1 Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi. (H44:2)Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.

2 (H44:3)Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat ja istutit isämme tähän maahan, sinä murskasit kansat ja päästit isämme vapauteen.

3 (H44:4)He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä.

4 (H44:5)Sinä olet kuninkaani ja Jumalani, sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.

5 (H44:6)Sinun avullasi me lyömme viholliset, sinun nimesi voimalla me poljemme vastustajat maahan.

6 (H44:7)Minä en luota jouseeni, eikä miekka meitä pelasta,

7 (H44:8)mutta sinä pelastat meidät ja saatat vihamiehemme häpeään.

8 (H44:9)Jumala on meidän ylpeytemme, iäti me kiitämme hänen nimeään. (sela)

9 (H44:10)Kuitenkin sinä olet hylännyt meidät ja tuottanut meille tappion ja häpeän. Sinä et lähtenyt liikkeelle meidän sotajoukkomme mukana.

10 (H44:11)Sinä pakotit meidät perääntymään vihollisen edestä, vihamiehet ryöstivät meiltä kaiken.

11 (H44:12)Sinä jätit meidät alttiiksi kuin teuraslampaat, sinä hajotit meidät kansojen sekaan.

12 (H44:13)Sinä myit kansasi pilkkahinnalla, et saanut voittoa kaupastasi.

13 (H44:14)Sinä jätit meidät naapureitten häväistäviksi, ympärillä asuvien pilkan ja ivan kohteeksi.

14 (H44:15)Meistä on tullut kansojen pilkkalaulu, kaikki pudistavat päätään ja ilkkuvat meitä.

15 (H44:16)Minä kärsin häväistystä joka päivä, häpeän puna peittää kasvoni,

16 (H44:17)kun joudun kuulemaan, miten viholliset kostonhimossaan herjaavat ja pilkkaavat meitä.

17 (H44:18)Kaikki tämä on meitä kohdannut, vaikka emme ole unohtaneet sinua emmekä rikkoneet liittoasi.

18 (H44:19)Sydämemme ei ole luopunut sinusta, jalkamme ei ole poikennut sinun polultasi.

19 (H44:20)Silti sinä olet murskannut meidät, niin kuin murskasit syvyyden hirviön. Sinä peitit meidät pimeydellä.

20 (H44:21)Jos olisimme unohtaneet sinut, Jumalamme, ja kohottaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,

21 (H44:22)sinä, Jumala, kyllä tietäisit sen, sillä sinä tunnet sydämen salaisuudet.

22 (H44:23)Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina.

23 (H44:24)Herää, Herra! Miksi nukut? Nouse, älä iäksi hylkää!

24 (H44:25)Miksi olet kääntänyt pois katseesi, unohtanut hätämme ja ahdinkomme?

25 (H44:26)Voimani raukeaa, otsani painuu maan tomuun.

26 (H44:27)Nouse auttamaan meitä, lunasta meidät armosi tähden!

1 Maskil des enfants de Coré, [donné] au maître chantre. Ô Dieu nous avons ouï de nos oreilles, [et] nos pères nous ont raconté les exploits que tu as faits en leurs jours, aux jours d'autrefois.

2 Tu as de ta main chassé les nations, et tu as affermi nos [pères]; tu as affligé les peuples, et tu as fait prospérer nos pères.

3 Car ce n'est point par leur épée qu'ils ont conquis le pays, et ce n'a point été leur bras, qui les a délivrés; mais ta droite, et ton bras, et la lumière de ta face; parce que tu les affectionnais.

4 Ô Dieu! c'est toi qui es mon Roi, ordonne les délivrances de Jacob.

5 Avec toi nous battrons nos adversaires, par ton Nom nous foulerons ceux qui s'élèvent contre nous.

6 Car je ne me confie point en mon arc, et ce ne sera pas mon épée qui me délivrera;

7 Mais tu nous délivreras de nos adversaires, et tu rendras confus ceux qui nous haïssent.

8 Nous nous glorifierons en Dieu tout le jour, et nous célébrerons à toujours ton Nom. Sélah.

9 Mais tu nous as rejetés, et rendus confus, et tu ne sors plus avec nos armées.

10 Tu nous as fait retourner en arrière de devant l'adversaire, et nos ennemis se sont enrichis de ce qu'ils ont pillé sur nous.

11 Tu nous as livrés comme des brebis destinées à être mangées, et tu nous as dispersés entre les nations.

12 Tu as vendu ton peuple pour rien, et tu n'as point fait hausser leur prix.

13 Tu nous as mis en opprobre chez nos voisins, en dérision, et en raillerie auprès de ceux qui habitent autour de nous.

14 Tu nous as mis en dicton parmi les nations, [et] en hochement de tête parmi les peuples.

15 Ma confusion est tout le jour devant moi, et la honte de ma face m'a tout couvert.

16 A cause des discours de celui qui [nous] fait des reproches, et qui nous injurie, [et] à cause de l'ennemi et du vindicatif.

17 Tout cela nous est arrivé, et cependant nous ne t'avons point oublié, et nous n'avons point faussé ton alliance.

18 Notre cœur n'a point reculé en arrière, ni nos pas ne se sont point détournés de tes sentiers;

19 Quoique tu nous aies froissés parmi des dragons, et couverts de l'ombre de la mort.

20 Si nous eussions oublié le Nom de notre Dieu, et que nous eussions étendu nos mains vers un dieu étranger,

21 Dieu ne s'en enquerrait-il point? vu que c'est lui qui connaît les secrets du cœur.

22 Mais nous sommes tous les jours mis à mort pour l'amour de toi, [et] nous sommes regardés comme des brebis de la boucherie.

23 Lève-toi, pourquoi dors-tu, Seigneur? Réveille-toi, ne nous rejette point à jamais.

24 Pourquoi caches-tu ta face, [et] pourquoi oublies-tu notre affliction et notre oppression?

25 Car notre âme est penchée jusques en la poudre, et notre ventre est attaché contre terre.

26 Lève-toi pour nous secourir, et nous délivre pour l'amour de ta gratuité.