Jeremias 26

Prophétie de la destruction du Temple et de la ville de Jérusalem. Jérémie pris, accusé, et sauvé.

1 Au commencement du règne de Jéhojakim, fils de Josias, Roi de Juda, cette parole fut adressée à Jérémie par l’Eternel, en disant : 2 Ainsi a dit l’Eternel : tiens-toi debout au parvis de la maison de l’Eternel, et prononce à toutes les villes de Juda qui viennent pour se prosterner dans la maison de l’Eternel, toutes les paroles que je t’ai commandé de leur prononcer ; n’en retranche pas une parole. 3 Peut-être qu’ils écouteront, et qu’ils se détourneront chacun de son mauvais train ; et je me repentirai du mal que je pense de leur faire à cause de la malice de leurs actions. 4 Tu leur diras donc : ainsi a dit l’Eternel : si vous ne m’écoutez point pour marcher dans ma Loi, laquelle je vous ai proposée, 5 Pour obéir aux paroles des Prophètes mes serviteurs que je vous envoie, me levant dès le matin, et les envoyant, lesquels vous n’avez point écoutés : 6 Je mettrai cette maison en même état que Silo, et je livrerai cette ville en malédiction à toutes les nations de la terre. 7 Or les Sacrificateurs et les Prophètes, et tout le peuple entendirent Jérémie prononçant ces paroles dans la maison de l’Eternel. 8 Et il arriva qu’aussitôt que Jérémie eut achevé de prononcer tout ce que l’Eternel lui avait commandé de prononcer à tout le peuple, les Sacrificateurs et les Prophètes et tout le peuple le saisirent, en disant : tu mourras de mort. 9 Pourquoi as-tu prophétisé au Nom de l’Eternel, disant : cette maison sera comme Silo, et cette ville sera déserte, tellement que personne n’y habitera ? Et tout le peuple s’assembla vers Jérémie dans la maison de l’Eternel. 10 Et les principaux de Juda ayant ouï toutes ces choses montèrent de la maison du Roi à la maison de l’Eternel, et s’assirent à l’entrée de la porte neuve de la maison de l’Eternel. 11 Et les Sacrificateurs et les Prophètes parlèrent aux principaux, et à tout le peuple, en disant : cet homme mérite d’être condamné à la mort, car il a prophétisé contre cette ville, comme vous l’avez entendu de vos oreilles. 12 Et Jérémie parla à tous les principaux, et à tout le peuple, en disant : l’Eternel m’a envoyé pour prophétiser contre cette maison, et contre cette ville, selon toutes les paroles que vous avez ouïes. 13 Maintenant donc, corrigez votre conduite et vos actions ; et écoutez la voix de l’Eternel votre Dieu, et l’Eternel se repentira du mal qu’il a prononcé contre vous. 14 Pour moi, me voici entre vos mains, faites de moi comme il vous semblera bon et juste. 15 Mais sachez comme une chose certaine, que si vous me faites mourir, vous mettrez du sang innocent sur vous, et sur cette ville, et sur ses habitants ; car en vérité l’Eternel m’a envoyé vers vous, afin de prononcer toutes ces paroles, vous l’entendant. 16 Alors les principaux et tout le peuple dirent aux Sacrificateurs et aux Prophètes : cet homme ne mérite pas d’être condamné à la mort ; car il nous a parlé au Nom de l’Eternel notre Dieu. 17 Et quelques-uns des Anciens du pays se levèrent, et parlèrent à toute l’assemblée du peuple, en disant : 18 Michée Morastite a prophétisé aux jours d’Ezéchias Roi de Juda, et a parlé à tout le peuple de Juda, en disant : ainsi a dit l’Eternel des armées, Sion sera labourée comme un champ, et Jérusalem sera réduite en monceaux de pierres, et la montagne du Temple en de hauts lieux d’une forêt. 19 Ezéchias le Roi de Juda, et tous ceux de Juda le firent-ils mourir ? Ne craignit-il pas l’Eternel, et ne supplia-t-il pas l’Eternel ? et l’Eternel se repentit du mal qu’il avait prononcé contre eux ; nous faisons donc un grand mal contre nos âmes. 20 Mais aussi, dirent les autres, il y eut un homme qui prophétisa au Nom de l’Eternel, savoir Urie, fils de Sémahia, de Kiriath-jéharim, lequel ayant prophétisé contre cette même ville, et contre ce même pays, en la même manière que Jérémie ; 21 Et le Roi Jéhojakim, avec tous ses officiers, et les principaux ayant entendu ses paroles, le Roi chercha à le faire mourir ; mais Urie l’ayant appris, et ayant craint, s’enfuit, et se retira en Egypte. 22 Et le Roi Jéhojakim envoya des hommes en Egypte, savoir Elnathan, fils de Hacbor, et quelques gens avec lui, qui allèrent en Egypte, 23 Et qui firent revenir Urie d’Egypte, et l’amenèrent au Roi Jéhojakim, qui le frappa avec l’épée, et jeta son corps mort aux sépulcres du peuple. 24 Toutefois la main d’Ahikam fils de Saphan fut pour Jérémie, afin qu’on ne le livrât point entre les mains du peuple, pour le faire mourir.

Jeremian puhe temppelissä. Hän joutuu hengenvaaraan, mutta pelastuu. Profeetta Uuria.

