Atos 15

Concile des Apôtres sur la Circoncision et la Justification par la Loi.

1 Or quelques-uns qui étaient descendus de Judée, enseignaient les frères, en disant : si vous n’êtes circoncis selon l’usage de Moïse, vous ne pouvez point être sauvés. 2 Sur quoi une grande contestation et une grande dispute s’étant excitée entre Paul et Barnabas et eux, il fut résolu que Paul et Barnabas, et quelques autres d’entre eux, monteraient à Jérusalem vers les Apôtres et les Anciens, pour cette question. 3 Eux donc étant envoyés de la part de l’Eglise, traversèrent la Phénicie et la Samarie, racontant la conversion des Gentils ; et ils causèrent une grande joie à tous les frères. 4 Et étant arrivés à Jérusalem, ils furent reçus de l’Eglise, et des Apôtres, et des Anciens, et ils racontèrent toutes les choses que Dieu avait faites par leur moyen. 5 Mais quelques-uns, disaient-ils, de la secte des Pharisiens qui ont cru, se sont levés, disant qu’il les faut circoncire, et leur commander de garder la Loi de Moïse. 6 Alors les Apôtres et les Anciens s’assemblèrent pour examiner cette affaire. 7 Et après une grande discussion Pierre se leva, et leur dit : hommes frères, vous savez que depuis longtemps Dieu m’a choisi entre nous, afin que les Gentils ouïssent par ma bouche la parole de l’Evangile, et qu’ils crussent. 8 Et Dieu, qui connaît les coeurs, leur a rendu témoignage, en leur donnant le Saint-Esprit, de même qu’à nous. 9 Et il n’a point fait de différence entre nous et eux : ayant purifié leurs coeurs par la foi. 10 Maintenant donc pourquoi tentez-vous Dieu en voulant imposer aux disciples un joug que ni nos pères ni nous n’avons pu porter ? 11 Mais nous croyons que nous serons sauvés par la grâce du Seigneur Jésus-Christ, comme eux aussi. 12 Alors toute l’assemblée se tut ; et ils écoutaient Barnabas et Paul, qui racontaient quels prodiges et quelles merveilles Dieu avait faits par leur moyen entre les Gentils. 13 Et après qu’ils se furent tus, Jacques prit la parole, et dit : hommes frères, écoutez-moi ! 14 Simon a raconté comment Dieu a premièrement regardé les Gentils pour en tirer un peuple consacré à son Nom. 15 Et c’est à cela que s’accordent les paroles des Prophètes, selon qu’il est écrit : 16 Après cela je retournerai et rebâtirai le Tabernacle de David, qui est tombé, je réparerai ses ruines, et je le relèverai, 17 Afin que le reste des hommes recherche le Seigneur, et toutes les nations aussi sur lesquelles mon Nom est réclamé, dit le Seigneur, qui fait toutes ces choses. 18 De tout temps sont connues à Dieu toutes ses oeuvres. 19 C’est pourquoi je suis d’avis de ne point inquiéter ceux des Gentils qui se convertissent à Dieu ; 20 Mais de leur écrire qu’ils aient à s’abstenir des souillures des idoles et de la fornication et des bêtes étouffées, et du sang. 21 Car quant à Moïse, il y a de toute ancienneté dans chaque ville des gens gui le prêchent, vu qu’il est lu dans les Synagogues chaque jour de Sabbat. 22 Alors il sembla bon aux Apôtres et aux Anciens avec toute l’Eglise, d’envoyer à Antioche avec Paul et Barnabas des hommes choisis entre eux, savoir Judas, surnommé Barsabas et Silas, qui étaient des principaux entre les frères. 23 Et ils écrivirent par eux en ces termes : Les Apôtres, et les Anciens, et les frères, aux frères d’entre les Gentils à Antioche, et en Syrie, et en Cilicie, salut. 24 Parce que nous avons entendu que quelques-uns étant partis d’entre nous, vous ont troublés par certains discours, agitant vos âmes, en vous commandant d’être circoncis, et de garder la Loi, sans que nous leur en eussions donné aucun ordre ; 25 Nous avons été d’avis, étant assemblés tous d’un commun accord, d’envoyer vers vous, avec nos très chers Barnabas et Paul, des hommes que nous avons choisis ; 26 Et qui sont des hommes qui ont abandonné leurs vies pour le Nom de notre Seigneur Jésus-Christ. 27 Nous avons donc envoyé Judas et Silas, qui vous feront entendre les mêmes choses de bouche. 28 Car il a semblé bon au Saint-Esprit et à nous, de ne mettre point de plus grande charge sur vous que ces choses-ci, qui sont nécessaires ; 29 Savoir, que vous vous absteniez des choses sacrifiées aux idoles, et du sang, et des bêtes étouffées, et de la fornication ; desquelles choses si vous vous gardez, vous ferez bien. Bien vous soit ! 30 Après avoir donc pris congé, ils vinrent à Antioche, et ayant assemblé l’Eglise, ils rendirent les Lettres. 31 Et quand ceux d’Antioche les eurent lues, ils furent réjouis par la consolation qu’elles leur donnèrent. 32 De même Judas et Silas, qui étaient aussi Prophètes, exhortèrent les frères par plusieurs discours, et les fortifièrent. 33 Et après avoir demeuré là quelque temps, ils furent renvoyés en paix par les frères vers les Apôtres. 34 Mais il sembla bon à Silas de demeurer là. 35 Et Paul et Barnabas demeurèrent aussi à Antioche, enseignant et annonçant, avec plusieurs autres, la parole du Seigneur. 36 Et quelques jours après, Paul dit à Barnabas : retournons-nous-en, et visitons nos frères par toutes les villes où nous avons annoncé la parole du Seigneur, pour voir quel est leur état. 37 Or Barnabas conseillait de prendre avec eux Jean, surnommé Marc. 38 Mais il ne semblait pas raisonnable à Paul, que celui qui s’était séparé d’eux dès la Pamphylie, et qui n’était point allé avec eux pour cette oeuvre-là, leur fût adjoint 39 Sur quoi il y eut entre eux une contestation qui fit qu’ils se séparèrent l’un de l’autre, et que Barnabas prenant Marc, navigua en Cypre. 40 Mais Paul ayant choisi Silas pour l’accompagner, partit de là, après avoir été recommandé à la grâce de Dieu par les frères . 41 Et il traversa la Syrie et la Cilicie, fortifiant les Eglises.

