1 Enquanto assim falavam ao povo, chegaram os sacerdotes, o comandante da guarda do templo e alguns dos saduceus , muito preocupados por Pedro e João afirmarem, pela autoridade de Jesus, que há ressurreição dos mortos.

3 Prenderam-nos e, uma vez que já era noite, meteram-nos na cadeia, aguardando o dia seguinte.

4 Mas muitas das pessoas que tinham ouvido a sua mensagem acreditaram nela; em consequência, o número de crentes passou para cerca de cinco mil, contando só os homens!

5 Sucedeu que, no dia seguinte, reunia-se em Jerusalém o conselho de todos os dirigentes, anciãos do povo e mestres da lei.

6 Anás o supremo sacerdote estava presente, e Caifás, João, Alexandre e outros parentes do supremo sacerdote,

7 pelo que os dois discípulos foram levados à sua presença. Com que poder ou com que autoridade fizeram uma coisa destas?, perguntou o conselho.

12 Em mais ninguém há salvação! Debaixo do céu não há outro nome que as pessoas possam invocar para serem salvas.

13 Quando os membros do conselho viram a coragem de Pedro e João e perceberam que eram pessoas sem instrução, ficaram pasmados, constatando que tinham realmente estado com Jesus! E como poderiam pôr em dúvida aquela cura quando o antigo coxo se encontrava ali de pé? Mandaram-nos então sair da sala do conselho e puseram-se a discutir o caso entre si.

16 Que vamos fazer com estes homens?, perguntaram-se uns aos outros. Não podemos negar que realizaram um milagre assinalável, e toda a gente em Jerusalém tem conhecimento dele. Mesmo assim talvez possamos impedi-los de espalhar a sua propaganda. Vamos ameaçá-los, para que não tornem a falar de Jesus em público.o

18 Assim, voltaram a chamá-los e disseram-lhes que nunca mais falassem de Jesus.

19 Mas Pedro e João responderam: Acham justo que obedeçamos antes às vossas ordens do que às de Deus? c

20 Não podemos deixar de falar no que Jesus fez e disse na nossa presença.

21 O conselho ameaçou-os ainda mais, mas por fim deixou-os ir embora porque não sabia como castigá-los sem provocar uma revolta, pois toda a gente dava louvores a Deus por este milagre maravilhoso da cura de um homem que era coxo há mais de quarenta anos.

23 Logo que se viram em liberdade, Pedro e João foram ter com os outros discípulos e contaram-lhes o que lhes dissera o conselho.=

24 Então todos os crentes unidos fizeram esta oração: Ó Senhor, criador do céu, da Terra, do mar e de tudo quanto neles há,

27 Foi o que aconteceu, pois o rei Herodes e Pôncio Pilatos e todos os romanos, além do povo de Israel, encontraram-se unidos contra Jesus, o teu santo Filho, que tu ungiste.

28 Mas não fizeram mais do que aquilo que, no teu sábio poder, determinaste que fizessem. Agora, Senhor, escuta as suas ameaças, concede aos teus servos ousadia na pregação. Estende a tua mão para curar e se realizam milagres e maravilhas pelo nome do teu santo servo Jesus!

31 Depois desta oração o edifício em que se encontravam reunidos estremeceu, e todos foram cheios do Espírito Santo, pregando corajosamente a mensagem de Deus.

32 Todos os crentes tinham um só coração e vontade, e ninguém considerava seu o que lhe pertencia, repartindo os haveres uns com os outros.

33 Os apóstolos davam testemunhos poderosos acerca da ressurreição do Senhor Jesus; havia, sob a bênção de Deus, uma atitude de grande estima da parte de todos para com eles

34 Não se sabia o que era a pobreza, pois quem tinha terras ou casas vendia-as e levava o dinheiro aos apóstolos para que o dessem a outros que padeciam necessidades.

36 Por exemplo, o caso de José, um levita de Chipre, a quem os apóstolos puderam o nome de Barnabé (que quer dizer filho de encorajamento),

37 este vendeu um campo e levou o dinheiro aos apóstolos para que distribuíssem pelos necessitados.

1 Mutta kun he puhuivat kansalle, astuivat papit ja pyhäkön vartioston päällikkö ja saddukeukset heidän eteensä,

2 närkästyneinä siitä, että he opettivat kansaa ja julistivat Jeesuksessa ylösnousemusta kuolleista.

3 Ja he kävivät heihin käsiksi ja panivat heidät vankeuteen seuraavaan päivään asti, sillä oli jo ehtoo.

4 Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat, ja miesten luku nousi noin viiteentuhanteen.

5 Seuraavana päivänä heidän hallitusmiehensä ja vanhimpansa ja kirjanoppineensa kokoontuivat Jerusalemissa,

6 niin myös ylimmäinen pappi Hannas ja Kaifas ja Johannes ja Aleksander sekä kaikki, jotka olivat ylimmäispapillista sukua.

9 Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä hyvästä työstä ja siitä, kenen kautta hän on parantunut,

10 niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne.

11 Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut'.

13 Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa.

14 Ja nähdessään parannetun miehen seisovan heidän kanssansa he eivät voineet mitään vastaansanoa,

15 vaan käskettyään heidän astua ulos neuvostosta he pitivät keskenänsä neuvoa

18 Niin he kutsuivat heidät ja kielsivät heitä mitään puhumasta ja opettamasta Jeesuksen nimeen.

21 Niin he uhkasivat heitä vielä enemmän ja päästivät heidät, koska eivät kansan tähden keksineet, miten rangaista heitä, sillä kaikki ylistivät Jumalaa siitä, mitä tapahtunut oli.

22 Sillä sivu neljänkymmenen oli jo vuosiltaan se mies, jossa tämä parantumisen ihme oli tapahtunut.

23 Ja päästyään vapaiksi he menivät omiensa tykö ja kertoivat kaiken, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat heille sanoneet.

25 Sinä, joka Pyhän Hengen kautta, isämme Daavidin, sinun palvelijasi, suun kautta, olet puhunut: 'Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?

26 Maan kuninkaat nousevat, ja ruhtinaat kokoontuvat yhteen Herraa ja hänen Voideltuansa vastaan.'

27 Sillä totisesti, tässä kaupungissa kokoontuivat sinun pyhää Poikaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olet voidellut, sekä Herodes että Pontius Pilatus pakanain ja Israelin sukukuntain kanssa,

28 tekemään kaiken, minkä sinun kätesi ja päätöksesi oli edeltämäärännyt tapahtuvaksi.

29 Ja nyt, Herra, katso heidän uhkauksiansa ja anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi;

31 Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.

32 Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.

33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.

34 Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan

35 ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi.

36 Niinpä Joosef, jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi-se on käännettynä: kehoittaja-leeviläinen, syntyisin Kyprosta,

37 myi omistamansa pellon, toi rahat ja pani ne apostolien jalkojen juureen.