1 (H39:4) Tiedätkö sinä vuorikauristen poikimisajat, valvotko peurojen synnytyskipuja?
2 (H39:5) Lasketko, milloin niiden kuukaudet täyttyvät, ja tiedätkö ajan, milloin ne poikivat?
3 (H39:6) Ne painautuvat maahan, saavat ilmoille sikiönsä ja vapautuvat synnytystuskistaan.
4 (H39:7) Niiden vasikat vahvistuvat, kasvavat kedolla; ne lähtevät tiehensä eivätkä enää palaja.
5 (H39:8) Kuka on laskenut villiaasin vapaaksi, kuka irroittanut metsäaasin siteet,
6 (H39:9) sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi?
7 (H39:10) Se nauraa kaupungin kohinalle, ajajan huutoa se ei kuule;
8 (H39:11) se tähystelee vuorilta laiduntansa ja etsii kaikkea vihantaa.
9 (H39:12) Taipuuko villihärkä sinua palvelemaan, ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen?
10 (H39:13) Voitko ohjaksilla pakottaa villihärän vaolle, tahi äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten?
11 (H39:14) Voitko siihen luottaa, siksi että sen voima on suuri, voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?
12 (H39:15) Voitko uskoa, että se palajaa ja kokoaa viljasi sinun puimatantereellesi?
13 (H39:16) Kamelikurjen siipi lepattaa iloisesti, mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissä haikaran hellyys?
14 (H39:17) Se jättää munansa maahan, hiekalle helteen haudottaviksi.
15 (H39:18) Ei se ajattele, että jalka voi ne särkeä ja metsän eläimet polkea ne rikki.
16 (H39:19) Se on tyly poikasilleen, niinkuin ne eivät olisikaan sen omia; hukkaan menee sen vaiva, mutta ei se sitä pelkää.
17 (H39:20) Sillä Jumala on jättänyt sen viisautta vaille ja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.
18 (H39:21) Kun se kiitää ilmaa piesten, nauraa se hevoselle ja ratsumiehelle.
19 (H39:22) Sinäkö annat hevoselle voiman, puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?
20 (H39:23) Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on peljättävä.
21 (H39:24) Se kuopii lakeutta ja iloitsee, lähtee voimalla asevarustuksia vastaan.
22 (H39:25) Se nauraa pelolle, ei säiky eikä väisty miekan edestä.
23 (H39:26) Sen yllä kalisee viini, välkähtää keihäs ja peitsi.
24 (H39:27) Käy jyrinä ja jytinä, kun se laukaten taivalta ahmii; ei mikään sitä pidätä sotatorven pauhatessa.
25 (H39:28) Milloin ikinä sotatorvi soi, hirnuu se: iihaha! Jo kaukaa se vainuaa taistelun, päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.
26 (H39:29) Sinunko ymmärryksesi voimasta jalohaukka kohoaa korkealle, levittää siipensä kohti etelää?
27 (H39:30) Tahi sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle ja tekee pesänsä korkeuteen?
28 (H39:31) Kalliolla se asuu ja yöpyy, kallion kärjellä, vuorilinnassaan.
29 (H39:32) Sieltä se tähystelee saalista; kauas katsovat sen silmät.
1 "山岩间的野山羊的产期你能晓得吗？母鹿下犊之期你能察出吗？
2 它们怀胎的月数你能计算吗？它们生产的日期你能晓得吗？
3 它们屈身， 把子产下， 就除掉生产的疼痛。
4 幼雏渐渐健壮， 在荒野长大， 它们一离群出去， 就不再返回。
5 谁放野驴自由出去呢？谁解开快驴的绳索呢？
6 我使原野作它的家， 使咸地作它的居所。
7 它嗤笑城里的喧哗， 不听赶野驴的呼喝声；
8 它探索群山作它的草场， 寻觅各样青绿的东西。
9 野牛怎肯作你的仆人， 或在你的槽旁过夜呢？
10 你怎能用套绳把野牛系在犁沟呢？它怎肯跟着你耙山谷之地呢？
11 你怎能因它的力大就倚赖它？怎能把你所作的交给它作呢？
12 怎能信任它能把你的粮食运回来； 又收聚你禾场上的谷粒呢？
13 鸵鸟的翅膀欣然鼓动， 但它的翎毛和羽毛哪有慈爱呢？
14 它把蛋都留在地上， 使它们在土里得温暖，
15 它却忘记了人的脚可以把蛋踩碎， 野地的走兽会把蛋践踏。
16 它苛待幼雏， 看它们好像不是自己生的， 就算它的劳苦白费了， 也漠不关心，
17 因为 神使它忘记了智慧， 也没有把聪明分给它。
18 它挺身鼓翼奔跑的时候， 就讥笑马和骑马的人。
19 马的大力是你所赐的吗？它颈上的鬃毛是你披上的吗？
20 是你使它跳跃像蝗虫吗？它喷气之威使人惊惶。
21 它在谷中扒地， 以己力为乐， 它出去迎战手持武器的人。
22 它讥笑可怕的事， 并不惊慌， 也不在刀剑的面前退缩。
23 箭袋、闪烁的矛与枪， 都在它的身上铮铮有声。
24 它震抖激动， 驰骋大地， 一听见角声， 就不能站定。
25 角声一响， 它就说‘呵哈’， 它从远处闻到战争的气味， 又听见军长的雷声和战争的吶喊。
26 鹰鸟飞翔， 展翅南飞， 是因着你的聪明吗？
27 大鹰上腾， 在高处筑巢， 是听你的吩咐吗？
28 它住在山岩之上， 栖息在岩崖与坚固所在之上，
29 从那里窥看猎物， 它们的眼睛可以从远处观望。
30 它的幼雏也都吮血； 被杀的人在哪里， 鹰也在哪里。"