Ympärileikkauksen tarpeellisuudesta syntyy Antiokiassa riita 1, 2; sen johdosta Paavali ja Barnabas lähetetään Jerusalemiin, jossa muutamat vaativat pakanakristittyjen velvoittamista noudattamaan Mooseksen lakia 3-5, mutta kokoontuneet apostolit ja vanhimmat päättävät, että heidän päälleen ei ole pantava sietämätöntä iestä, vaan että heidän on karttaminen epäjumalista tulevaa saastutusta, haureutta, lihaa, josta verta ei ole laskettu, ja verta 6-21. Tämänmukainen päätös lähetetään Paavalin ja Barnabaan mukana Antiokian veljille 22-29, jotka siitä iloitsevat 30-35. Barnabas eroaa Paavalista ja menee Markuksen kanssa Kyproon; Paavali lähtee Silaan kanssa toiselle lähetysmatkalleen 36-41.

1 *1. Moos. 17:10,14; 3. Moos. 12:3; Gal. 5:2; Fil. 3:2-3Ja Juudeasta tuli sinne muutamia, jotka opettivat veljiä: "Ellette ympärileikkauta itseänne, niinkuin Mooses on säätänyt, ette voi pelastua". 2 *Gal. 2:1-2Kun siitä syntyi riita ja kun Paavali ja Barnabas kiivaasti väittelivät heitä vastaan, niin päätettiin, että Paavalin ja Barnabaan ja muutamien muiden heistä tuli mennä tämän riitakysymyksen tähden apostolien ja vanhinten tykö Jerusalemiin.

3 Niin seurakunta varusti heidät matkalle, ja he kulkivat Foinikian ja Samarian kautta ja kertoivat pakanain kääntymyksestä ja ilahuttivat sillä suuresti kaikkia veljiä. 4 *Ap. t. 14:27; Ap. t. 21:19Ja kun he saapuivat Jerusalemiin, niin seurakunta ja apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan; ja he kertoivat, kuinka Jumala oli ollut heidän kanssansa ja tehnyt suuria. 5 Mutta fariseusten lahkosta nousivat muutamat, jotka olivat tulleet uskoon, ja sanoivat: "Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia".

6 Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa. 7 *Ap. t. 10:9-44; Ap. t. 11:1-2; Ap. t. 11:12Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitten teki teidän keskuudessanne sen valinnan, että pakanat minun suustani saisivat kuulla evankeliumin sanan ja tulisivat uskoon. 8 *1. Aik. 28:9; Ps. 7:10; Ps. 139:1-2; Jer. 11:20; Ap. t. 1:24; Ap. t. 10:44-47Ja Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoinkuin meillekin, 9 *Ap. t. 10:34-35; Room. 10:4eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän kesken, sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla. 10 *Matt. 11:30; Matt. 23:4; Luuk. 11:46; Gal. 3:10Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa? 11 *Room. 3:24; Gal. 2:16; Ef. 2:4-5; Ef. 2:8; Tit. 3:4-5Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin." 12 *Ap. t. 11:18; Ap. t. 14:27Niin koko joukko vaikeni, ja he kuuntelivat Barnabasta ja Paavalia, jotka kertoivat, kuinka suuria tunnustekoja ja ihmeitä Jumala oli tehnyt pakanain keskuudessa heidän kauttansa. 13 *Gal. 2:9Kun he olivat lakanneet puhumasta, lausui Jaakob: "Miehet, veljet, kuulkaa minua! 14 Simeon on kertonut, kuinka Jumala ensi kerran katsoi pakanain puoleen ottaakseen heistä kansan omalle nimellensä. 15 Ja tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, sillä näin on kirjoitettu:

