Jó 27

1 Jó continuou seu discurso nestes termos:

2 "Pelo Deus vivo que me recusa justiça, pelo Todo-poderoso, que enche minha alma de amargura.

3 Enquanto em mim restar alento e o sopro de Deus passar por minhas narinas,

4 meus lábios não falarão maldades e minha língua não proferirá mentiras.

5 Longe de mim dar-vos razão! Até meu último suspiro defenderei minha inocência,

6 mantenho firme minha justiça, não a abandonarei; minha consciência não acusa nenhum de meus dias.

7 Que meu inimigo seja tratado como ímpio e meu adversário, como perverso!

8 Que pode esperar o ímpio de sua oração, quando eleva para Deus a sua alma?

9 Deus escutará seu clamor, quando a angústia cair sobre ele?

10 Encontrará ele seu conforto no Todo-poderoso e invocará ele Deus em todo o tempo?

11 Eu vos ensinarei o poder de Deus, não vos ocultarei os desígnios do Todo-poderoso.

12 Mas todos vós já o sabeis; por que proferis palavras vãs?

13 Esta é a sorte que Deus reserva ao ímpio e a parte reservada ao violento pelo Todo-poderoso.

14 Se seus filhos se multiplicam, é para a espada e seus descendentes não terão o que comer.

15 Seus sobreviventes serão sepultados na ruína e suas viúvas não os chorarão.

16 Se amontoa prata como pó e se ajunta vestimentas como barro,

17 que amontoe, mas é o justo quem as vestirá e o inocente herdará a prata.

18 Constrói sua casa como a casa da aranha, como a choupana que o vigia constrói.

19 Deita-se rico, mas é pela última vez. Quando abre os olhos, já deixou de sê-lo.

20 O terror o invade como um dilúvio e um redemoinho o arrebata durante a noite.

21 O vento do leste o leva e o faz desaparecer, varrendo-o violentamente de seu lugar.

22 Precipitam-se sobre ele sem compaixão e é arrastado numa fuga desvairada.

23 Sua ruína é aplaudida. De sua própria casa assobiarão sobre ele.

Jobin puheen jatkoa: Puhtaalla omallatunnolla hän pitää kiinni vanhurskaudestaan; ystäviä, jotka ovat tulleet vihollisikseen, odottaa jumalattoman kohtalo.

1 Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi:

2 "Niin totta kuin Jumala elää,

joka on ottanut minulta oikeuteni,

ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut:

3 niin kauan kuin minussa vielä henkeä on

ja Jumalan henkäystä sieramissani,

4 eivät minun huuleni puhu petosta,

eikä kieleni vilppiä lausu.

5 Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan.

Siihen asti kunnes henkeni heitän,

en luovu hurskaudestani.

6 *1. Kor. 4:4Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä;

yhdestäkään elämäni päivästä

omatuntoni ei minua soimaa.

7 Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman

ja vastustajani niinkuin väärän.

8 *Luuk. 12:20Mitä toivoa on riettaalla,

kun Jumala katkaisee hänen elämänsä,

kun hän tempaa pois hänen sielunsa?

9 *Sananl. 28:9; Miika 3:4; Joh. 9:31Kuuleeko Jumala hänen huutonsa,

kun ahdistus häntä kohtaa?

10 Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta,

huutaa Jumalaa joka aika?

11 Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi;

en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä.

12 Katso, itse olette kaikki sen nähneet;

miksi te turhia kuvittelette?

13 Tämä on jumalattoman ihmisen osa,

Jumalan varaama,

tämä on perintöosa,

jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.

14 *2. Kun. 10:7; Job 18:19Jos hänellä on paljonkin lapsia,

ovat ne miekan omia;

eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi.

15 Jotka häneltä jäävät,

ne saattaa rutto hautaan,

eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä.

16 Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa

ja kasaa vaatteita kuin savea,

17 *Sananl. 13:22; Sananl. 28:8; Saarn. 2:26kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä,

ja viaton perii hopean.

18 Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka,

se on kuin suojus, jonka vartija kyhää.

19 Rikkaana hän menee levolle:

'Ei häviä mitään';

hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä.

20 Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet,

yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma.

21 Itätuuli vie hänet,

niin että hän menee menojaan,

ja puhaltaa hänet pois paikaltansa.

22 Jumala ampuu häneen nuolensa

säälimättä;

hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi.

23 *Valit. 2:15Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä

ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa."