Jó 5

1 Chama para ver se te respondem! A qual dos santos te dirigirás?

2 O desgosto mata o insensato e a inveja leva o tolo à morte.

3 Vi o insensato criar raízes, e de repente sua morada apodreceu.

4 Seus filhos são privados de qualquer socorro, são pisados à porta, ninguém os defende.

5 O faminto come sua colheita e a leva embora, por detrás da cerca de espinhos, e os sequiosos engolem seus bens.

6 Pois o mal não sai do pó, nem o sofrimento brota da terra.

7 É o homem que causa o sofrimento, como as faíscas voam para o alto.

8 Por isso, eu rogarei a Deus, apresentarei minha súplica ao Senhor.

9 Ele faz coisas grandes e insondáveis, maravilhas incalculáveis.

10 Espalha a chuva sobre a terra e derrama água sobre os campos;

11 exalta os humildes e dá nova alegria aos que estão de luto;

12 frustra os projetos dos maus, cujas mãos não podem executar os planos.

13 Apanha os sábios em suas próprias manhas, e os projetos dos astutos se tornam prematuros.

14 Em pleno dia encontram as trevas, e andam às apalpadelas ao meio-dia como se fosse noite.

15 Salva o fraco da espada da língua deles, e o pobre da mão do poderoso.

16 Volta a esperança ao infeliz, e é fechada a boca da iniquidade.

17 Bem-aventurado o homem a quem Deus corrige! Não desprezes a lição do Todo-poderoso.

18 Pois ele fere e cuida; se golpeia, sua mão cura.

19 Seis vezes te salvará da angústia, e, na sétima, o mal não te atingirá.

20 No tempo de fome, te preservará da morte, e, no combate, do poder da espada.

21 Estarás a coberto dos açoites da língua e não terás medo quando vires a ruína.

22 Rirás das calamidades e da fome, não temerás as feras selvagens.

23 Farás um pacto com as pedras do campo, e os animais selvagens viverão em paz contigo.

24 Dentro de tua tenda conhecerás a paz; visitarás tuas terras, onde nada faltará.

25 Verás tua posteridade multiplicar-se e teus descendentes crescerem como a erva da terra.

26 Entrarás maduro no sepulcro, como um feixe de trigo que se recolhe a seu tempo.

27 Eis o que observamos. Assim é! Escuta e tira proveito!

Elifaan puheen jatkoa: Job kääntyköön nöyränä Jumalan puoleen, joka korottaa alhaisen.

1 "Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi,

ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?

2 Mielettömän tappaa suuttumus,

tyhmän surmaa kiivaus.

3 *Ps. 37:35Minä näin mielettömän juurtuvan,

mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.

4 Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana,

heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.

5 Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen

— ottaa sen vaikka orjantappuroista —

ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.

6 Sillä onnettomuus ei kasva tomusta,

eikä vaiva verso maasta,

7 vaan ihminen syntyy vaivaan,

ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.

8 Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa

ja asettaisin asiani Jumalan eteen,

9 *Job 9:10; Ps. 72:18; Ps. 86:10; Room. 11:33hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja,

ihmeitä ilman määrää,

10 joka antaa sateen maan päälle

ja lähettää vettä vainioille,

11 *1. Sam. 2:7; Ps. 113:7; Luuk. 1:52että hän korottaisi alhaiset

ja surevaiset kohoaisivat onneen.

12 *Neh. 4:15; Ps. 33:10; Jes. 8:10Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi,

niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,

13 *1. Kor. 3:19hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa;

ovelain juonet raukeavat:

14 *5. Moos. 28:29; Jes. 59:9päivällä he joutuvat pimeään

ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.

15 Mutta köyhän hän pelastaa

heidän suunsa miekasta,

auttaa väkevän kädestä.

16 *Ps. 107:42Ja niin on vaivaisella toivo,

mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.

17 *Sananl. 3:11; Hebr. 12:5; Jaak. 1:12; Ilm. 3:19Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee!

Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.

18 *5. Moos. 32:39; 1. Sam. 2:6; Hoos. 6:1Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo;

lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.

19 *Ps. 91:3Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa,

ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.

20 *Ps. 33:19; Ps. 37:19Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta

ja sodassa miekan terästä.

21 Kielen ruoskalta sinä olet turvassa,

etkä pelkää, kun hävitys tulee.

22 Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat,

etkä metsän petoja pelkää.

23 *Ps. 91:12; Hes. 34:25; Hoos. 2:18Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa,

ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.

24 Saat huomata, että majasi on rauhoitettu,

ja kun tarkastat asuinsijaasi,

et sieltä mitään kaipaa.

25 Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri

ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.

26 Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan,

niinkuin lyhde korjataan ajallansa.

27 Katso, tämän olemme tutkineet,

ja niin se on;

kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."