1 Maschil di Etan Ezarahita IO canterò in perpetuo le benignità del Signore; Io renderò colla mia bocca nota la tua verità per ogni età.

2 Perciocchè io ho detto: La tua benignità sarà stabile in eterno; Tu hai fermata la tua verità ne’ cieli.

3 Io ho fatto, dice il Signore, patto col mio eletto; Io ho giurato a Davide, mio servitore, dicendo:

4 Io fonderò la tua progenie in eterno, Ed edificherò il tuo trono per ogni età. Sela

5 I cieli parimente celebreranno le tue maraviglie, o Signore; La tua verità eziandio sarà celebrata nella raunanza de’ santi.

6 Perciocchè, chi è nel cielo che pareggi il Signore; E che possa essere assomigliato al Signore, fra i figliuoli de’ possenti?

7 Iddio è grandemente spaventevole nel consiglio de’ santi, E tremendo sopra tutti quelli che sono d’intorno a lui.

8 O Signore Iddio degli eserciti, chi è potente Signore come sei tu? Tu hai, oltre a ciò, intorno a te la tua verità.

9 Tu signoreggi sopra l’alterezza del mare; Quando le sue onde s’innalzano, tu l’acqueti.

10 Tu hai fiaccato Rahab, a guisa d’uomo ferito a morte; Tu hai, col tuo possente braccio, dispersi i tuoi nemici.

11 I cieli son tuoi, tua eziandio è la terra; Tu hai fondato il mondo, e tutto ciò ch’è in esso.

12 Tu hai creato il Settentrione ed il Mezzodì; Tabor ed Hermon trionfano nel tuo Nome.

13 Tu hai un braccio forte; La tua mano è potente, la tua destra è esaltata.

14 Giustizia e giudicio son la ferma base del tuo trono; Benignità e verità vanno davanti alla tua faccia

15 Beato il popolo che sa che cosa è il giubilare; O Signore, essi cammineranno alla chiarezza della tua faccia;

16 Festeggeranno tuttodì nel tuo nome, E si esalteranno nella tua giustizia.

17 Perchè tu sei la gloria della lor forza; E il nostro corno è alzato per lo tuo favore.

18 Perciocchè lo scudo nostro è del Signore; E il Re nostro è del Santo d’Israele

19 Tu parlasti già in visione intorno al tuo Santo, E dicesti: Io ho posto l’aiuto intorno al possente; Io ho innalzato l’eletto d’infra il popolo.