1 Joojakimin, Joosian pojan, Juudan kuninkaan, hallituksen alussa tuli Herralta tämä sana: 2 *5. Moos. 4:2; Jer. 7:2"Näin sanoo Herra: Asetu Herran temppelin esipihaan ja puhu kaikkia Juudan kaupunkeja vastaan, jotka tulevat kumartaen rukoilemaan Herran temppeliin, kaikki ne sanat, jotka minä olen käskenyt sinun sanoa heille; älä jätä pois sanaakaan. 3 *Jer. 18:8,11; Jer. 36:3,7; Joona 3:10Ehkäpä he kuulevat ja kääntyvät itsekukin pois pahalta tieltään, ja niin minä kadun sitä onnettomuutta, jonka minä olen aikonut heille tuottaa heidän pahojen tekojensa tähden. 4 Ja sano heille: Näin sanoo Herra: Jollette kuule minua ja vaella minun lakini mukaan, jonka minä olen teille antanut, 5 *2. Kun. 17:13; Jer. 7:13; Jer. 25:4; Jer. 35:15ettekä kuule palvelijaini, profeettain, sanoja, niiden, jotka minä olen lähettänyt teidän tykönne, varhaisesta alkaen, vaikka ette ole kuulleet heitä, 6 *1. Sam. 4:3,11; Ps. 78:60; Jer. 7:12,14; Jer. 24:9niin minä teen tälle temppelille niinkuin Siilolle, ja minä teen tämän kaupungin kiroussanaksi kaikille maan kansoille."

7 Ja papit ja profeetat ja koko kansa kuulivat Jeremian puhuvan nämä sanat Herran temppelissä. 8 Ja kun Jeremia oli puhunut loppuun kaiken, minkä Herra oli käskenyt hänen puhua kaikelle kansalle, niin papit ja profeetat ja koko kansa ottivat hänet kiinni sanoen: "Sinun on kuolemalla kuoltava! 9 Miksi olet ennustanut Herran nimessä sanoen: Tälle temppelille on käyvä niinkuin Siilolle, ja tämä kaupunki on tuleva raunioiksi, asujattomaksi?" Ja kaikki kansa kokoontui Jeremiaa vastaan Herran temppelissä.

10 Kun Juudan päämiehet tämän kuulivat, menivät he kuninkaan palatsista Herran temppeliin ja istuivat Herran uuden portin ovelle. 11 *Ap. t. 6:13Silloin papit ja profeetat sanoivat päämiehille ja kaikelle kansalle näin: "Kuoleman tuomio tälle miehelle! Sillä hän on ennustanut tätä kaupunkia vastaan, niinkuin olette omin korvin kuulleet."

12 Mutta Jeremia sanoi kaikille päämiehille ja kaikelle kansalle näin: "Herra on lähettänyt minut ennustamaan tätä temppeliä ja tätä kaupunkia vastaan kaikki ne sanat, jotka olette kuulleet. 13 *Jer. 7:3; Jer. 18:8Parantakaa siis nyt vaelluksenne ja tekonne ja kuulkaa Herran, teidän Jumalanne, ääntä, niin Herra katuu sitä onnettomuutta, jolla hän on teitä uhannut. 14 Mutta katso, minä olen teidän käsissänne; tehkää minulle, mitä katsotte hyväksi ja oikeaksi. 15 *Matt. 23:35Mutta se tietäkää, että te, jos minut surmaatte, saatatte viattoman veren päällenne ja tämän kaupungin ja sen asukasten päälle, sillä totisesti on Herra lähettänyt minut teidän tykönne puhumaan kaikki nämä sanat teidän korvienne kuullen."

16 Silloin päämiehet ja kaikki kansa sanoivat papeille ja profeetoille: "Ei kuoleman tuomiota tälle miehelle! Sillä hän on puhunut meille Herran, meidän Jumalamme, nimessä." 17 Ja muutamat maan vanhimmista nousivat ja sanoivat kaikelle kansan joukolle näin: 18 *Jer. 9:11; Miika 1:1; Miika 3:12"Miika, mooresetilainen, ennusti Hiskian, Juudan kuninkaan, päivinä ja sanoi kaikelle Juudan kansalle näin: Näin sanoo Herra Sebaot:

'Siion kynnetään pelloksi,

ja Jerusalem tulee kiviraunioksi

ja temppelivuori metsäkukkulaksi'.

19 Surmasivatko hänet silloin Hiskia, Juudan kuningas, ja koko Juuda? Eikö hän peljännyt Herraa ja lepyttänyt häntä, niin että Herra katui sitä onnettomuutta, jolla hän oli heitä uhannut? Mutta mekö tuottaisimme suuren onnettomuuden itsellemme?"

20 Mutta oli toinenkin mies, joka ennusti Herran nimessä: Uuria, Semajan poika, Kirjat-Jearimista; hän ennusti tätä kaupunkia ja tätä maata vastaan aivan niinkuin Jeremia. 21 Kun kuningas Joojakim ja kaikki hänen urhonsa ja kaikki päämiehet kuulivat hänen sanansa, niin kuningas etsi häntä tappaaksensa. Sen kuultuansa Uuria peljästyi, pakeni ja meni Egyptiin. 22 *Jer. 36:12,25Mutta kuningas Joojakim lähetti miehiä Egyptiin: Elnatanin, Akborin pojan, ja muita hänen kanssansa Egyptiin. 23 Ja he toivat Uurian Egyptistä ja veivät hänet kuningas Joojakimin eteen. Tämä surmautti hänet miekalla ja heitätti hänen ruumiinsa rahvaan hautaan.

24 *2. Kun. 22:12,14; 2. Kun. 25:22; Jer. 39:14Mutta Ahikamin, Saafanin pojan, käsi oli Jeremian suojana, niin ettei häntä jätetty kansan käsiin surmattavaksi.