1 Certa tarde, Pedro e João foram ao templo para a oração, às três horas da tarde

2 E viram um homem coxo de nascença transportado por outros para ser deixado junto de uma porta do templo, chamada porta Formosa, como acontecia todos os dias, para pedir esmola.

3 Quando Pedro e João iam a passar, o homem pediu-lhes esmola.

4 Eles olharam-no com atenção e Pedro, por fim, disse: Olha para nós!-

5 O coxo fitou-os na esperança da esmola,

6 mas Pedro continuou: Não tenho dinheiro para te dar! Mas aquilo que tenho te dou: em nome de Jesus Cristo de Nazaré, levanta-te e anda!

7 E, pegando no coxo pela mão direita, ajudou-o a levantar-se. Ao fazê-lo, os ossos dos pés e artelhos fortaleceram-se. Erguendo-se de um salto, ficando de pé, o homem começou a caminhar! Andando, saltando e dando louvores a Deus, entrou no templo com eles.

9 Quando o povo o viu andar, o ouviu louvar Deus, e se apercebeu de que era o mesmo pedinte coxo que tantas vezes encontravam na porta Formosa, a surpresa foi enorme

11 Todos correram ao Alpendre de Salomão, onde se conservava junto de Pedro e João, e não houve quem não ficasse pasmado com aquela coisa maravilhosa que acontecera.

12 Aproveitando a oportunidade, Pedro dirigiu-se à multidão: Homens de Israel, que tem isto assim de tão espantoso? E porque nos olham como se tivéssemos sido nós que, pelo nosso poder e santidade, tivéssemos feito com que este homem andasse?

13 Foi o Deus de Abraão, de Isaque, de Jacob e de todos os nossos antepassados quem trouxe glória ao seu servo Jesus através deste acto. Estou a falar daquele a quem rejeitaram perante Pilatos, apesar de este ter decidido pô-lo em liberdade

14 Mas vocês não o queriam liberto, esse homem santo e justo; em vez disso, pediram que fosse solto um assassino.

15 Mataram o autor da vida, mas Deus o ressuscitou. Somos testemunhas disso!

16 Foi o nome de Jesus que curou este homem, e sabem como ele dantes era coxo. A fé no nome de Jesus, fé que nos vem de Deus, é que produziu esta cura perfeita.

17 Irmãos, compreendo que o que fizeram a Jesus foi por ignorância, e o mesmo se pode dizer dos vossos dirigentes. Mas Deus estava a dar cumprimento às profecias segundo as quais o Messias teria de padecer todas estas coisas.�

19 Agora, porém, arrependam-se e voltem-se para ele, para que vos purifique dos vossos pecados e vos mande tempos de renovação pela presença do Senhor, e para que vos envie outra vez Jesus Cristo.

21 Porque ele deverá continuar no céu até que chegue o tempo de Deus restaurar todas as coisas, de acordo com as profecias dos tempos antigos

22 Moisés, por exemplo, disse há muito: 'Deus levantará de entre os vossos irmãos um profeta semelhante a mim! Oiçam tudo o que ele vos disser. Quem não o escutar perecerá, excluído do povo.'

24 Samuel e todos os profetas que lhe sucederam falaram do que está a acontecer hoje

25 Vocês são filhos destes mesmos profetas e estão abrangidos pela promessa que Deus fez aos vossos antepassados, de que todo o mundo será abençoado através do povo israelita; foi esta a promessa que Deus fez a Abraão

26 Quando Deus elegeu o seu servo, enviou-o em primeiro lugar a vocês, homens de Israel, para vos abençoar, desviando-vos dos vossos pecados.

1 Ja Pietari ja Johannes menivät pyhäkköön yhdeksännellä hetkellä, rukoushetkellä.

2 Silloin kannettiin esille miestä, joka oli ollut rampa hamasta äitinsä kohdusta ja jonka he joka päivä panivat pyhäkön niin kutsutun Kauniin portin pieleen anomaan almua pyhäkköön meneviltä.

3 Nähdessään Pietarin ja Johanneksen, kun he olivat menossa pyhäkköön, hän pyysi heiltä almua.

5 Ja hän tarkkasi heitä odottaen heiltä jotakin saavansa.

7 Ja hän tarttui hänen oikeaan käteensä ja nosti hänet ylös; ja heti hänen jalkansa ja nilkkansa vahvistuivat,

8 ja hän hypähti pystyyn, seisoi ja käveli; ja hän meni heidän kanssansa pyhäkköön, käyden ja hypellen ja ylistäen Jumalaa.

9 Ja kaikki kansa näki hänen kävelevän ja ylistävän Jumalaa;

10 ja he tunsivat hänet siksi, joka almuja saadakseen oli istunut pyhäkön Kauniin portin pielessä, ja he olivat täynnä hämmästystä ja ihmettelyä siitä, mikä hänelle oli tapahtunut.

11 Ja kun hän yhä pysyttäytyi Pietarin ja Johanneksen seurassa, riensi kaikki kansa hämmästyksen vallassa heidän luoksensa niin sanottuun Salomon pylväskäytävään.

13 Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on kirkastanut Poikansa Jeesuksen, jonka te annoitte alttiiksi ja kielsitte Pilatuksen edessä, kun tämä oli päättänyt hänet päästää.

14 Te kielsitte Pyhän ja Vanhurskaan ja anoitte, että teille annettaisiin murhamies,

15 mutta elämän ruhtinaan te tapoitte; hänet Jumala on herättänyt kuolleista, ja me olemme sen todistajat.

16 Ja uskon kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen, jonka te näette ja tunnette, ja usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on hänelle antanut hänen jäsentensä terveyden kaikkien teidän nähtenne.

17 Ja nyt, veljet, minä tiedän, että te olette tietämättömyydestä sen tehneet, te niinkuin teidän hallitusmiehennekin.

18 Mutta näin on Jumala täyttänyt sen, minkä hän oli edeltä ilmoittanut kaikkien profeettain suun kautta, että nimittäin hänen Voideltunsa piti kärsimän.

19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,

20 että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen.

21 Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta.

22 Sillä Mooses on sanonut: 'Profeetan, minun kaltaiseni, Herra Jumala on teille herättävä veljienne joukosta; häntä kuulkaa kaikessa, mitä hän teille puhuu.

23 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka ei sitä profeettaa kuule, hävitetään kansasta.'

24 Ja kaikki profeetat Samuelista alkaen ja kaikki järjestään, jotka puhuneet ovat, ovat myös ennustaneet näitä päiviä.

25 Te olette profeettain ja sen liiton lapsia, jonka Jumala teki meidän isiemme kanssa sanoen Aabrahamille: 'Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat'.