Jeremias 37

Sédécias. Conseils de Jérémie.

1 Or le Roi Sédécias, fils de Josias, régna en la place de Chonja fils de Jéhojakim, et il fut établi pour Roi sur le pays de Juda par Nébucadnetsar Roi de Babylone. 2 Mais il n’obéit point, ni lui, ni ses serviteurs, ni le peuple du pays, aux paroles de l’Eternel, qu’il avait prononcées par le moyen de Jérémie le Prophète. 3 Toutefois le Roi Sédécias envoya Jéhucal fils de Sélemja, et Sophonie fils de Mahaséja Sacrificateur, vers Jérémie le Prophète, pour lui dire : fais, je te prie, requête pour nous à l’Eternel notre Dieu ; 4 (Car Jérémie allait et venait parmi le peuple, parce qu’on ne l’avait pas encore mis en prison.) 5 Alors l’armée de Pharaon sortit d’Egypte, et quand les Caldéens, qui assiégeaient Jérusalem, en ouïrent les nouvelles, ils se retirèrent de devant Jérusalem. 6 Et la parole de l’Eternel fut adressée à Jérémie le Prophète, en disant : 7 Ainsi a dit l’Eternel, le Dieu d’Israël : vous direz ainsi au Roi de Juda, qui vous a envoyés pour m’interroger : voici, l’armée de Pharaon, qui est sortie à votre secours, s’en va retourner en son pays d’Egypte. 8 Et les Caldéens reviendront, et combattront contre cette ville, et la prendront, et la brûleront au feu. 9 Ainsi a dit l’Eternel : ne vous abusez point vous-mêmes, en disant : les Caldéens se retireront certainement de nous ; car ils ne s’en retireront point. 10 Même quand vous auriez battu toute l’armée des Caldéens qui combattent contre vous, et qu’il n’y aurait de reste entre eux que des gens percés de blessures, ils se relèveront pourtant chacun dans sa tente, et brûleront cette ville au feu. 11 Or il arriva que quand l’armée des Caldéens se fut retirée de devant Jérusalem, à cause de l’armée de Pharaon ; 12 Jérémie sortit de Jérusalem pour s’en aller au pays de Benjamin, se glissant hors de là à travers le peuple. 13 Mais quand il fut à la porte de Benjamin, il y avait là un capitaine de la garde, duquel le nom était Jireija, fils de Sélemja, fils de Hanania, qui saisit Jérémie le Prophète, en lui disant : Tu te vas rendre aux Caldéens. 14 Et Jérémie répondit : cela n’est point ; je ne vais point me rendre aux Caldéens ; mais il ne l’écouta point, et Jireija prit Jérémie, et l’amena vers les principaux. 15 Et les principaux se mirent en colère contre Jérémie, et le battirent, et le mirent en prison dans la maison de Jéhonathan le Secrétaire, car ils en avaient fait un lieu de prison. 16 Et ainsi Jérémie entra dans la fosse, et dans les cachots ; et Jérémie y demeura plusieurs jours. 17 Mais le Roi Sédécias y envoya, et l’en tira, et il l’interrogea en secret dans sa maison, et lui dit : y a-t-il quelque parole de par l’Eternel ? Et Jérémie répondit : il y en a ; et lui dit : tu seras livré entre les mains du Roi de Babylone. 18 Puis Jérémie dit au Roi Sédécias : quelle faute ai-je commise contre toi, et envers tes serviteurs, et envers ce peuple, pour m’avoir mis en prison ? 19 Mais où sont vos Prophètes qui vous prophétisaient, en disant : le Roi de Babylone ne reviendra point contre vous, ni contre ce pays ? 20 Or écoute maintenant, je te prie, ô Roi mon Seigneur ! et que maintenant ma supplication soit reçue devant ta face, et ne me renvoie point dans la maison de Jéhonathan le Secrétaire, de peur que je n’y meure. 21 C’est pourquoi le Roi Sédécias commanda qu’on gardât Jérémie dans la cour de la prison, et qu’on lui donnât tous les jours un pain de la place des boulangers, jusqu’à ce que tout le pain de la ville fût consumé. Ainsi Jérémie demeura dans la cour de la prison.

Jeremian vankeus piirityksen aikana.