20 Io ho trovato Davide, mio servitore; E l’ho unto coll’olio mio santo;

21 Col quale la mia mano sarà ferma; Il mio braccio eziandio lo fortificherà.

22 Il nemico non l’oppresserà; Ed il perverso non l’affliggerà.

23 Anzi io fiaccherò i suoi nemici, cacciandoli d’innanzi a lui; E sconfiggerò quelli che l’odieranno.

24 E la mia verità, e la mia benignità, saranno con lui; Ed il suo corno sarà alzato nel mio nome;

25 E metterò la sua mano sopra il mare, E la sua destra sopra i fiumi.

26 Egli m’invocherà, dicendo: Tu sei mio Padre, Il mio Dio, e la Rocca della mia salute.

27 Io altresì lo costituirò il primogenito, Il più eccelso dei re della terra.

28 Io gli osserverò la mia benignità in perpetuo, Ed il mio patto sarà leale inverso lui.

29 E renderò la sua progenie eterna, Ed il suo trono simile a’ giorni del cielo.

30 Se i suoi figliuoli abbandonano la mia Legge, E non camminano ne’ miei ordinamenti;

31 Se violano i miei statuti, E non osservano i miei comandamenti;

32 Io visiterò il lor misfatto con verga, E la loro iniquità con battiture;

33 Ma non annullerò la mia benignità inverso lui, E non mentirò contro alla mia verità.

34 Io non violerò il mio patto, E non muterò quello che è uscito dalle mie labbra.

35 Io ho giurato una volta per la mia santità: Se io mento a Davide;

36 Che la sua progenie sarà in eterno, E che il suo trono sarà come il sole nel mio cospetto;

37 Che sarà stabile in perpetuo, come la luna; E di ciò vi è il testimonio fedele nel cielo. Sela

38 E pur tu l’hai cacciato lungi da te, e l’hai disdegnato; Tu ti sei gravemente adirato contro al tuo unto.

39 Tu hai annullato il patto fatto col tuo servitore; Tu hai contaminata la sua benda reale, gettandola per terra.

40 Tu hai rotte tutte le sue chiusure; Tu hai messe in ruina le sue fortezze.

41 Tutti i passanti l’hanno predato; Egli è stato in vituperio a’ suoi vicini.

42 Tu hai alzata la destra de’ suoi avversari; Tu hai rallegrati tutti i suoi nemici.

43 Tu hai eziandio rintuzzato il taglio della sua spada, E non l’hai fatto star fermo in piè nella battaglia.

44 Tu l’hai spogliato del suo splendore, Ed hai traboccato in terra il suo trono.

45 Tu hai scorciati i giorni della sua giovanezza; Tu l’hai coperto di vergogna. Sela.

46 Infino a quando, o Signore, ti nasconderai tu? Ed arderà l’ira tua come un fuoco, in perpetuo?

47 Ricordati quanto poco tempo io ho da vivere nel mondo; Perchè avresti tu creati in vano tutti i figliuoli degli uomini?

48 Chi è l’uomo che viva, senza veder mai la morte? Che scampi la sua vita di man del sepolcro? Sela.

49 Ove sono, o Signore, le tue benignità antiche, Le quali tu giurasti a Davide per la tua verità?

50 Ricordati, o Signore, del vituperio fatto a’ tuoi servitori, Di quello che io porto in seno; Del vituperio fattoci da tutti i grandi popoli.

51 Conciossiachè i tuoi nemici abbiano vituperate, o Signore, Abbiano vituperate le vestigia del tuo unto.

52 Benedetto sia il Signore in eterno. Amen, Amen

1 Esrahilaisen Etanin virsi. (H89:2)Minä laulan ja ylistän alati Herran armoa. Minä julistan sinun uskollisuuttasi polvesta polveen:

2 (H89:3)sinun armosi kestää iäti, sinun uskollisuutesi on vahva kuin taivas.

5 (H89:6)Taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, taivaan joukot sinun uskollisuuttasi.

6 (H89:7)Ei kukaan korkeuksissa ole Herran vertainen, ei kukaan hänen kaltaisensa jumalien joukossa!

7 (H89:8)Hän on Jumala, jonka edessä taivaan pyhät vapisevat, jota kaikki hänen ympärillään pelkäävät ja palvovat.

8 (H89:9)Herra, kaikkivaltias Jumala, kuka on sinun kaltaisesi? Herra, sinä olet väkevä, olet kaikessa uskollinen.

9 (H89:10)Sinä hallitset meren pauhun, tyynnytät aaltojen tyrskyn.

10 (H89:11)Sinä iskit hengiltä Rahabin, syvyyksien pedon, löit väkevällä kädelläsi viholliset hajalle.

11 (H89:12)Sinun on taivas ja sinun on maa, sinä olet perustanut maanpiirin ja kaiken mitä siinä on.

12 (H89:13)Pohjoisen ja etelän sinä olet luonut, Tabor ja Hermon ylistävät sinun nimeäsi.

13 (H89:14)Käsivartesi on voimaa täynnä, kätesi on voittoisa ja väkevä.

14 (H89:15)Vanhurskaus ja oikeus ovat valtaistuimesi perusta, armo ja uskollisuus ovat sinun palvelijasi.

15 (H89:16)Onnellinen se kansa, joka riemuiten ylistää sinua, Herra! Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa.

16 (H89:17)Alati sinä olet ilomme lähde, sinä olet uskollinen, sinä annat meille menestyksen.

17 (H89:18)Sinä olet meidän voimamme ja ylpeytemme, sinun hyvyytesi rohkaisee meitä.

