkää nähneet eivät enää nälkää näe.

Hedelmätön synnyttää seitsemän lasta,

lapsirikas kuihtuu.

6 *5. Moos. 32:39; Ps. 71:20Herra antaa kuoleman ja antaa elämän,

hän vie alas tuonelaan ja tuo ylös jälleen.

7 *Ps. 75:8Herra köyhdyttää ja rikastuttaa,

hän alentaa ja ylentää.

8 *Job 5:11; Ps. 24:1; Ps. 102:26; Ps. 104:5; Ps. 113:7Hän tomusta nostaa halvan,

hän loasta korottaa köyhän,

pannaksensa heidät ruhtinasten rinnalle

ja antaaksensa heidän periä kunniasijat.

Sillä maan tukipylväät ovat Herran,

hän on asettanut niiden päälle maanpiirin.

9 *Ps. 91:11; Ps. 97:10; Ps. 121:8; Ps. 145:20Hän varjelee hurskastensa jalat,

mutta jumalattomat hukkuvat pimeyteen;

sillä mies ei omalla voimallaan mitään voi.

10 *2. Moos. 9:23; Tuom. 5:20; 1. Sam. 7:10; Ps. 89:25; Ps. 132:17Jotka taistelevat Herraa vastaan,

ne joutuvat kauhun valtaan;

hän jylisee taivaasta heidän ylitsensä.

Herra tuomitsee maan ääret;

hän antaa vallan kuninkaallensa

ja korottaa korkealle voideltunsa sarven."

11 Sitten Elkana meni kotiinsa Raamaan; mutta poikanen palveli Herraa pappi Eelin johdolla.

12 *Jer. 2:8Mutta Eelin pojat olivat kelvottomia miehiä; he eivät välittäneet Herrasta 13 *3. Moos. 7:34; 3. Moos. 10:14eivätkä siitä, mitä papeilla oli oikeus kansalta saada. Niin usein kuin joku uhrasi teurasuhria, tuli papin palvelija lihan kiehuessa, kolmihaarainen haarukka kädessänsä, 14 ja pisti sen kattilaan tai ruukkuun tai pannuun tai pataan, ja kaikki, minkä haarukka toi mukanaan, sen pappi otti itselleen. Niin he tekivät kaikille israelilaisille, jotka tulivat sinne Siiloon. 15 *3. Moos. 3:3; 3. Moos. 7:31Jo ennenkuin rasva oli poltettu, tuli papin palvelija ja sanoi miehelle, joka uhrasi: "Anna liha paistettavaksi papille, sillä hän ei ota sinulta keitettyä lihaa, vaan raakaa". 16 Kun mies sanoi hänelle: "Ensin poltettakoon rasva; ota sitten itsellesi, mitä haluat", niin hän sanoi: "Ei niin, vaan anna se nyt heti, muutoin minä otan väkisin". 17 Ja nuorten miesten synti oli kovin suuri Herran edessä, koska he pitivät Herran uhrilahjan halpana.

18 *2. Moos. 28:4,6Mutta Samuel palveli Herran edessä, puettuna, vaikka oli poikanen, pellavakasukkaan. 19 Ja hänen äitinsä teki hänelle joka vuosi pienen viitan ja toi sen hänelle, kun miehensä kanssa tuli uhraamaan vuotuista teurasuhria. 20 Silloin Eeli aina siunasi Elkanan ja hänen vaimonsa ja sanoi: "Herra antakoon sinulle lapsen tästä vaimosta sen sijaan, jonka hän on suostunut antamaan Herralle"; sitten he menivät kotiinsa. 21 Ja Herra piti Hannasta huolen, niin että hän tuli raskaaksi ja synnytti vielä kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Mutta poikanen Samuel kasvoi Herran edessä.

22 *2. Moos. 38:8; 1. Sam. 4:15Mutta Eeli oli käynyt hyvin vanhaksi; ja kun hän sai kuulla, mitä hänen poikansa tekivät kaikelle Israelille, ja että he makasivat niiden naisten kanssa, jotka toimittivat palvelusta ilmestysmajan ovella, 23 sanoi hän heille: "Miksi te sellaista pahaa teette, mitä minä teistä kuulen kaikelta tältä kansalta? 24 Ei niin, poikani! Ei ole hyvä se huhu, jonka minä kuulen kulkevan Herran kansan seassa. 25 Jos ihminen rikkoo ihmistä vastaan, niin Jumala voi olla hänellä välittäjänä; mutta jos ihminen rikkoo Herraa vastaan, niin kuka voi ruveta hänelle välittäjäksi?" Mutta he eivät kuulleet isäänsä, sillä Herra tahtoi surmata heidät. 26 *Luuk. 2:40,52Mutta poikanen Samuel kasvoi kasvamistaan ja oli sekä Herralle että ihmisille otollinen.

27 Ja Eelin luo tuli Jumalan mies ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra: Enkö minä ilmestynyt sinun isäsi suvulle, kun he olivat Egyptissä faraon huoneen vallassa? 28 Ja minä valitsin heidät kaikista Israelin sukukunnista olemaan pappeinani, nousemaan minun alttarilleni, polttamaan suitsuketta ja kantamaan kasukkaa minun edessäni; ja minä annoin sinun isäsi suvulle kaikki israelilaisten uhrit. 29 Miksi te häpäisette minun teurasuhrini ja ruokauhrini, jotka minä olen säätänyt asuntooni? Ja miksi sinä kunnioitat poikiasi enemmän kuin minua, niin että te lihotatte itseänne parhaalla osalla jokaisesta minun kansani Israelin uhrilahjasta? 30 *2. Moos. 28:1; 1. Kun. 2:27Sentähden Herra, Israelin Jumala, sanoo: Minä olen tosin sanonut: sinun sukusi ja sinun isäsi suku saavat vaeltaa minun edessäni iäti. Mutta nyt Herra sanoo: Pois se! Sillä minä kunnioitan niitä, jotka minua kunnioittavat; mutta jotka minut ylenkatsovat, ne tulevat halveksituiksi. 31 Katso, päivät tulevat, jolloin minä katkaisen sinun käsivartesi ja sinun isäsi suvun käsivarren, niin ettei kukaan sinun suvussasi elä vanhaksi. 32 Ja sinä saat nähdä minun asuntoni olevan puutteessa huolimatta kaikesta siitä hyvästä, mikä tulee Israelille. Eikä kukaan sinun suvussasi ole koskaan elävä vanhaksi. 33 Kuitenkaan minä en hävitä kaikkia sinun omaisiasi alttariltani, niin että sammuttaisin sinun silmäsi ja näännyttäisin sielusi; mutta kaikki sinun suvussasi kasvaneet kuolevat miehiksi tultuaan. 34 *1. Sam. 4:11Ja merkkinä tästä on sinulla oleva se, mitä kahdelle pojallesi, Hofnille ja Piinehaalle, tapahtuu: he kuolevat molemmat samana päivänä. 35 *1. Kun. 2:35; 1. Aik. 29:22Mutta minä herätän itselleni uskollisen papin, joka tekee minun sydämeni ja mieleni mukaan. Hänelle minä rakennan pysyväisen huoneen, ja hän on vaeltava minun voideltuni edessä kaiken elinaikansa. 36 Ja jokainen, joka jää jäljelle sinun suvustasi, on tuleva kumartamaan häntä saadaksensa hopearahan ja leipäkakun ja sanovat: 'Päästä minutkin johonkin papintehtävään, että saisin palan leipää syödäkseni'."