1 *2. Kun. 24:17; Jer. 52:1Ja Sidkia, Joosian poika, tuli kuninkaaksi Konjan, Joojakimin pojan, sijaan; sillä Nebukadressar, Baabelin kuningas, asetti hänet kuninkaaksi Juudan maahan. 2 Mutta ei hän eivätkä hänen palvelijansa eikä maan kansa totelleet Herran sanoja, jotka hän puhui profeetta Jeremian kautta. 3 *Jes. 37:2; Jer. 42:2Ja kuningas Sidkia lähetti Juukalin, Selemjan pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan, profeetta Jeremian tykö ja käski sanoa: "Rukoile meidän puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme". 4 Silloin vielä Jeremia sai tulla ja mennä kansan keskellä, sillä häntä ei oltu pantu vankeuteen. 5 Mutta faraon sotajoukko oli lähtenyt liikkeelle Egyptistä; ja kun kaldealaiset, jotka piirittivät Jerusalemia, kuulivat siitä sanoman, lähtivät he pois Jerusalemin kimpusta.

6 Silloin tuli profeetta Jeremialle tämä Herran sana: 7 "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Sanokaa näin Juudan kuninkaalle, joka on lähettänyt teidät minun tyköni kysymään minulta neuvoa: Katso, faraon sotajoukko, joka on lähtenyt teidän avuksenne, on palaava takaisin maahansa Egyptiin. 8 *Jer. 34:22Sitten kaldealaiset tulevat takaisin ja sotivat tätä kaupunkia vastaan, valloittavat sen ja polttavat tulella. 9 Näin sanoo Herra: Älkää pettäkö itseänne sanoen: 'Kaldealaiset lähtevät pois meidän kimpustamme'. Sillä he eivät lähde. 10 Ja vaikka te voittaisitte koko kaldealaisten sotajoukon, joka sotii teitä vastaan, niin ettei heistä jäisi jäljelle kuin muutamia haavoitettuja miehiä, niin nämä nousisivat pystyyn, kukin teltassansa, ja tulella polttaisivat tämän kaupungin."

11 Mutta kun kaldealaisten sotajoukko faraon sotajoukon tähden oli lähtenyt pois Jerusalemia piirittämästä, 12 yritti Jeremia lähteä Jerusalemista mennäkseen Benjaminin maahan ottamaan perintömaan jaossa osansa siellä, kansan keskuudessa. 13 *Jer. 20:2Mutta kun hän oli tullut Benjaminin portille, niin siinä oleva vartionpäällikkö, jonka nimi oli Jiiria, Selemjan, Hananjan pojan, poika, otti kiinni profeetta Jeremian sanoen: "Sinä aiot karata kaldealaisten puolelle". 14 Jeremia vastasi: "Se on valhe! Minä en aio karata kaldealaisten puolelle." Mutta Jiiria ei kuunnellut häntä, vaan otti Jeremian kiinni ja vei hänet päämiesten tykö. 15 Ja ruhtinaat vihastuivat Jeremiaan ja löivät häntä ja panivat hänet vankeuteen kirjuri Joonatanin taloon, sillä sen he olivat laittaneet vankilaksi. 16 *Jer. 38:6Niin Jeremia joutui vankiluolaan ja holveihin, ja Jeremia jäi sinne kauaksi aikaa.

17 *Jer. 34:21Sitten kuningas Sidkia lähetti hakemaan hänet, ja kuningas kysyi häneltä salaa linnassansa ja sanoi: "Onko sanaa Herralta?" Jeremia vastasi: "On". Ja hän sanoi: "Sinut annetaan Baabelin kuninkaan käsiin". 18 Ja Jeremia sanoi kuningas Sidkialle: "Mitä minä olen rikkonut sinua ja sinun palvelijoitasi vastaan ja tätä kansaa vastaan, koska te olette panneet minut vankeuteen? 19 Ja missä ovat teidän profeettanne, jotka ennustivat teille sanoen: 'Ei tule Baabelin kuningas teidän kimppuunne eikä tämän maan kimppuun'? 20 Ja kuule nyt, herrani, kuningas, salli minun rukoukseni langeta sinun eteesi äläkä lähetä minua takaisin kirjuri Joonatanin taloon, etten kuolisi siellä." 21 *Jer. 32:2; Jer. 38:9; Jer. 52:6Silloin kuningas Sidkia käski säilyttää Jeremiaa vankilan pihassa, ja hänelle annettiin leipäkakku päivässä Leipurienkadulta, kunnes kaikki leipä oli kaupungista loppunut. Ja Jeremia jäi vankilan pihaan.