18 (H89:19)Herra on meidän kilpemme, Israelin Pyhä meidän kuninkaamme!

20 (H89:21)Minä olen löytänyt palvelijani Daavidin ja voidellut hänet pyhällä öljylläni.

21 (H89:22)Minun voimani vahvistaa häntä ja käteni on hänen tukenaan.

22 (H89:23)Vihollinen ei häntä yllätä eikä vääryyden tekijä häntä sorra.

23 (H89:24)Minä murskaan viholliset hänen tieltään, lyön maahan hänen vihamiehensä.

24 (H89:25)Armoni ja uskollisuuteni ovat hänen rinnallaan, ja minun avullani kohoaa hänen mahtinsa sarvi.

25 (H89:26)Hänen kätensä ulottuu läntiseen mereen, hänen oikea kätensä Eufratvirtaan saakka.

26 (H89:27)Hän sanoo minulle: 'Sinä olet minun isäni, olet Jumalani, turvakallioni.'

27 (H89:28)Minä otan hänet esikoisekseni, nostan kuninkaista korkeimmaksi.

28 (H89:29)Koskaan en ota häneltä pois armoani, minun liittoni kestää horjumatta.

29 (H89:30)Minä annan hänen sukunsa säilyä iäti, annan hänen valtaistuimensa pysyä niin kauan kuin taivas kaartuu maan yllä.

31 (H89:32)jos he halveksivat minun säädöksiäni eivätkä pidä minun käskyjäni,

32 (H89:33)niin minä rankaisen heitä heidän rikoksistaan, kuritan heitä heidän syntiensä tähden.

33 (H89:34)Mutta armoani minä en ota heiltä pois, minun uskollisuuteni ei horju.

34 (H89:35)Minä en riko liittoani, en muuta sitä, minkä olen luvannut.

35 (H89:36)Minä olen vannonut pyhän nimeni kautta, ja minun valani pitää. En valehdellut, kun lupasin Daavidille:

36 (H89:37)'Sinun sukusi pysyy iäti, sinun valtaistuimesi kestää edessäni niin kauan kuin aurinko,

38 (H89:39)Kuitenkin sinä vihastuit voideltuusi, hylkäsit ja jätit hänet.

39 (H89:40)Sinä teit tyhjäksi liiton, jonka olit tehnyt palvelijasi kanssa, ja paiskasit maahan hänen kruununsa.

40 (H89:41)Sinä revit rajoilta hänen varustuksensa, raunioitit hänen linnoituksensa.

41 (H89:42)Nyt kaikki ohikulkijat ryöstävät häntä, naapurit tekevät hänestä pilkkaa.

42 (H89:43)Sinä vahvistit hänen vastustajiaan, annoit hänen vihollisilleen aihetta riemuun.

43 (H89:44)Sinä käänsit hänen miekkansa häntä itseään vastaan, et tukenut häntä taistelussa.

44 (H89:45)Sinä teit lopun hänen loistostaan, suistit maahan hänen valtaistuimensa.

45 (H89:46)Sinä riistit häneltä nuoruuden päivät, kiedoit hänet häpeän viittaan. (sela)

46 (H89:47)Herra, kuinka kauan? Kätkeydytkö sinä ainiaaksi? Kuinka kauan vihasi leimuaa kuin tuli?

47 (H89:48)Muista, Herra, kuinka lyhyt on ihmiselämä, kuinka mitättömiksi olet luonut Aadamin lapset!

48 (H89:49)Onko ketään, joka ei kerran kuolisi, joka välttyisi joutumasta tuonelan kouriin? (sela)

49 (H89:50)Herra, missä on uskollisuutesi, missä ovat lupauksesi, jotka kerran Daavidille annoit valalla vannoen?

50 (H89:51)Älä unohda, Herra, kuinka palvelijoitasi häväistään! Kansojen pilkka raastaa sydäntäni.

51 (H89:52)Herra, katso kuinka vihollisesi herjaavat! He pilkkaavat voideltusi kohtaloa.

52 (H89:53)Ylistetty olkoon Herra ikuisesti! Aamen, Aamen.