1 Samuel 27

David se retire vers Akis Roi de Gath, et demeure à Tsiklag.

1 Mais David dit en son coeur : Certes je périrai un jour par les mains de Saul ; ne vaut-il pas mieux que je me sauve au pays des Philistins, afin que Saul n’espère plus de me trouver, en me cherchant encore en quelqu’une des contrées d’Israël ? car je me sauverai ainsi de ses mains. 2 David donc se leva, lui et les six cents hommes qui étaient avec lui, et il passa vers Akis fils de Mahoc, Roi de Gath. 3 Et David demeura avec Akis à Gath, lui et ses gens, chacun avec sa famille, David et ses deux femmes, ; savoir Ahinoham, qui était de Jizréhel, et Abigaïl, qui avait été femme de Nabal, lequel était de Carmel. 4 Alors on rapporta à Saül que David s’en était fui à Gath ; ainsi il ne continua plus de le chercher. 5 Or David dit à Akis : Je te prie, si j’ai trouvé grâce devant toi, qu’on me donne quelque lieu dans l’une des villes de la campagne, afin que je demeure là ; car pourquoi ton serviteur demeurerait-il dans la ville royale avec toi ? 6 Akis donc lui donna en ce jour-là Tsiklag ; c’est pourquoi Tsiklag est demeurée aux Rois de Juda jusqu’à ce jour. 7 Le nombre des jours que David demeura au pays des Philistins fut un an et quatre mois. 8 Or David montait avec ses gens, et ils faisaient des courses sur les Guesuriens, les Guirziens, et les Hamalécites ; car ces nations-là habitaient au pays où elles avaient habité d’ancienneté, depuis Sur jusqu’au pays d’Egypte. 9 Et David désolait ces pays-là, il ne laissait ni homme ni femme en vie, et il prenait les brebis, les boeufs, les ânes, les chameaux, et les vêtements, puis il s’en retournait, et venait vers Akis. 10 Et Akis disait : Où avez-vous fait vos courses aujourd’hui ? Et David répondait : Vers le Midi de Juda, vers le Midi des Jerahméeliens, et vers le Midi des Kéniens. 11 Mais David ne laissait en vie ni homme ni femme pour les amener à Gath, de peur, disait-il, qu’ils ne rapportent quelque chose contre nous, en disant : Ainsi a fait David. Et il en usa ainsi pendant tous les jours qu’il demeura au pays des Philistins. 12 Et Akis croyait David, et disait : Il s’est mis en mauvaise odeur auprès d’Israël son peuple ; c’est pourquoi il sera mon serviteur à jamais.

Daavid pakenee filistealaisten maahan ja asettuu Siklagiin.

1 Mutta Daavid ajatteli mielessään: "Kerran Saulin käsi kuitenkin tuhoaa minut. Minulla ei ole muuta neuvoa kuin pelastautua filistealaisten maahan. Silloin Saul huomaa turhaksi enää etsiä minua kaikkialta Israelin alueelta, ja niin minä pelastun hänen käsistänsä." 2 *1. Sam. 21:10Niin Daavid nousi ja meni, hän ja ne kuusisataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan, Aakiin, Maaokin pojan, Gatin kuninkaan, luo. 3 *1. Sam. 25:42; 1. Sam. 30:5Ja Daavid asettui miehinensä Aakiin luo Gatiin. Jokaisella oli perheensä mukanaan, Daavidilla molemmat vaimonsa, jisreeliläinen Ahinoam ja karmelilainen Abigail, Naabalin vaimo. 4 Kun sitten Saulille ilmoitettiin, että Daavid oli paennut Gatiin, ei hän enää etsinyt häntä.

5 Ja Daavid sanoi Aakiille: "Jos minä olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin annettakoon minulle paikka jossakin maaseutukaupungissa, asuakseni siellä. Sillä miksi sinun palvelijasi asuisi kuninkaan kaupungissa sinun luonasi?" 6 *Joos. 15:31; 1. Aik. 12:1Niin Aakis antoi hänelle sinä päivänä Siklagin. Sentähden on Siklag Juudan kuningasten oma vielä tänä päivänä. 7 *1. Sam. 29:3Aika, jonka Daavid asui filistealaisten maassa, oli vuosi ja neljä kuukautta.

8 *1. Sam. 15:7Daavid lähti miehinensä, ja he tekivät ryöstöretkiä gesurilaisten, geresiläisten ja amalekilaisten maahan. Sillä nämä asuivat siinä maassa, joka muinoin ulottui Suuriin päin ja Egyptin maahan asti. 9 *2. Moos. 17:14; 5. Moos. 25:19Ja hävittäessään maata Daavid ei jättänyt yhtään miestä eikä naista henkiin, otti lampaat, raavaat, aasit, kamelit ja vaatteet ja palasi sitten takaisin ja tuli Aakiin luo. 10 *Tuom. 1:16Ja kun Aakis kysyi: "Ette kai ole tänään tehneet ryöstöretkeä?" vastasi Daavid: "Kyllä, Juudan Etelämaahan", tahi: "Jerahmeelilaisten Etelämaahan", tahi: "Keeniläisten Etelämaahan". 11 Daavid ei jättänyt yhtään miestä eikä naista henkiin, vietäväksi Gatiin, sillä hän ajatteli: "Ne voisivat kertoa meistä ja sanoa: 'Näin on Daavid tehnyt, tämä on ollut hänen tapansa kaiken aikaa, minkä hän asui filistealaisten maassa'". 12 Ja Aakis luotti Daavidiin ja ajatteli: "Hän on saattanut itsensä kansansa Israelin vihoihin ja tulee olemaan minun palvelijani ainiaan".