16 'Sen jälkeen minä palajan

ja pystytän jälleen

Daavidin sortuneen majan;

minä korjaan sen repeämät

ja nostan sen jälleen pystyyn,

17 *Aam. 9:11-12että jäljelle jääneet ihmiset

etsisivät Herraa,

ynnä kaikki pakanat,

jotka ovat minun nimiini otetut,

sanoo Herra, joka tämän tekee,

18 *Jes. 45:21mikä on ollut tunnettua

hamasta ikiajoista'.

19 Sentähden minä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan puoleen, 20 *1. Moos. 9:4; 2. Moos. 20:3-5; 2. Moos. 23:13; 3. Moos. 3:17; 3. Moos. 17:10-14; 4. Moos. 25:1-2; 5. Moos. 12:16; 5. Moos. 12:23-25; 1. Kor. 6:9,18; 1. Kor. 8:1,10; 1. Kor. 10:14,20; Gal. 5:19; Kol. 3:5; 1. Tess. 4:3vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta. 21 *Ap. t. 13:14-15; Ap. t. 13:27Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina."

22 Silloin apostolit ja vanhimmat ja koko seurakunta näkivät hyväksi valita keskuudestaan muutamia miehiä ja lähettää heidät Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana, nimittäin Juudaan, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, ja Silaan, jotka olivat johtavia miehiä veljien joukossa; 23 ja kirjoittivat heidän mukaansa näin kuuluvan kirjeen: "Me apostolit ja vanhimmat, teidän veljenne, lähetämme teille, pakanuudesta kääntyneille veljille Antiokiassa ja Syyriassa ja Kilikiassa, tervehdyksen. 24 *Gal. 2:4; 1. Joh. 2:19Koska olemme kuulleet, että muutamat meistä lähteneet, joille emme ole mitään käskyä antaneet, ovat puheillaan tehneet teidät levottomiksi ja saattaneet teidän sielunne hämmennyksiin, 25 niin me olemme yksimielisesti nähneet hyväksi valita miehiä ja lähettää heidät teidän tykönne rakkaiden veljiemme Barnabaan ja Paavalin kanssa, 26 jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden. 27 Me lähetämme siis Juudaan ja Silaan, jotka myös suusanalla ilmoittavat teille saman. 28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät: 29 *Ap. t. 16:4; Ap. t. 21:25; Ilm. 2:14,20että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"

30 Niin heidät lähetettiin matkalle, ja he tulivat Antiokiaan; siellä he kutsuivat koolle seurakunnan ja antoivat heille kirjeen. 31 *Ap. t. 13:48Ja kun he olivat sen lukeneet, iloitsivat he tästä lohdutuksesta. 32 Ja Juudas ja Silas, jotka itsekin olivat profeettoja, kehoittivat veljiä monin sanoin ja vahvistivat heitä. 33 Ja heidän viivyttyään siellä jonkin aikaa veljet laskivat heidät rauhassa palaamaan niiden tykö, jotka olivat heidät lähettäneet. 35 Ja Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettaen ja julistaen useiden muidenkin kanssa Herran sanaa.

36 Mutta muutamien päivien kuluttua Paavali sanoi Barnabaalle: "Lähtekäämme takaisin kaikkiin niihin kaupunkeihin, joissa olemme julistaneet Herran sanaa, katsomaan veljiä, miten heidän on". 37 *Ap. t. 12:12,25; Ap. t. 13:5,13; Kol. 4:10; 2. Tim. 4:11; Fil. 1:24Niin Barnabas tahtoi ottaa mukaan Johanneksenkin, jota kutsuttiin Markukseksi. 38 *Ap. t. 13:13Mutta Paavali katsoi oikeaksi olla ottamatta häntä mukaan, koska hän oli luopunut heistä Pamfyliassa eikä ollut heidän kanssaan lähtenyt työhön. 39 Ja he kiivastuivat niin, että erkanivat toisistaan, ja Barnabas otti mukaansa Markuksen ja purjehti Kyproon. 40 Mutta Paavali valitsi Silaan, ja veljet jättivät hänet Herran armon haltuun, ja hän lähti matkalle. 41 Ja hän vaelsi läpi Syyrian ja Kilikian vahvistaen seurakuntia.